Suomeen syntyi vahva virtuaalitodellisuus-yhteisö

Artikkeli
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoitus on auttanut alaa kasvuun. Virtuaalitodellisuutta voi hyödyntää monella eri tavalla.

Virtuaalitodellisuus-alan arvioidaan kasvavan mobiilialan tavoin, ja sen odotetaan olevan yli 100 miljardin euron arvoista liiketoimintaa vuonna 2020.

Virtuaalitodellisuus (VR) siirtää katselijan täysin virtuaaliseen maailmaan. Lisätty (AR) tai yhdistetty todellisuus (MR) taas tuo virtuaalisia lisiä katselijan näkökenttään.

FIVRin eli Finnish Virtual Reality Association ry:n tavoitteena on pitää Suomi kehityksen kärjessä ja luoda maahan menestyviä alan yrityksiä.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö rahoitti 250 000 eurolla FIVRin kaksivuotista projektia, jonka tarkoituksena oli vauhdittaa alan kehitystä Suomessa. Säätiön rahoituksen avulla yhdistys on pystynyt kasvattamaan Suomeen Euroopan edistyneimmän virtuaalitodellisuus-yhteisön. Suomalaiset ohjelmoijat ja 3D-artistit ovat maailman ehdotonta kärkeä.

FIVRin jäsenmäärä on kasvanut kolmen viime vuoden aikana muutamasta kymmenestä yli 1 500 jäseneen. Yhdistys tutustuttaa tekijöitä toisiinsa ja rahoittajiin, auttaa tilojen ja laitteistojen hankkimisessa sekä sparraa ja opastaa tuotteiden kaupallistamisessa.

– Noin neljännes alan yrityksistä Suomessa on käyttänyt 100-vuotissäätiön rahoituksen avulla hankittuja tiloja ja laitteistoja, ja moni näistä yrityksistä on syntynyt sen ansiosta, FIVRin toiminnanjohtaja Olli Sinerma kertoo.

– Olemme myös mukana järjestämässä Slushia ja Arctic Start Upia sekä omaa virtuaali- ja lisätyn todellisuuden tapahtumaamme X Reality Daytä.

Huvia ja hyötyä

Virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää monella tavalla. Esimerkiksi jääkiekko-ottelua voi katsoa maalivahdin silmin tai kokea maailman lintuperspektiivistä lennokkiin kiinnitetyn kameran avulla. Viihteen lisäksi tarjolla on paljon hyötykäyttömahdollisuuksia.

– Arkkitehti voi tutkia suunnittelemaansa rakennusta luonnollisessa mittakaavassa ennen rakentamista ja löytää mahdollisia ongelmakohtia. Interaktiiviset VR-sovellukset taas mahdollistavat tekemällä oppimisen, jolla on paljon käyttökohteita esimerkiksi koulumaailmassa, Sinerma kertoo.

VR-lasien avulla monia työtehtäviä voidaan tehdä entistä tehokkaammin ja silmälasien tapaiset lasit voivat tulevaisuudessa korvata näyttöjä. Kehitteillä olevien puheohjauksen ja silmänliikkeiden tunnistuksen myötä myös käyttökokemuksesta tulee entistä parempi.



Teksti: Antton Lounasheimo

@alounash

Katso myös, mitä muita artikkeleita löytyy Teknologiateollisuuden uutiskirjeestä 8/2017.