Logistiikka

Suomessa toimivien yritysten osalta logistiikka on merkittävässä asemassa kilpailukyvyn kehittymisen kannalta. Suomi on asiakkaista katsottuna pitkähkön kuljetusmatkan takana sijaitseva saari. Yritykset ovat viennissään ja tuonnissaan riippuvaisia erityisesti meriliikenteestä. Teollisuuden kilpailukyvystä noin 35 % arvioidaan tulevan logistiikasta. Logistiikan kustannukset ovat arvioiden mukaan 12 % liikevaihdosta.

Teknologiateollisuus ry:n tavoitteena on turvata Suomessa toimivien yritysten kannalta toimivat, kustannustehokkaat ja kilpailukykyä edistävät logistiset olosuhteet. Logistiikassa on otettava huomioon kestävän kehityksen asettamat tavoitteet, mutta eri toimialojen kilpailuolosuhteet huomioiden. Tavoitteena tulee olla globaalisti yhdenvertaisten kilpailuedellytysten turvaaminen.

Etäinen sijaintimme edellyttää ainutkertaista logistiikan osaamista

Tehtyjen ratkaisujen on oltava vaikutusalueeltaan koko maailman kattavia, jotta yritystemme kilpailukyky verrattuna kilpailijoihin ei heikkenisi. Etäinen sijaintimme markkina-alueilta edellyttää ainutkertaista logistiikan osaamista ja kustannusten minimoimista. Viranomaisten tulee päätöksissään pyrkiä logistiikan kustannusten minimointiin.

Teknologiateollisuus ry vaikuttaa logistiikan osalta antamalla lausuntoja sekä toimimalla yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten alaan liittyvien järjestöjen kanssa. Merkittävimmät aihealueet esitellään seuraavaksi.

Meriliikennestrategia

Liikenne- ja viestintäministeriö on keväällä 2014 julkaissut vuosia 2014-2022 koskevan meriliikennestrategian. Strategiassa on tarkasteltu merenkulkua ja sen merkitystä Suomen talouden, elinkeinoelämän, työllisyyden ja ympäristön näkökulmasta.  Seuraavaksi on edessä toimenpiteiden laatiminen strategian saavuttamiseksi. Teknologiateollisuus ry:n näkemyksen mukaan toimeenpanossa on kohdistettava erityinen huomio siihen, miten strategian avulla pystytään vahvistamaan Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä. Viranomaisten on toimillaan pystyttävä tuottamaan vähintään nykytasoiset palvelut aiempaa pienemmin kustannuksin. Yrityksiin kohdistuvaa kustannusrasitusta on pystyttävä myös tältä osin pienentämään. Esimerkiksi kilpailijamaista puuttuva väylämaksu olisi Suomessa poistettava.

Mitat ja massat

EU-komission tekemää esitystä raskaiden ajoneuvojen mittojen muuttamisesta on käsitelty kevään 2014 aikana EU-parlamentissa. Komissio esityksessään halusi muuttaa rekkojen mittoja, jotta rekkoihin pystyttäisiin alentamaan esimerkiksi polttoaineenkultusta vähentäviä ilmanohjaimia ilman, että rekan kuljetuskapasiteetti kärsisi. Samalla olisi raskaille yli 40 tonnisille rekoille sallittu vain yksi rajanylitys. EU-parlamentin raportööri ehdotti rajan ylittämisen sallimista vain korkeintaan 40-tonnisille autoille. EU-parlamentti kuitenkin päätti pitää säännöt entisellään ilman rajan ylittämisen rajoituksia. Suomen teollisuuden kannalta auton painon vähentäminen olisi lisännyt kuljetuskustannuksia, päästöjä ja raskasta liikennettä yleensäkin. Kuljetusten siirtäminen maanteiltä rautateille ei ole mahdollista johtuen Suomen ja muun läntisen Euroopan erilaisesta raideleveydestä. Teknologiateollisuus ry:n mielestä rajan ylittävien rekkojen painoja ei tule hallinnollisesti rajoittaa, jos kyseiset maat sallivat muuten vastaavien rekkojen liikkumisen teillään.

Typpipäästöt

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on kevään 2014 kokouksessaan päättänyt merenkulun typpipäästöjen rajoittamisesta. Päätös ei kiirehdi alueellisia päästörajoitusalueita. Suomessa toimivien yritysten osalta päätös on myönteinen. Toteutuessaan Itämeren NECA-status olisi edelleen lisännyt alueella toimivien ja meriliikenteestä riippuvaisten yritysten kustannustaakkaa tilanteessa, jossa rikkipäästöjen kustannusvaikutuskin on arvailujen varassa. Teknologiateollisuus ry:n mukaan Itämereen kohdistuvat alueelliset erilliset rajoitukset uhkaavat vakavasti täällä toimivien yritysten kilpailukykyä. Yrityksille tulee kustannuserä, jota kilpailujoille ei ole. Nykyisessä kilpailutilanteessa pitäisi keskittyä löytämään keinoja, joilla kustannustaakkaa saadaan pienenettyä. Mahdollisten päästö- ja muiden rajoitusten tulee meriliikenteessä olla alan toiminnan luonteesta johtuen globaaleja, ei yksittäisiin erillisiin alueisiin kohdistuvia.

Talvimerenkulku

Suomessa toimivat yritykset ovat riippuvaisia tuontinsa ja vientinsä osalta ympäri vuoden luotettavasti toimivasta meriliikenteestä. Kuljetusten on toimittava myös talvella jäätilanteesta riippumatta. Jäänmurtoon on oltava käytettävissä häiriöttömän meriliikenteen turvaamiseksi riittävä ja ajanmukainen jäänmurtajakapasiteetti. Jäänmurtotoiminta tulee toteuttaa kustannustehokkaasti myös kilpailijamaihin verrattuna. Nykytasoinen palvelu on pystyttävä hoitamaan selvästi nykyistä alhaisemmin kustannuksin.

Lisätietoja:

Matti Spolander, asiantuntija, 09 1923 366, 040 743 1998
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi