Matti Mannonen

Työtä tarjolla – mistä osaajat?

Teknologiateollisuus työllistää lähes 300 000 osaajaa, ja alamme yritykset tekevät tänä vuonna ainakin 40 000 rekrytointia. Noin kaksi kolmasosaa rekrytoinneista tapahtuu alan sisällä henkilöiden vaihtaessa työtehtävää tai työpaikkaa. Kilpailun kiristyminen, teknologian kehitys ja ansaintamallien muutos nostavat tarvittavan osaamisen tasoa. Myös jatkuvan oppimisen merkitys ja muuntokoulutuksen tärkeys korostuvat entisestään. Koulutuksen painotuksia pitää pystyä muuttamaan joustavasti, koska osaamistarpeet muuttuvat nopeasti.

Osaajapula koskettaa jo nyt, talouskasvun alkumetreillä, kaikkia teknologiateollisuuden toimialoja. EK:n kesäisessä talouskatsauksessa 18 prosenttia alamme yrityksistä kertoi osaajapulan rajoittavan kasvua. Tuoreen selvityksen mukaan esimerkiksi suunnittelu- ja konsultointialan osaajavaje kasvaa vähintään 9 000 henkilöllä vuosina 2017 - 2025. Tarvitsemme lisää osaajia kaikilla koulutusasteilla, ja meidän tulee pysyä osaamisen kärjessä. Mikä ratkaisuksi?

Tarvitsemme uudenlaista ajattelua. Tuore tekniikan alan verkostoyliopisto FITech on loistoesimerkki siitä, miten voimme luoda ketteriä toimintamalleja vastaamaan akuutteihin tarpeisiin. Teknologiateollisuus ei kannata seinien rakentamista: yliopistot pärjäävät parhaiten profiloitumalla. Haluamme tukea verkostomaista yhteistyötä ja olla mukana osaamisen pitkäjänteisessä kehittämisessä. Koulutusresurssit on myös suunnattava nykyistä paremmin kysynnän mukaan.

Verkostomaista yhteistyötä, ei seiniä

Tarvitsemme osaajia myös muualta. Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisevista kysymyksistä Suomen tulevaisuuden kannalta. Parhaiden osaajien houkuttelua maahamme voidaan parantaa poistamalla työperäisen maahanmuuton tarveharkinta. Mahdollisuus palkata kansainvälistä työvoimaa ilman jäykkiä lupaprosesseja edistäisi myös suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Jos Suomesta ei löydy osaajia, työ tehdään ja verot maksetaan muualla. Tämä on pahin mahdollinen skenaario Suomelle. Ulkomaalaiset osaajat eivät vie työtä suomalaisilta eikä työpaikkojen määrä ole vakio, vaan työ lisää työtä.

Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset osaajat on myös sitoutettava ja kotoutettava Suomeen jo opiskeluaikana. Tässä työnantajilla on ratkaiseva rooli: opiskelijoille on tarjottava harjoittelu- ja työpaikkoja. Lisäksi valtiovallan kannattaa miettiä kannustimia, kuten vaikkapa määräaikaiset veroedut tai lukukausimaksujen palautus muutaman ensimmäisen työssäolovuoden aikana.

Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta luovuttava

Työperäisen maahanmuuton tarvetta lisää voimakkaasti sekin, että maamme ikäpyramidi on päälaellaan. Suomalainen työelämä on käymässä läpi voimakasta nuorennusleikkausta. Jo joka viides suomalainen on yli 65-vuotias ja huoltosuhde heikkenee jatkuvasti. Lisäksi koulutetut, kansainväliset nuoret hakeutuvat yhä useammin maailmalle töihin. Pienellä Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa sulkeutua, jos aiomme säilyttää kilpailukykymme. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta luopuminen antaisi kansainvälisille yrityksen signaalin Suomen joustavasta toimintaympäristöstä. Tämä tekisi Suomesta houkuttelevamman sijainnin myös yritysten investoinneille.

Oleellinen kysymys on myös se, hakeutuvatko nuoret aloille, joilla on töitä tarjolla. Me Teknologiateollisuudessa pyrimme omalta osaltamme vaikuttamaan siihen, että nuoret kiinnostuisivat teknologiateollisuudesta. Tähän vaikutamme muun muassa uudella MyTech-ohjelmallamme, joka yhdistää koulumaailman ja teknologiayritykset ilmiölähtöisen oppimisen keinoin.

Koulutuksen rahoituksesta ei voida enää leikata, mutta koulutuksen resursseja kannattaa suunnata uudelleen laadun ja vaikuttavuuden perusteella. Korkea ja laadukas osaaminen on Suomen valttikortti. Siitä emme voi tinkiä. Hallituksen budjettiriihessä esittämät toimenpiteet nuorten opiskelun ja työllistämisen edistämiseksi sekä muuntokoulutuksen lisäämiseksi ovat askel oikeaan suuntaan.

 

Matti Mannonen

Elinkeinopolitiikan johtaja

@mannonen_matti

etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Kommentit (0)