Matti Spolander

Maantieliikenteen kilpailukyky on Suomelle elintärkeää

Maantieliikenne on ja tulee lähivuosina olemaan suurten muutosten vallassa. Myönteisiä kehityskulkuja ovat kuljetusalalla saavutetut pitkät työehtosopimukset. Haasteitakin on. Hallituksen asettamat energia- ja ilmastotavoitteet edellyttävät liikenteen CO2-päästöjen huomattavaa alentamista. Esitys liikenneverkkoyhtiöstä muuttaisi koko liikkumisen kustannusrakenteen.

Suomen hyvinvointi on riippuvainen noin 700 000 ihmistä välillisesti työllistävästä teknologiateollisuudesta. Ympäristöosaaminen ja uudet cleantech-tuotteet ovat suomalaisen teknologiateollisuuden valttikortti. Nämä tuotteet pitää saada myös tehokkaasti maailmalle.

Yritysten kilpailukyky muodostuu osaltaan koko logistisen ketjun toiminnan luotettavuudesta ja tehokkuudesta. Logistiikkaketjulta ei odoteta, vaan siltä vaaditaan äärimmäistä kustannustehokkuutta ja toimintavarmuutta. Tässä maantiekuljetukset ovat merkittävässä asemassa. Kyseessä on sekä valmiiden tuotteiden toimittaminen asiakkaille että raaka-aineiden, komponenttien ja osavalmisteiden kuljetukset yritykseen sekä henkilöstön työmatkojen sujuvuus. 

Logistiikkaketjulta vaaditaan äärimmäistä kustannustehokkuutta.

Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia logistiikan tehostamiseen. Kuormien keräämistä ja sen reititystä voidaan tietotekniikan keinoin optimoida nykyisestä. Vajaita lasteja on mahdollista yhdistellä täysiksi kuormiksi. Kaikkia mahdollisuuksia ei varmasti ole vielä nähtykään. 

Digitalisaatiota pystytään hyödyntämään täysimääräisesti kuitenkin vasta, kun tarvittava tietomassa on palveluntarjoajien käytettävissä ja siitä on luotu kaupallisesti haluttavia palveluita. Tiedon vapauttamisessa on toimittava niin, että ei päädytä tilanteisiin, joissa rikotaan yrityssalaisuuksia tai puututaan sopimusvapauteen.

Valmistelussa oleva liikennekaari-hanke puuttuu osaltaan logistiikan tehostamiseen poistamalla turhaa byrokratiaa. Kevyissä kuljetuksissa lupaprosessit yksinkertaistuvat. Henkilöliikenteen harjoittaminen helpottuu. Samassa yhteydessä on kuitenkin todettava, että liikennekaaren vaikutukset raskaisiin, eli yritysten eniten käyttämiin kuljetuksiin ovat vähäiset.

Liikennekaaren rinnalla on tutkittu oman itsenäisen liikenneverkkoyhtiön LiVe Oyj:n perustamista. Sen tehtäviin kuuluisivat mm. väylien rakentaminen ja kunnossapito. Rahoituksensa yhtiö saisi käyttäjämaksuista. Toimintamallin odotetaan yksinkertaistavan ja nopeuttavan investointipäätösten tekemistä. Käyttömaksu voi olla yhdistettävissä kokonaisuudeksi muiden uusien liikkumisen palvelujen kanssa. Samalla on varmistettava, että tämä ei johda käyttäjien kustannusrasituksen kasvamiseen esimerkiksi veron muuttuessa arvonlisäverolliseksi maksuksi tai käyttäjämaksuista perittyjen palvelumaksujen myötä.

Erityisesti käyttäjämaksujen osalta on huolehdittava, että yritysten kuljetuksissaan käyttämän hyötyliikenteen kustannusrasitus ei nouse ja edelleen heikennä Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä. Hyötyliikenteen osalta mahdollisten käyttäjämaksujen kautta kasvaneiden kustannusten kompensoimiseen on heikosti mahdollisuuksia. Esimerkiksi dieselvero on jo lähellä EU:n minimirajaa ja muita kompensoinnin lähteeksi sopivia maksuja tai veroja ei ole. 

Liikkumismaksut, verostahan ei olisi enää kyse, jäisivät näin kuljetuksia käyttävien yritysten katteestaan maksettavaksi. Ainakaan nykyinen valmistavien yritysten kilpailutilanne ei salli kasvavien kustannusten siirtämistä tuotteiden hintoihin.

Pitkien kuljetusmatkojen ja vähäisen liikenteen maa

Raskaan liikenteen osalta ei vielä ole nähtävissä polttomoottorin korvaavaa teknologiaa. Fossiilista dieseliä korvaavan biopolttoaineen osuuden lisääminen hallituksen suunnittelemissa määrin nostaa arvioiden mukaan polttoaineen litrahintaa 33 senttiä ilman veroja. Se on kallis ratkaisu maassa, jossa kuljetusetäisyydet ovat pitkiä ja kuljetusvirrat ohuita.

Raskaan liikenteen keinot energian säästämiseen ovat rajalliset. Kuljetuksen kokonaispainon nostaminen alentaa suhteellista kulutusta ja samalla päästöjä kuljetettua tonnia kohden. Autojen aerodynamiikalla voidaan kulutusta myös alentaa. Sen sijaan esillä olleet saattueajo ja johdinautotyyppiset ratkaisut tuntuvat Suomen pitkillä, mäkisillä ja vähän liikennöidyillä etäisyyksillä kuitenkin hankalilta ratkaisuilta. 

Uudet toimintatavat ja digitalisaation kehittyminen luovat edellytyksiä logistiikkaketjun kilpailukyvyn kasvulle. Tätä hyötyä ei kuitenkaan tule hallinnollisesti ulosmitata verojen kasvattamisella ja uusien maksujen keräämisellä. Yritykset tarvitsevat tämän hyödyn kilpailukykynsä kehittämiseen ja Suomen hyvinvoinnin takaamiseen.

Matti Spolander, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry

Kirjoitus on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuudessa 16.1.2017

Kommentit (0)