Aineettomat oikeudet

Aineettomilla oikeuksilla, kuten patenteilla, tavaramerkeillä ja tekijänoikeudella, on entistä keskeisempi merkitys yrityksen arvonluonnissa. Liiketoiminnan menestys on usein riippuvainen aineettomien oikeuksien fiksusta ja strategisesta hyödyntämisestä.

Aineettomien oikeuksien hyödyntäminen edellyttää sekä hyvää osaamista yritykseltä että helppokäyttöistä oikeuksien suojausjärjestelmää yhteiskunnassa. Yhteiskunta voi tukea aineetonta arvonluontia myös huolehtimalla hyvästä koulutuksesta ja kannustimista hyödyntää aineettomia oikeuksia yrityksen toiminnassa.

Patentointi

Euroopan Unioni uudistaa patentointijärjestelmää ja entisten menettelyjen rinnalle ollaan luomassa uutta yhtenäispatenttia (Unitary Patent). Yhtenäispatenttijärjestelmä antaisi mahdollisuuden hakea patenttisuojaa yhdellä hakemuksella kaikkiin järjestelmässä mukana oleviin maihin, ja myönnetty yhtenäispatentti olisi voimassa näissä maissa. Yhtenäispatentteja koskevat riidat käsiteltäisiin keskitetysti yhdessä tuomioistuimessa.

Yhtenäispatentin on tarkoitus olla helppokäyttöisempi, edullisempi ja nopeampi kuin nykyinen hajautettu eurooppapatentti, joka mahdollistaa keskitetyn hakemisen, mutta johtaa useaan kansalliseen patenttiin. Tavoitteena on parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla ja helpottaa erityisesti pienempien yritysten patentointia. Yhtenäispatentti ei kuitenkaan korvaa eurooppapatenttia, vaan se tulee käyttöön eurooppapatentin ohella.

Yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantulo edellyttää sitä, että vähintään 13 EU:n jäsenmaata ratifioivat tuomioistuinsopimuksen. Iso-Britannian erotessa EU:sta yhtenäispatenttijärjestelmän käyttöönotto viivästyy. Suomi ratifioi sopimuksen 19.1.2016.

Meidän tulee siirtyä poteroajattelusta arvoketjun kaikkien toimijoiden intressien huomioimiseen.

Tekijänoikeudet

Tekijänoikeuksien hyödyntäminen laajenee yhä uusille toimialoille. Nykyään ei ole epätavallista, että tuote- tai palveluinnovaatiota suojaa myös tekijänoikeus, esimerkiksi patentin ja tavaramerkin lisäksi. Aineettomat oikeudet sulautuvat usein toisiinsa ja niiden keskinäinen vuorovaikutus on olennainen innovaatioiden suojaamisessa.

Siksi on entistä tärkeämpää, että tekijänoikeudessa huomioidaan muuttunut ja kansainvälistynyt ympäristö. Järjestelmän tulee olla helppokäyttöinen ja tukea esimerkiksi uudenlaisen globaalin digitaalisen liiketoiminnan kasvua ja datan hyödyntämistä liiketoiminnassa. Meidän tulee siirtyä poteroajattelusta arvoketjun kaikkien toimijoiden intressien huomioimiseen.

Suomessa vanhanaikainen laitepohjainen yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmä korvattiin onnistuneesti valtion budjetista maksettavalla korvauksella 1.1.2015 voimaan tulleella lainmuutoksella. Muutos on vähentänyt hallinnointikuluja toimitusketjun eri osissa ja viranomaisten kuluja, alentanut laitteiden hintoja ja selkeyttänyt lainsäädäntöä. Samalla uusi järjestelmä on varmistanut kohtuullisen korvauksen teosten tekijöille.  

Eurooppa laahaa muuta maailmaa jäljessä digitaalisuuden hyödyntämisessä kansainvälisesti. Digitaalisten sisältöpalveluiden luominen Euroopassa on aivan liian vaikeaa. Tämä johtuu erityisesti pirstaleisesta ja monopolisoituneesta tekijänoikeusjärjestelmästä.

Euroopan Unionin digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää vähintään seuraavia asioita:

  • Korvataan laitepohjainen yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmä modernimmalla korvausmekanismilla myös muissa EU-maissa.
  • Helpotetaan lisensointia digitaalisessa ympäristössä.
  • Yksinkertaistetaan rajat ylittävää lisensointia.
  • Tekijänoikeusjärjestöjen monopolit puretaan.
  • Taistellaan piratismia vastaan parantamalla laillisen sisällön tarjontaa.
  • Mahdollistetaan dataan perustuvien tuotteiden, palvelujen ja alustojen kehittämistä.
  • Tekijänoikeutta ei tulisi käsitellä Suomessa teollisoikeuksista erillisenä kysymyksenä. Immateriaalioikeudellista lainsäädäntöä koskeva valmistelu tulisi keskittää yhdelle vastuuministeriölle. 

Aiheesta lisää:

 

Lisätietoja:

Veli Sinda
Asiantuntija, Liikejuridiikka
0451116541
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi