Toimiva digitaalinen ympäristö ruokkii uudenlaisia ideoita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Hyvään digitaaliseen toimintaympäristöön myös ulkomaiset yritykset haluavat sijoittaa. Tehdään Suomesta sellainen.

Julkisella sektorilla on iso rooli infrastruktuurin luomisessa

Julkisen sektorin tehtävänä on digitaalisten toimintatapojen edellyttämän infrastruktuurin luominen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi toimivan palveluarkkitehtuurin ja palveluväylän rakentamista.

Digitaaliteknologioiden mahdollistaman uuden liiketoiminnan tieltä pitäisi purkaa turhat hallinnolliset ja lainsäädännölliset esteet.

Julkiset tietoaineistot avoimiksi

Julkisten, verovaroin kerättyjen tietoaineistojen avaaminen luo uusia bisnesmahdollisuuksia Suomeen. Julkisen hallinnon kaikille avatut datat löytyvät yhteen kerättynä Suomi.fi:ssä

Reaaliaikatalous

Reaaliaikatalous (Real-time economy, RTE) tarkoittaa toimintatapaa, jossa kaupalliset ja hallinnolliset tietovirrat automatisoidaan läpi talouden.

Useimmat taloushallintoon ja raportointiin tarvittavat tiedot ovat jo olemassa sähköisessä muodossa. Tietojen hyödyntäminen koko yhteiskunnan tasolla edellyttää, että digitaalisia maksuliikennepalveluita, kuten verkkolaskusta, käytetään mahdollisimman laajasti niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.
 

Reaaliaikatalouteen siirtymisen hyötyjä:

• Pelkästään verkkolaskutuksen käyttöönotto toisi EK:n, Valtiokonttorin ja Kuntaliiton laskelmien mukaan Suomessa jopa kolmen miljardin euron vuosittaisen tuottavuushyödyn.
• Palkanmaksukohtaisella automaattisella ilmoittamisella ja ansiorekisterillä tehostetaan prosesseja.
• Harmaata taloutta torjutaan tehokkaasti.
• Paperisirkuksesta vapautuu osaamista tuottavampaan työhön kuten palvelu- ja kehitystehtäviin.
• Kun Suomeen on luotu toimiva kansallinen digitaalinen infrastruktuuri, yrityksille ei aiheudu suuria kustannuksia uusien toimintatapojen käyttöönotosta. Kertapanostus on nopeasti kuitattu tehokkuuden kasvulla.
• Reaaliaikaiseen talouteen siirtyminen on vahva moottori EU:n sisämarkkinakehitykselle. Suomella on mahdollisuus nousta EU:n edelläkävijäksi.
• Edelläkävijyys avaa esimerkiksi suomalaiselle ohjelmistoteollisuudelle ja koulutukselle uusia vientimahdollisuuksia.