Ville Laine

Kotimainen hankinta hyödyttää kaikkia

Suomalaiset tuotteet pärjäisivät julkisten hankintojen kilpailutuksissa, jos niissä hankintahinnan sijaan keskityttäisiin pitkän tähtäimen hyötyyn ja elinkaaritaloudellisuuteen. Nämä painopisteet hyödyttäisivät koko yhteiskuntaa.

Suomalaisen Työn Liiton vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset kuntapäättäjät haluaisivat julkisissa hankinnoissa tukea kotimaisia ja paikallisia tuotteita huomattavasti nykyistä enemmän. Jopa 92 prosenttia kuntapäättäjistä oli sitä mieltä, että suomalaisuuden tulisi vaikuttaa julkisiin hankintoihin. Saman kyselyn mukaan 59 prosenttia kuntapäättäjistä oli sitä mieltä, että hintaa painotetaan liikaa. Kuntapäättäjät toivovat lisää painotusta tuotteiden paikallisuuteen, kokonaistaloudellisuuteen sekä työllistäviin vaikutuksiin.

Lähtötilanne on siis erinomainen. Me teollisuuden edustajat haluamme myydä korkealaatuisia suomalaisia tuotteita ja kuntapäättäjät haluavat ostaa niitä. Miten kotimaiset toimijat sitten saisivat isomman osan noin 35 miljardin euron vuosittaisista julkisista hankinnoista?

Hankintahinta ratkaisee liian usein

Moni julkisista hankinnoista vastaava tuskailee hankintalain kanssa. Se ei salli kotimaisen tuotteen suosimista pelkän kotimaisuuden vuoksi. Tämä sopii myös meille, sillä tuotteemme pärjäävät reilussa kilpailussa ilman turhaa protektionismiakin. Terve kilpailu pitää meidät liikkeessä ja tuote- ja palvelukehityksen kunnossa.

Se mikä ei mielestäni ole oikein, on hankintahinnan voimakas korostuminen julkisissa hankinnoissa. Liian usein hankintoja ohjaa lyhyen tähtäimen taloudellinen ajattelu. Organisaatiot kyllä pyrkivät kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ratkaisuun, mutta käytännössä hankintahintaa painotetaan usein liian paljon.

Elinkaarikustannuksille enemmän painoa

Kotimaisilta tuotteilta ja palveluilta viedään onnistumisen edellytykset, jos hinta on määräävä tekijä. Suomalainen työ on kallista, kun sitä verrataan moniin Euroopan maihin. Tästä syystä suomalainen tuote ei pysty kilpailemaan pelkällä hankintahinnalla. Kun sen sijaan otetaan tarkasteluun pidempi ajanjakso, suomalainen tuote on yleensä elinkaarikustannuksiltaan edullisin. Elinkaarikustannuksiin vaikuttavat muun muassa taloudellinen käyttöikä, käyttökustannukset, takuuehdot, huollon kustannukset sekä varaosien saatavuus ja hinta.

Kokonaistaloudellisuuden kannalta ratkaiseva tekijä on tuotteen elinkaaren pituus. Edulliseksi suunnitellun tuotteen elinkaari on luonnollisesti usein paljon lyhyempi kuin tuotteella, joka on suunniteltu laadukkaaksi ja kestäväksi. Ostetaanpa laitetta sitten kotiin tai työpaikalle, ostajan tulisi päättää, kuinka kauan hän haluaa sen olevan käyttökelpoinen. Sen jälkeen on päätettävä, optimoidaanko kustannus hankintahetkelle vai koko elinkaarelle. Esimerkiksi Lojerin tuotteet kestävät 15–20 vuotta, niihin saa ammattitaitoisen huollon ja varaosia suoraan valmistajalta jopa tämänkin jälkeen.

Työtä, säästöjä ja verorahat kiertämään kotimaassa

Kotimaiset hankinnat hyödyttävät laajasti koko Suomea. Ensinnäkin yhteiskunnan rahaa säästyy. Kun elinkaarikustannukset otetaan huomioon, julkisista hankinnoista tulee pitkällä tähtäimellä edullisempia ja verovaroja säästyy. Lisäksi raha jää kotimaahan. On mielekkäämpää ja kansantaloudellisesti järkevämpää tukea suomalaisten ostovoimaa kuin viedä verorahat rajojen ulkopuolelle. 

Kotimaiset hankinnat parantavat työllisyyttä. Teknologiateollisuuden tekemien laskelmien mukaan yksi teknologiateollisuuden työpaikka luo 1,5 muuta työpaikkaa alihankintojen, palveluiden ja muiden ostojen kautta. Tällä matematiikalla Lojer työllistää 300 henkilöä.

Lojer-tuotteet valmistetaan Suomessa, ja lisäksi pyrimme hankkimaan tarvikkeet ja palvelut kotimaasta ja erityisesti tehtaamme lähialueilta. Se on meille myös arvovalinta. Arvostamme kotimaisten toimijoiden korkeaa laatua ja hyvää toimituskykyä. Ja mikä tärkeintä, voimme yhdessä kehittää lopputuotetta ja valmistusprosessia.

Toiveena on siis, että kotimaisille valmistajille annetaan reilut lähtökohdat kilpailutuksissa. Siitä hyötyy koko yhteiskunta.

Ville Laine, toimitusjohtaja

Lojer Oy

Kommentit (0)