Kriittisistä raaka-aineista jo nyt pulaa

Artikkeli
Maailmassa syntyy erilaista sähkö- ja elektroniikkaromua noin 50 miljoonaa tonnia vuosittain. Vain 15 % tästä määrästä käsitellään ja kierrätetään tällä hetkellä asianmukaisesti.

Arvokkaita maametalleja ei pystytä ottamaan talteen lainkaan. Harvinaisia maametalleja tarvitaan jo päivittäin, ja niiden merkitys kasvaa koko ajan. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden lisäksi niitä käytetään muun muassa LED-valoissa, sähköautojen akuissa ja erilaisissa uusissa lääketieteen sovelluksissa. Maametalleja ei tällä hetkellä pystytä ottamaan talteen missään päin maapalloa.

- On joukko kriittisiä raaka-aineita, jotka ovat joko jo nyt vaikeasti saatavilla tai joista ennakoidaan olevan pulaa tulevaisuudessa. Niiden alati kasvavaan kysyntään ei yksinkertaisesti pystytä vastaamaan, Laura Juvonen Teknologiateollisuus ry:stä sanoo.

- Tällaisia raaka-aineita ovat esimerkiksi maametallit, joiden tuonnista Kiinasta Suomi on muiden Euroopan maiden tavoin riippuvainen.

Juvosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on parantaa sähkö- ja elektroniikkatuotteiden elinkaarta, niiden kierrätystä sekä ainesosien talteenottoa.

- Suomessa sähköelektronisten laitteiden kierrätys on maailman mittapuun mukaan järjestetty suhteellisen hyvin. Arvokkaita maametalleja ei silti täälläkään saada talteen.

Metallien kierrätyksen ympäristövaikutukset pohjautuvat kahteen eri tekijään: kierrätys-prosessin käyttämään energiaan sekä prosessin suoriin päästöihin.

Arvokkaiden aineiden talteenottoa kehitettävä kokonaisuutena

Harvinaisten maametallien kierrätysaste on alle 1 %, sillä niiden kemialliset ominaisuudet ovat sopineet huonosti perinteiseen kierrätyskäsittelyyn eikä niitä tästä syystä ole voitu kierrättää nykyisin käytössä olevilla prosesseilla.

”Ei ole kannattavaa yrittää parantaa ainoastaan nykyhetken kierrätystä.”

- Koboltin, kullan, hopean ja palladiumin osalta kierrätysprosentti sen sijaan on globaalisti yli 50 prosenttia, Juvonen sanoo.

Arvokkaiden aineiden talteenoton parantamiseksi on tärkeää kehittää kierrätystä kokonaisuutena. Parempi tuotetiedon hallinta ja muun muassa etätunnistus tarjoaa tähän uusia ratkaisuja. Tällä hetkellä ei välttämättä edes ole tiedossa, mitä kaikkia materiaaleja tuotteissa on. Juvonen kuuluttaa erityisesti tuotesuunnittelun kehittämisen perään.

- Tiedon laitteiden sisältämistä materiaaleista tulisi kulkea laitteen mukana ja olla luettavissa digitaalisesti. Ei ole kannattavaa yrittää parantaa ainoastaan nykyhetken kierrätystä, vaan jo suunnitteluvaiheessa pitää ottaa tuotteen elinkaaren loppuvaihe huomioon. Näin kierrättämisestä ja eri aineiden talteenotosta saadaan mahdollisimman tehokas prosessi.

Teknologiateollisuus on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen koelaitos arvometallien ja harvinaisten maametallien talteenottoon. Laitos perustuu uuteen teknologiaan, jota nyt kehitetään kohti teollista mittakaavaa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on kehittää metallien talteenottolaitoksesta modulaarinen vientikonsepti.



Teksti: Anni Korhonen / Mediaplanet

Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Mediaplanetin Energiaoppaassa.

Katso myös, mitä muita artikkeleita löytyy Teknologiateollisuuden uutiskirjeestä 6/2017