Digitaalinen toimintaympäristö kuntoon

Digitaalisella toimintaympäristöllä tarkoitetaan digitaalisia olosuhteita, joissa yritykset ja kansalaiset Suomessa toimivat. Jos digitaalinen toimintaympäristö on kunnossa, me kaikki säästämme huimasti aikaa, rahaa ja hermoja niin arjessa kuin viranomaisten kanssa asioidessa.

Toimiva digitaalinen ympäristö ruokkii uudenlaisia ideoita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Hyvään digitaaliseen toimintaympäristöön myös ulkomaiset yritykset haluavat sijoittaa. Tehdään Suomesta sellainen.

Hyvä digitaalinen toimintaympäristö = helpompi elämä

Tilanne nyt?                

Keväällä 2015 julkaistun Suomen Digibarometrin mukaan Suomessa on maailman parhaat digitaaliset edellytykset, mutta niillä saadaan aikaiseksi keskinkertaisia tuloksia. Hyvät edellytykset pitäisi hyödyntää sekä yrityksissä että julkisella sektorilla paremmin.

ICT 2015 -työryhmän ehdotuksiin tartuttava

Pekka Ala-Pietilän vetämän ICT 2015 -työryhmän raportissa (2013) esitetään monia toimenpiteitä, jotka parantavat Suomen digitaalista toimintaympäristöä. Raportin esittämästä "21 polusta Kitkattomaan Suomeen" on toteutettava kaikki.

Julkisella sektorilla on iso rooli infrastruktuurin luomisessa

Julkisen sektorin tehtävänä on digitaalisten toimintatapojen edellyttämän infrastruktuurin luominen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi toimivan palveluarkkitehtuurin ja palveluväylän rakentamista.

Digitaaliteknologioiden mahdollistaman uuden liiketoiminnan tieltä pitäisi purkaa turhat hallinnolliset ja lainsäädännölliset esteet.

Reaaliaikatalous

Reaaliaikatalous (Real-time economy, RTE) tarkoittaa toimintatapaa, jossa kaupalliset ja hallinnolliset tietovirrat automatisoidaan läpi talouden.

Useimmat taloushallintoon ja raportointiin tarvittavat tiedot ovat jo olemassa sähköisessä muodossa. Tietojen hyödyntäminen koko yhteiskunnan tasolla edellyttää, että digitaalisia maksuliikennepalveluita, kuten verkkolaskusta, käytetään mahdollisimman laajasti niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

Ks. lisää ICT 2015 -raportin kohdasta Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima klusteri.

Reaaliaikatalouteen siirtymisen hyötyjä:

  • Pelkästään verkkolaskutuksen käyttöönotto toisi EK:n, Valtiokonttorin ja Kuntaliiton laskelmien mukaan Suomessa jopa kolmen miljardin euron vuosittaisen tuottavuushyödyn.
  • Palkanmaksukohtaisella automaattisella ilmoittamisella ja ansiorekisterillä tehostetaan prosesseja.
  • Harmaata taloutta torjutaan tehokkaasti.
  • Paperisirkuksesta vapautuu osaamista tuottavampaan työhön kuten palvelu- ja kehitystehtäviin.
  • Kun Suomeen on luotu toimiva kansallinen digitaalinen infrastruktuuri, yrityksille ei aiheudu suuria kustannuksia uusien toimintatapojen käyttöönotosta. Kertapanostus on nopeasti kuitattu tehokkuuden kasvulla.
  • Reaaliaikaiseen talouteen siirtyminen on vahva moottori EU:n sisämarkkinakehitykselle. Suomella on mahdollisuus nousta EU:n edelläkävijäksi.
  • Edelläkävijyys avaa esimerkiksi suomalaiselle ohjelmistoteollisuudelle ja koulutukselle uusia vientimahdollisuuksia.

Julkiset tietoaineistot avoimiksi

  • Julkisten, verovaroin kerättyjen tietoaineistojen avaaminen luo uusia bisnesmahdollisuuksia Suomeen.
  • Paikkatietopalveluihin keskittyneet yritykset ovat ryhmittyneet Teknologiateollisuuden yhteyteen: FLIC (Finnish Location Information Cluster)
  • Julkisen hallinnon kaikille avatut datat löytyvät yhteen kerättynä Suomi.fi:ssä

Katso myös:

LiiteKoko
PDF icon Innovaatiot eturintamaan!4.37 MB