Osaamisverkosto tarvitsee TKI-rahoitusta

Artikkeli
Julkisen TKI-rahoituksen leikkaukset uhkaavat osaamisverkostoja, jotka rakentavat tulevaa menestystä.

– Maailman tehokkain nelitahtimoottori.

Toimitusjohtaja Jaakko Eskolan vastaus tuli nopeasti kysymykseen, mikä Wärtsilän tuotteista käy esimerkiksi tutkimus- ja kehityspanosten onnistuneena tuotoksena.

Kyseinen Wärtsilä 31 -moottori on maailmassa ainoa, joka pääsee hyötysuhteessa yli 50 prosentin – rajan ylittämistä pidettiin aiemmin mahdottomana.

Jaakko Eskola

Tehohyppäys tarkoittaa pienempää polttoaineenkulutusta ja sen myötä säästynyttä rahaa ja vähemmän kasvihuonekaasuja ilmakehään. Tehon lisäksi kehitystyössä on huomioitu muun muassa design ja huollettavuus.

– Moottori on kova saavutus. Se vaikuttaa Wärtsilän maailmanmarkkinaosuuksiin ja tunnettavuuteen. Sen kautta pystymme tuomaan esiin, kuinka kehitystä voidaan viedä eteenpäin. Tämä hyödyttää meidän brändiarvoa, Eskola sanoo.

Osaaminen kumuloituu verkostoissa

Jaakko Eskola ei ota kunniaa saavutuksesta vain Wärtsilälle, hän korostaa moottorin olevan vaasalaisen osaamisklusterin aikaansaannos. Yli viisi vuotta kestänyt kehitystyö oli mahdollista julkisen TKI-rahoituksen avulla.

Eskola pitääkin hälyttävänä, että julkista TKI-rahoitusta on leikattu kovalla kädellä. Mutta eikö miljardien liikevaihtoa tekevillä yrityksillä ole varaa maksaa TKI-panostuksia omastakin pussista?

Eskola huomauttaa, että Wärtsilän osalta julkinen TKI-rahoitus on leikkautunut dramaattisesti, silti asiaa kannattaa tarkastella laveammin.

– Asiaa on syytä tarkastella sitä kautta, tarvitseeko osaamisklusteri, johon kuuluu erikokoisia yrityksiä sekä yliopistoja, korkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia, julkista tukea? Monille niistä julkisella TKI-rahoituksella on ihan erilainen merkitys kuin suurille yrityksille. Jos päättäjien taholta tehdään asioita, jotka voivat murentaa klusterin, olemme hätää kärsimässä.

Tehdyt leikkaukset iskevät myös Wärtsilän alihankkijoihin.

– Me toimimme yksinomaan meidän alihankkijoidemme ja partnereiden avulla. Jos innovaatiokykyä ja rahaa ei löydy partnereiltamme, mitä sen jälkeen tapahtuu?

Leikkaukset syövät tulevaisuudenuskoa

Kansainvälisissä suuryrityksissä mietitään, missä innovaatiotoimintaa on järkevintä tehdä. Wärtsilä siirsi muutama vuosi sitten moottoriteknologian tuotekehityksen kokonaan Suomeen.  

– Ensin tuomme toiminnan tänne ja lisäämme työvoimaa, sen jälkeen valtiovalta katkaisee rahahanoja kehitystoiminnalta. Se ei ole ollenkaan hyvä asia, Eskola muotoilee.

Hänen mukaansa ensimmäisen tavoitteen pitäisi olla se, että julkisessa TKI-rahoituksessa päästäisiin takaisin tasoon, joka vallitsi ennen niiden leikkaamista.

– Valtiovallan päätökset ovat vieneet kehitystä väärään suuntaan. Uhkana on kompetenssin menettäminen, jos lahjakkaat nuoret eivät näe Suomea enää mahdollisuutena, kun he suunnittelevat omaa uraansa.

Muutosvauhti kasvaa

Wärtsilä panostaa itse noin kolme prosenttia liikevaihdostaan tutkimukseen ja kehitykseen, mikä vie yhtiön suomalaisessa vertailussa aivan kärkipäähän. Vuonna 2017 se tarkoitti 141 miljoonaa euroa – onko se paljon vai vähän?

– Ihan hyvä summa, voisi se toki olla enemmänkin, Eskola sanoo.

Hän lisää, että toisella tavalla ajateltuna TKI-panostuksiksi voisi laskea myös ne noin 250 miljoonaa euroa, joilla Wärtsilä osti Suomesta ja Yhdysvalloista softatalot sekä Englannista yhtiön, jolla on maailman kehittynein lähitutkateknologia.

Summat ovat suuria, mutta ei Eskola silti vähättele julkisen TKI-rahoituksenkaan merkitystä Wärtsilälle.

– Ovathan ne arvokkaita rahoja ja auttavat ennen kaikkea innovaatiotoiminnassa, kun kehitetään uusia konsepteja, joissa ei vielä nähdä kaupallista skaalautumista. Ilman julkista TKI-rahaa tällainen kehitystyö voi jäädä monelta tekemättä.

Rohkea innovointi korostuu, kun digitalisaation ja tekoälyn tuomat muutokset ovat nopeita ja kehityksen suuntaa on vaikea tietää tarkasti. Kuitenkin myös perusteknologiassa on edelleen paljon tutkittavaa ja kehitettävää.

– Suomi on teknologiamaa, meiltä löytyy kompetenssia ja me selkeästi pärjäämme maailmalla. Jos tätä osaamista ei edelleen kehitetä, mitä tänne jää?



Teksti: Sami Laakso, Legendium Oy

Katso myös, mitä muita artikkeleita löytyy Teknologiateollisuuden helmikuun uutiskirjeestä.