Vähemmän pakkopaitaa julkisiin hankintoihin

Joustavammilla menettelyillä ja fiksulla ostamisella parannetaan julkisten hankintojen laatua ja säästetään rahaa. Samalla nostetaan Suomi innovatiivisten julkisten palvelujen maailman kärkeen.

Arvioiden mukaan julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuosittain noin 30 miljardia euroa. Ostamalla fiksummin saamme rahalle enemmän vastinetta ja säästämme julkisissa menoissa tekemättä leikkauksia. Me voimme tehdä enemmän vähemmällä.

Mikä hiertää nykytilanteessa?

Hankintalainsäädäntö pyrkii lisäämään kilpailua ja siten tuottamaan säästöjä julkiseen talouteen parantuneena laatuna ja edullisempina hintoina. Hienojen tavoitteiden taakse verhottu byrokratiapaketti saa kuitenkin aikaan lähinnä itkua ja hampaiden kiristystä.

Vuoropuhelu osapuolten välillä on monessa hankinnassa olematonta

Tilaajat kokevat menettelyn aivan liian vaikeaksi ja monimutkaiseksi ja järkevä ostaminen on hankalaa pikkutarkan sääntelyn puitteissa. Yritykset valittavat osto-osaamisen puutetta ja hankintamenettelyiden kallista byrokratiaa. Tästä syystä erityisesti monet pienet yritykset ovat rajanneet julkiset asiakkaat kokonaan myyntinsä ulkopuolelle. Yrityksiä hiertää myös se, että laadulla ja vastuullisuudella ei yleensä pärjää kilpailuissa. Ostetaan hinnalla aivan liian usein.

Vuoropuhelu osapuolten välillä on monessa hankinnassa olematonta. Ostetaan tuntematonta huppu päässä ja yritetään tarjouksessa arvailla, mitä tilaaja haluaa.

Uusi hankintalaki voi joustavoittaa hankintoja

Keväällä 2014 hyväksytty Euroopan Unionin uusi hankintadirektiivi viedään kansalliseen lakiin luultavasti vuoden 2016 aikana. Uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita ovat:

  • hankintojen yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen
  • byrokratian vähentäminen
  • pk-yritysten aseman parantaminen
  • laadun korostaminen

Tervetullutta on laadun korostaminen hankinnoissa. Halvin hinta määräävänä kriteerinä tarjouskilpailuissa menettää merkitystä. Laadun arviointiin liittyvät olennaisesti hankintojen elinkaaren arvioiminen sekä ympäristö-, työllisyys- ja sosiaalisten tavoitteiden huomioiminen hankinnoissa. Nämä tavoitteet pitää viedä ostamiseen niin, että ne myös käytännössä edistävät parempaa laatua ja säästyneitä kustannuksia. Ne eivät myöskään saa johtaa entistä raskaampaan byrokratiaan ja tiukempaan pakkopaitaan. Tämä tiputtaisi yhä useampia yrityksiä julkisten hankintojen ulkopuolelle.

Laatuarviointi on kokonaisuus, joka edellyttää hyvää osto-osaamista sekä markkinoiden ja toimittajien tuntemista - uudet yksityiskohtaiset lakipykälät eivät ole oikotie onneen. Toimiva laatuarviointi vaatii myös hyvää keskusteluyhteyttä toimittajien kanssa.

Byrokratian vähentämisessä ja pk-yritysten aseman parantamisessa yksi merkittävä apuväline tulee olemaan kansallisten kynnysarvojen uudelleenarviointi.  

Innovaatiokumppanuus kasvun mahdollistajana

Innovaatiokumppanuudella halutaan lisätä julkisten hankintojen innovatiivisuutta ja madaltaa kynnystä T&K-hankinnoille. Julkiselle sektorille innovaatiohankinta voi antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kulkea julkisten palveluiden kehityksen kärjessä ja tehdä enemmän entistä pienemmillä resursseilla. Uutta kehittävät hankinnat voivat olla tärkeässä roolissa antamassa yritykselle ensimmäisen referenssin tuotteen jatkomarkkinointia varten.

Hyödynnetään mahdollisuus tehdä fiksu ostaminen helpommaksi

Uudistuvalla hankintalailla on todellinen mahdollisuus luoda toimiva raami järkeville hankinnoille. Mutta se edellyttää, että uuden lain punainen lanka on yksinkertaiset ja joustavat menettelyt. Me emme voi enää lisätä byrokratiaa – siitä kärsisivät kaikki.

Pelkkä lain muuttaminen ei kuitenkaan riitä. Koko asenneilmasto tulisi muokata menettely- ja muotokeskeisyydestä sisältöön keskittyväksi. Tämä vaatii hankinnan osapuolilta luottamusta toisiinsa. Luottamuksen parantaminen edesauttaisi järkevämpien hankintaehtojen käyttämistä ja vähentäisi turhia ja raskaita valituskierroksia.

Hallituksen esitys hankintalain uudistukseksi

Euroopan Unionin hankintadirektiivin täytäntöönpanomääräaika on päättynyt 18.4.2016. Lain valmistelun viivästyessä, työ- ja elinkeinoministeriö on kehottanut hankintayksiköitä ottamaan 18.4.2016 alkaen huomioon uusien hankintadirektiivien ehdottomat, selkeät ja tarkat määräykset direktiivin välittömän oikeusvaikutuksen huomioimiseksi. Ministeriö on myös antanut tiedotteen niistä direktiivin säännöksistä, joilla ministeriön näkemyksen mukaan on välitön oikeusvaikutus. Tällaisiin määräyksiin olisi siis mahdollista vedota tuomioistuimessa kyseen ollessa 18.4.2016 tai sen jälkeen aloitetusta hankintamenettelystä. Lista ei kuitenkaan ole direktiivien tai lain soveltajia sitova.

Hallitus antoi hallituksen esityksen eduskunnalle 22.6.2016, ja laki tullee voimaan loppuvuodesta 2016. Hallituksen esityksessä esitetään mm. maltillisia korotuksia tavaroiden ja palveluiden kynnysarvoihin (30 000 eurosta 60 000 euroon). On toivottavaa, että kynnysarvo vielä nousee eduskuntakäsittelyvaiheessa. Sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen kynnysarvo on määrä asettaa 400 000 euroon.

Kynnysarvojen alle jäävät hankinnat jäävät hankintalainsäädännön ulkopuolelle, vaikka esityksen tavoitteena on, että hankintalain perustavat periaatteet toteutuisivat myös kynnysarvojen alapuolella.

Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, yksinkertaistaa hankintamenettelyjä, parantaa pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintoihin, sallia ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien suurempi huomioiminen, lisätä joustoa tarjousten arviointiin, selkeyttää lain käsitteitä ja turvata tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa.

Hankintalain uudistus asettaisi kilpailu- ja kuluttajaviraston valvomaan hankintoja ja tarjoamaan hankintaneuvontaa hankintayksiköille ja yrityksille. 

Aiheesta lisää: 

 

LISÄTIETOJA:

Veli Sinda
Asiantuntija, Liikejuridiikka
0451116541
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi