Juuso Pajunen

Verkostot ja automatisointi mullistavat suunnittelupalvelut

Työelämän rakennemuutos on näkynyt selkeästi kansantaloudessa jo pitkään, mutta millaiset muutosvoimat vaikuttavat yksittäisten toimialojen sisällä ja mistä ne johtuvat?

 

Elinkeinoelämän rakennemuutosta tarkasteltaessa usein keskitytään pelkkiin tilastoihin – esimerkiksi EVAN tilastojen mukaan työ on siirtynyt voimakkaasti tuotannosta palveluihin. Näin tarkasteltuna rakennemuutos on selviö ja on jo selkeästi vaikuttamassa kansantalouden tasolla.

EVA Fakta Tästä Suomi elää, 2014

Suunnittelupalvelut muutoksen keskellä

On paljon mielenkiintoisempaa pohtia niitä pieniä rakennemuutoksia toimialojen sisällä. Jos tarkastelen vaikkapa suunnittelupalveluita, jotka tunnen omalta osaltani hyvin, näen seuraavia kehityspolkuja:

  • Tukitoimintojen osuus kokonaistoiminnoista vähenee – transaktiopohjaiset palvelut ulkoistetaan, automatisoidaan tai muutoin eliminoidaan. Sähköinen laskunkäsittely kehittyy koko ajan ja lisäksi henkilöstöpalveluissa itsepalveluportaalit ja kiinteistönhallinnassa etäluettavat laitteet vähentävät henkilöstön tarvetta.
  • ”Bulkki” liiketoiminnon sisällä automatisoidaan ja tehostetaan – low cost -toimituskeskukset ja lopulta robotiikka valtaavat alaa. Jo nyt voi vaikkapa paperisen aineiston kääntää digitaalisesti todella tehokkaasti ulkoisten toimittajien avulla. Samalla Intiassa valmistuu yli miljoona insinööriä vuodessa esimerkiksi tekemään detaljipiirustuksia.
  • Lisäarvopalvelut perustuvat laajaan verkostoon, yhteistyöhön ja usein muutamaan huippuosaajaan. Nykyisin jo suunnittelualalla on lukuisia 5-10 henkeä työllistäviä niche-toimijoita, jotka ovat omassa segmentissään maailman parhaita. Heillä ei ole intressiä kuulua suureen toimistoon, mutta toisaalta heidän pääsynsä suurimpiin projekteihin on vaarassa jos verkostot eivät ole kunnossa.

Uudet ratkaisut kaikkien ulottuville

Tämä kehitys on jo jatkunut pidempään ja näkyy yksilöiden tasolla kahdella tavalla – yhtäältä polarisaatio on suurta ja toisaalta tämä tuo uudet laitteet, toiminnot tai mahdollisuudet nopeammin ja halvemmin kaikkien saataville. Toisin sanoen menestyjät menestyvät entistä enemmän ja nekin, joilla menee huonommin, pääsevät nauttimaan hedelmistä. 

Hyvä esimerkki on vaikkapa Spotify. 15 vuotta sitten ääretön musiikkikatalogi oli saatavilla vain niille, jotka olivat keränneet levyjä ikuisesti ja säilöneet ne varastoissaan. Tänään palvelun saa ilmaiseksi kuuntelemalla mainoksia tai halvimmillaan vitosella kuussa.

Kaupungistuminen ja lahjakkuuden keskittyminen pienemmille alueille on mahdollistanut tämän maailmanhistoriallisesti poikkeuksellisen nopean kehityksen. Osaamiseen ja aineettomiin oikeuksiin perustuva suunnittelutyö on oiva esimerkki toimialasta, joka hyötyisi vastaavanlaisesta alustataloudesta ja asiantuntijuuden helpommasta saatavuudesta.

Tehokkuusloikka digialustalta

Moni näistä disruptiivisista palveluista onkin jo rantautunut kuluttajamarkkinoille, mutta monella B2B-markkinalla isot ja vanhat jylläävät vielä. Toistaiseksi asiakkaat ovat olleet valmiita maksamaan brandin ja ison toimijan prosessien tuomasta laatutakuusta. Väitän kuitenkin, että tämä valmius heikkenee koko ajan.

Mitä pidemmälle erilaiset digitaaliset alustat kehittyvät, sitä helpommin yksittäiset suunnittelijatähdet voivat laajentaa tiimiänsä projektien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Nykyisten liiketoimintojen palveluiden, oli se sitten suunnittelua, markkinointia, lakiasioita tai mitä tahansa muuta, pitää uudistua selvitäkseen hengissä. Siksi kehotankin kaikkia aidosti syleilemään diginatiivien sukupolvea ja luomaan nahkansa uudestaan. Meidän pitää kysyä itseltämme voisimmeko me olla se uusi alusta, joka mahdollistaa seuraavan tehokkuusloikan? Jos vastaat kieltävästi, voit olla jo sukupuuton partaalla.

Juuso Pajunen
Toimitusjohtaja, Pöyry Finland Oy ja talousjohtaja, Pöyry Oyj
(EVA Fakta Tästä Suomi elää, 2014)

Kommentit (0)