Jorma Turunen

Uusi yritysten ja julkisen sektorin kumppanuusmalli vauhdittamaan innovaatioita

Viennin vahva veto on edellytys suomalaiselle hyvinvoinnille. Yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvystä on huolehdittava, jotta suomalaiset tuotteet ja palvelut pystyvät tarjoamaan ratkaisuja tämän päivän tarpeisiin globaalisti.

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan avulla luodaan edellytykset uusien menestystarinoiden syntymiselle yrityksissä. Viime vuosina tapahtuneet julkisen tki-rahoituksen leikkaukset poikkeavat kilpailijamaiden linjasta. Tähän kiinnittää huomiota myös OECD valmisteilla olevassa Suomen innovaatioympäristöä käsittelevässä selvityksessään. Hallituksen olisi myös arvioitava asiaa uudestaan puolivälitarkastelussaan.

Innovaatiovetoisen talouskasvun vauhdittamiseksi soveltavaa tutkimusta olisi tuettava nykyistä enemmän. Suomeen tarvitaan uusi innovaatio- ja tutkimusyhteistyön kumppanuusmalli yritysten ja julkisen sektorin välille. Mallin olisi oltava avoin uusille toimijoille, toimittava kilpailuperusteisesti ja mahdollistettava myös pk-yritysten laaja osallistuminen. Dimecc ja Clic Innovation -klusterit ovat hyvä lähtökohta kumppanuusmallin kehittämiselle.

Startup-, pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoiminnan parantaminen on keskeistä viennin lisäämiseksi.

Suomen kansantalous kaipaa erityisesti pienten, keskisuurten ja startup-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Näiden yritysten innovaatiotoiminnan parantaminen on keskeistä niiden oman suoran viennin lisäämiseksi. Veturi- ja kasvuyrityksiä tarvitaan myös, jotta pienemmät yritykset saavat vetoapua ja referenssejä maailmanmarkkinoille. Perinteisellä teollisuudella on siten tärkeä rooli Suomen taloudessa myös vetoavun tarjoamisessa pienemmille kumppaniyrityksilleen.

Pitkäjänteiset sijoitukset inhimilliseen pääomaan ja osaamiseen ovat elinehto teknologiavetoiselle talouskasvulle. OECD:n mukaan innovaatioiden ja kilpailukyvyn edistämiseen tarvitaan pitkän aikavälin tavoitteet, strategia ja sitoutuminen. Tällöin myös toimintaympäristön ennakoitavuus paranisi, mikä lisäisi Suomen houkuttelevuutta investointien kohdemaana ja yritysten sijoittautumisvaltiona sekä vauhdittaisi kasvua ja uudistumista.

Toistaiseksi Suomi ei ole juurikaan houkutellut ulkomaisia sijoituksia ja osaamista maahan. Tarvitaan parempaa koordinaatiota ja työnjakoa toimijoiden kesken. Lisäksi tarvitaan laajempia, joustavampia ja hyvin johdettuja ohjelmia, jotta TKI-resurssit eivät pirstaloidu siinä määrin kuin nyt. Lähtökohtana tulee aina olla menestyminen kansainvälisessä kontekstissa. Myös yritysverotusta on kehitettävä tukemaan sekä investointeja, kasvua että tki-toimintaa.

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten profiloituminen on tehtävä globaalisti näkyväksi.

Yliopistojen ja korkeakoulujen on erikoistuttava ja niiden keskinäistä ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä on vahvistettava. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten profiloituminen on tehtävä globaalisti näkyväksi. Nyt yksittäiset tutkimusryhmät ovat edelleen monella tieteenalueella pieniä, ja ne toimivat hajallaan ja itsenäisesti eri yliopistoissa.

Yliopistojen perusrahoitusta ohjaava malli ei nykyisellään kannusta yliopistoja riittävästi yhteistyöhön yritysten tai työelämän kanssa. Yliopistojen strategiarahoitusta ja pääomittamista tulee kohdistaa fokusoidummin kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviin erikoistumis- ja rakenteellisen kehittämisen hankkeisiin ja nk. lippulaivahankkeisiin. Ambitiotasoa on kaiken kaikkiaan nostettava. On tärkeää, että kriteerit ja prosessi, jolla rahoituksen merkittävyyttä arvioidaan ovat läpinäkyviä ja huolella mietittyjä.

Talouden uudistuminen ja tuottavuuden kasvu syntyvät tehokkaimmin aineetonta pääomaa lisäävästä tki-toiminnasta. Huoli tki-investointien matalasta tasosta on siis otettava vakavasti ja julkisen tki-rahoituksen on kohdistuttava erityisesti uudistaviin tukiin. Uusia vientikelpoisia innovaatioita synnyttävä tutkimusyksiköiden ja yritysten kumppanuusmalli sekä yliopistojen vahva erikoistuminen olisivat hyvä alku ja oikea suunta tarvittavalle Suomen innovaatioympäristön uudistamiselle.

 


Jorma Turunen
Toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry

 

 

Kirjoitus on julkaistu myös Kauppalehdessa 27.3.

Kommentit (0)