Risto Siilasmaa: Yritysten kilpailukyvyn kulmakivet tulevat muuttumaan

Artikkeli
Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa syyskauden avajaisissa: Suomen tulee pitää huoli siitä, että ennakoimme tulevan muutoksen kaikilla aloilla sekä hyötyäksemme muutoksen tuomasta mahdollisuudesta että turvataksemme taloudellisen ja henkisen onnistumisen.

Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa syyskauden avajaisissa:

Olen korostanut, että kaiken päätöksenteon pitää perustua parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan tietoon ja analyysiin. Päätöksenteon kriteerinä tulee olla Suomen pitkäaikainen etu. Tämä on relevanttia juuri nyt. Olemme jo sälyttäneet lapsillemme melkoiset velat, sekä globaalisti että vain Suomea tarkastellen: taloudellisesti julkisen sektorin velan kautta, velkavastuuna tulevien eläkkeiden maksun suhteen, ympäristövelkana ilmastonmuutoksen ja saastumisen kautta sekä kulutusvelkana eläessämme jatkuvasti yhä enemmän yli maapallon kantokyvyn.

Viime keväänä puhuin Teknologiateollisuuden kevätseminaarissa tekoälystä, joka tulee muuttamaan elämäämme monilla tavoin. Kohtaamme tämän muutoksen monilla ilahduttavilla tavoin parempina palveluina ja ratkaisuina, jotka osaavat ennakoida tarpeemme. Osana tätä muutosta yritysten kilpailukyvyn kulmakivet tulevat muuttumaan ja tätä kautta muuttuu myös kansakuntien välinen kilpailuasetelma.

Eräs tuntuvimpia muutoksia tulee tapahtumaan työn luonteessa ja sisällössä.

Suomen tulee pitää huoli siitä, että ennakoimme muutoksen kaikilla aloilla sekä hyötyäksemme tästä mahdollisuudesta että turvataksemme taloudellisen ja henkisen onnistumisen myös niille, joiden suhdetta työhön tämä muutos kipeimmin koskettaa.

Osaajapula uhkaa jo talouskasvua.

Teknologiateollisuus työllistää lähes 300 000 osaajaa, ja alamme yritykset tekevät vuosittain noin 30 000 rekrytointia, tänä vuonna vielä merkittävästi enemmän.

Kilpailun kiristyminen, teknologian kehitys ja ansaintamallien muutos nostavat tarvittavan osaamisen tasoa.

Osaajapula koskettaa jo nyt kaikkia teknologiateollisuuden toimialoja. EK:n kesäisessä talouskatsauksessa 18 prosenttia alamme yrityksistä kertoi osaajapulan rajoittavan kasvua.

Tarvitsemme lisää osaajia kaikilta koulutusasteilta. Meidän tulee pysyä osaamisen kärjessä.

Tarvitsemme osaajia myös muualta. Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisevista kysymyksistä Suomen tulevaisuuden kannalta.

Parhaiden osaajien houkuttelua maahamme voidaan parantaa poistamalla työperäisen maahanmuuton tarveharkinta.

Ennen kaikkea tarvitaan asennemuutosta.

Pari käytännön esimerkkiä:

Ulkomainen opiskelija tuli Suomeen yliopiston pääsykokeeseen, pääsi kokeesta läpi ja sai kahden vuoden porttikiellon Suomeen. Hänen syntinsä oli osallistua pääsykokeeseen tultuaan maahan turistiviisumilla.

Kolumbian presidentti palkitsee maan kolme parasta matematiikan opiskelijaa stipendillä. Yksi heistä kävi lukionsa Suomessa ja olisi halunnut jatkaa täällä opintojaan. Maahanmuuttovirasto Migri ei kuitenkaan antanut lupaa. Ruotsi oli viisaampi, ja kyseinen lahjakkuus opiskelee nyt Lundissa.

Suomi on huipputeknologian kärkimaa.

Menestyksemme perustuu korkeaan osaamiseen ja maailman parhaisiin teknologioihin, joita suomalaiset yritykset ovat luoneet yhdessä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. 

Teollinen murros vaatii yrityksiltä mittavia TKI-investointeja.

Asemamme on nyt rapautumassa. Suomi investoi yhä vähemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen, kun kilpailijamaissamme TKI-panostukset lisääntyvät. 

Yrityksille suunnattu julkinen TKI-rahoitus on puoliintunut muutamassa vuodessa, ja olemme putoamassa peränpitäjäksi teollisuusmaiden joukossa. Julkisen rahoituksen pienentyessä myös yritysten oma TKI-rahoitus on laskenut.

Kevään puoliväliriihen päätökset olivat pettymys teknologiateollisuudelle. Hallitus kasvatti yritysvetoista tki-rahoitusta vain 35 miljoonalla eurolla vuodessa, kun lisätarve olisi ollut vähintään 200 miljoonaa vuodessa. Budjettiriihi, ikävä kyllä, jatkoi tätä pettymysten sarjaa.

Alkanut talouskasvu vaatii jatkuakseen merkittävästi lisää investointeja. TKI-rahoitus ei ole kustannus vaan investointi maamme tulevaisuuteen.

Teollinen murros – kuten uudet digitaaliset liiketoiminnot, tuotteet ja palvelut sekä koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäminen – vaativat yrityksiltä mittavia TKI-investointeja nyt heti.

TEM on käynnistänyt Suomen tekoälyohjelman valmistelun, mikä on tärkeä asia. Ohjelman toteutus edellyttää merkittävää ja nopeaa panostusta uuteen yritysvetoiseen, yhdessä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa tehtävään tutkimukseen ja tuotekehitykseen. 

Valtion tulee katsoa ensi vuotta pidemmälle. TKI-rahoitus ei ole kustannus vaan investointi Suomen hyvään tulevaisuuteen.

Meillä kaikilla riittää työsarkaa kaikilla mainitsemillani alueilla: pitkäaikaisen Suomen edun priorisoimisessa, tekoälyn ymmärtämisessä, maamme osaamisen kehittämisessä, tuotekehityspanostusten kasvattamisessa ja valtion roolin nostamisessa kilpailukykyiselle tasolle tuotekehityksen kannusteissa.

Kiitos teille kaikille siitä, että teette Suomen menestymisen eteen töitä.