Liikejuridiikan palvelut

Yleiset sopimusehdot ja sopimusmallit

Yleiset sopimusehdot auttavat jäsenyrityksiä sopimusten laatimisessa. Yleisiä sopimusehtoja apuna käyttämällä saadaan helposti toimiva runko sopimukselle, johon voidaan lisätä kunkin tilanteen edellyttämiä yksilöllisiä ehtoja. Jokainen sopimus on kuitenkin erilainen - yleiset sopimusehdot eivät siis yksin riitä takamaan onnistunutta sopimusta yksittäisessä tilanteessa.

Teknologiateollisuus on tunnettu yhtenäisestä kansainvälisestä sopimuskäytännöstään. Alan yleiset sopimusehdot perustuvat eri maissa toimivien järjestöjen pitkäaikaiseen ja kiinteään yhteistyöhön. Myös Teknologiateollisuus ry osallistuu tähän toimintaan pohjoismaisissa ja kansainvälisissä yhteistyöjärjestöissä. Voimme tarjota jäsenyrityksille laajan kokoelman liiketoiminnan yleisiä sopimusehtoja, sopimusmalleja ja oikeudellisia selvityksiä.

Yleiset sopimusehdot ja mallit on koottu valintataulukkoon sen mukaan, millaiseen toimitukseen ne on yleensä tarkoitettu. Sopimusehtojen valintataulukko löytyy Teknologiainfo Teknova Oy:n sivuilta.

 

Sopimusehtojen myynti
Sopimusehtoja myy Teknologiainfo Teknova Oy

Sopimusehtoja ja -malleja myy Teknologiateollisuus ry:n omistama Teknologiainfo Teknova Oy, julkaisumyynti puh. 09 1923 381, www.teknologiainfo.net.

Kotimaisia ja pohjoismaisia sopimusehtoja ja -malleja on saatavana pdf-muodossa (vuoden käyttöoikeuslisenssi). Kansainvälisessä kaupassa käytettävien Orgalime-sopimusehtojen käyttöoikeuslisenssejä myy Orgalime. Paperimuotoiset sopimusehdot voi tilata Teknologiainfo Teknovasta.

Kotimaisiin IT-toimituksiin tarkoitetut IT2015-ehdot voit myös tilata Teknologiainfo Teknovan verkkokaupasta. Lisätietoja IT2015-ehdoista on it-ehdot.fi-sivuilla.

Liikejuridiikan neuvontaa jäsenyrityksille
Liikejuridiikan neuvontaa jäsenyrityksille

Neuvomme sopimuksiin liittyvissä juridisissa kysymyksissä, kuten esim. takuu ja reklamaatiot, viivästykset, immateriaalioikeudet, tuotevastuu ja riitojen ratkaisu. Järjestämme myös sopimusjuridiikan koulutuksia yhteistyössä Teknologiainfo Teknova Oy:n kanssa.

Tarvittaessa annamme nopeita vastauksia jäsenyritysten sopimusoikeudellisiin kysymyksiin. Oikeudellinen neuvontamme kattaa ensikäden avun, joka rajoittuu noin puoleen tuntiin. Emme laadi sopimuksia tai edusta jäsenyrityksiä riidoissa. Ohjaamme eteenpäin ja autamme löytämään alansa huippuasiantuntijat laajemmissa oikeudellisissa ongelmissa.

Yhteystiedot:
Veli Sinda, asiantuntija
0451116541
 

Mistä saa lisäapua?

Lakipalvelut kehittyvät muun yhteiskunnan mukana. Saatavilla on monenlaisia sähköisiä palveluita, jotka auttavat oikeudellisten ongelmien ratkaisussa ja avun hankkimisessa. Ohessa on esimerkkejä markkinoilla tarjottavista helppokäyttöisistä palveluista.

Suomen Yrittäjät ry ylläpitää sivuillaan Yritystoiminnan ABC -tietopankkia. Palvelusta löytyy näppärästi perustietoa mm. sopimusoikeudesta, julkisista hankinnoista ja ympäristölainsäädännöstä. Palvelu on osittain maksuton, mutta laajennettu osio avautuu ainoastaan Suomen Yrittäjien jäsentunnuksilla.
 
VirtuaaliLakimies on lakipalveluyritys Fondian laatima maksuton lakitietopankki, joka tarjoaa yrityksille juridista perustietoa päivittäisen liiketoiminnan hoitamisen tueksi.
 
Lakivälitys on juridisten palvelujen tarjouspyyntö- ja vertailusivusto. Palvelussa yritykset voivat maksutta kilpailuttaa oikeudelliset toimeksiantonsa.
 

Hyvää juridista asiantuntijaa kannattaa käyttää

Suosittelemme asiantuntijapalveluiden käyttämistä lakiasioihin liittyvissä ongelmissa. Se estää ongelmia ennalta ja auttaa yritystä ottamaan hallittuja riskejä liiketoiminnassa. Esimerkiksi seuraavat yritykset tarjoavat liikejuridiikan palveluita. Listan yritysten palveluiden hinnat eivät sisälly liiton jäsenmaksuun.

Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy on liikejuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Erikoistumisalueet ovat yritys- ja rahoitusjärjestelyt, riidanratkaisu, teknologia ja immateriaalioikeudet, kilpailuoikeus, ympäristö ja kiinteistöt sekä meri- ja kuljetusoikeus.
www.hpplaw.fi

Yhteyshenkilö:
Markku Mäkinen (markku.makinen@hpplaw.fi)
Mikko Leppä (mikko.leppa@hpplaw.fi)

Fondia Oy tarjoaa tukea päivittäisten lakiasioiden hoitamisessa sekä toimii juridisena neuvonantajana erikoistilanteissa kuten esimerkiksi yritysjärjestelyissä sekä riitatilanteissa. Yritys tarjoaa myös sähköisiä työkaluja lakiasioiden tehokkaampaan ja helpompaan hallinnointiin. Yrityksen toimistot sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Seinäjoella, Vaasassa, Tukholmassa sekä Tallinnassa.

 
Yhteyshenkilöt:
Erkki Hyvärinen (erkki.hyvarinen@fondia.fi)
 
Asianajotoimisto Borenius tarjoaa asiantuntevaa apua oikeudellisissa erityiskysymyksissä, mukaan lukien strategisesti merkittävät tai muuten laajat ja kauaskantoiset sopimusjuridiset toimeksiannot, yrityksen ydinliiketoiminnan kaikki asiakirjat, kansainvälinen kauppa, julkiset hankinnat, yityskaupat, rahoitusjuridiikka, yhtiöoikeus, IPR, tietosuoja, kuluttajansuoja, markkinointijuridiika sekä oikeudenkäynneissä ja riidoissa avustaminen kaikkiin edellä mainittuihin liittyen.
 

Borenius tarjoaa korkealaatuisia juridisia asiantuntijapalveluja jokaisen palvelusegmenttimme osana Helsingissä, Tampereella, Yhdysvalloissa, Venäjällä sekä kaikissa Baltian maissa. Boreniuksella on lisäksi Helsingissä aktiiviset Nordic ja China deskit, jotka voivat avustaa myös näihin maantieteellisiin alueisiin liittyvässä juridiikassa. Lisätietoja www.borenius.com.

Yhteyshenkilöt:

 

Castrén & Snellman auttaa Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiä menestymään nopeasti muuttuvassa maailmassa. Asianajotoimisto on tehnyt paljon töitä alan yrityksien kanssa erityisesti vaativissa ja monimutkaisissa toimeksiannoissa yli maarajojen.

Castrén & Snellmanilla on asiakkaita muun muassa elektroniikka-, sähkö, kone- ja metalliteollisuudessa sekä tietotekniikan ja konsultointialan piirissä. Sillä on riittävät voimavarat laajoihinkin toimeksiantoihin, ja palvelun tarjoaa kunkin osa-alueen erityispiirteisiin perehtyneet asiantuntijat. Castrén & Snellman on vahva alansa toimija esimerkiksi kansainvälisessä rakentamisessa, kilpailuoikeudessa sekä teknologiaan, immateriaalioikeuksiin ja tietosuojaan liittyvissä toimeksiannoissa.

www.castren.fi
castrenblog.com
@CastrenS

Yhteyshenkilöt:
Salla Mäntykangas-Saarinen (salla.mantykangas-saarinen@castren.fi)
Sari Hiltunen (sari.hiltunen@castren.fi)

 
Verotus
Päivitetty:
3.1.2017, 10:33
Verotus
Tälle sivulle on koottu ajankohtaiset muutokset verolainsäädännössä sekä muutoksia koskeva keskeinen ohjeistus.

Verotusmenettelyyn tulossa merkittäviä muutoksia 2017 alusta

 

Verotusmenettelyjen uudistaminen – vaihe 1 voimaan tammikuussa 2017

Vuoden vaihteessa 2017 tulee voimaan merkittäviä uudistuksia verotus- ja veronkantomenettelyä koskevaan lainsäädäntöön, Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä:

  • OmaVero-palvelu korvaa Verotili-palvelun – tavoitteena täysin sähköinen asiointi, jatkossa maksukehotuksiakaan ei lähetetä enää paperisena.
  • Verokausien valintaan tulee lisää joustavuutta.
  • Virheiden korjaaminen tehdään jatkossa korvaavalla veroilmoituksella.
  • Myöhästysseuraamuksia kevennetään lyhyiden viivästysten (alle 45 päivää) osalta.
  • Veronkorotuksia koskevaa menettelyä yhtenäistetään, sitovampi määrittely laissa vähentää viranomaisen harkintaa ja näin parantaa veronkorotuksen ennustettavuutta.
  • Verotuksen muutoksenhakua yhtenäistetään ja uudistetaan.

Uudistukset yhtenäistävät ja yksinkertaistavat oma-aloitteisten verojen menettelysäännöksiä. Muutokset liittyvät hallitusohjelman tavoitteeseen tehostaa verohallintoa ja yksinkertaistamalla verotus- ja veronkantomenettelyä sekä verotuksen muutoksenhaku- ja seuraamusjärjestelmää. Muutoksia tullaan vaiheittain jatkamaan. Uudistaminen toteutetaan osana Verohallinnon suurta tietojärjestelmäuudistusta (Valmis-hanke[1]).

Muutokset koskevat kaikkia veronmaksajia, jotka maksavat oma-aloitteisia veroja mm. arvonlisäveroa, työnantajasuorituksia ja antavat työnantajan vuosi-ilmoituksia.

Lisäksi:

  • Maksuperusteisen arvonlisäverotuksen soveltaminen mahdollisestaan laajemmalle joukolle yrityksiä arvonlisäverolain 137 §:n ja 143 §:n muutoksella. Arvonlisävero voidaan tilittää, kun asiakas tosiasiassa maksaa tavaran tai palvelun. Muutos voi koskea jopa 90 %:a Suomen yrityksistä.

Verotili-palvelu korvataan OmaVero-palvelulla

Oma-aloitteiset verot voi ilmoittaa ja maksaa uudella OmaVero-palvelulla. Verohallinnon verkkoasiointi on tarkoitus vaiheittain koota kokonaan OmaVero-palveluun, myös yhteisöjen ja henkilöasiakkaiden tulovero, perintövero, kiinteistövero ja varainsiirtovero, jotka vielä nyt jäävät palvelun ulkopuolelle. Yritysten ja yrittäjien kannattaa kuitenkin tutustua palveluun jo nyt ja vähintäänkin pyytää kuukausittaisen yhteenvedon lähettämistä myös yritykselle. Jo siksikin, että jatkossa mm. maksukehotukset ja ilmoitukset ulosottoon lähettämisestä ilmoitetaan vain sähköisellä yhteenvedolla. Tutustu palveluun www.vero.fi/omavero.
 

Joustavuutta verokausien valintaan

  • Eri verolajeilla voi jatkossa olla eri verokaudet. Mikäli yrityksellä esimerkiksi on palautukseen oikeuttavaa arvonlisäveroa, palautukset saa nopeasti, kun alv-verokautena on kuukausi. Muiden verolajien osalta kausi voi olla pidempi.
  • Verokautta voi muuttaa joustavammin, verokausi on voimassa jatkossa vähintään vuoden, kun aikaraja aiemmin oli kolme vuotta.
  • Yhä useampi pienyritys voi valita verokaudekseen neljänneskalenterivuoden tai kalenterivuoden. Mm. neljänneskalenterivuosimenettelyn yläraja nostetaan selvästi, nykyisestä 50.000 eurosta 100.000 euroon.

Virheiden korjaaminen taas korvaavalla veroilmoituksella

  • Korjaamismenettelyssä palataan verotiliä edeltävään menettelyyn, eli pääsääntöisesti veroilmoituksen virhe tulee korjata antamalla korvaava veroilmoitus sille verokaudelle, jolle virhe kohdistuu.
  • Uutena tulee kevennetty menettely vähäisille virheille. Virheen suuntaan tai toiseen voi jatkossa korjata netottamalla virhe seuraavilta verokausilta annettavilla veroilmoituksella. Tavoitteena on välttää turhien veroseuraamusten aiheutuminen verovelvolliselle vähäisissä asioissa. Verohallinnon päätöksen mukaan vähäisen virheen raja on kuitenkin vain 500 €. 
  • Nykyinen tilikauden jälkeinen arvonlisäveron palautushakemusmenettely poistuu. Muutokset tulee siis tehdä jatkossa ennen tilikauden päättymistä.

Myöhästymisseuraamuksia pyritään keventämään lyhyissä viivästyksissä

Myöhästymismaksun laskentatapa muuttuu, tavoitteena on keventää seuraamusta lyhyissä viivästyksissä. Ensimmäisen veroilmoituksen ja oikaisuilmoituksen myöhästymismaksut määräytyvät hieman eri tavoin. Myöhästymismaksu on kuitenkin enintään 15.000 euroa verokaudelta/verolaji.

  • Verokauden ensimmäisen veroilmoituksen osalta ensimmäisen 45 päivän osalta myöhästymismaksu on 3 €/pv, maksimissaan 135 €. Tämän jälkeen 2 % myöhässä ilmoitetun veron määrästä.
  • Verokauden tietoja voi jatkossa oikaista oikaisuilmoituksella 45 päivän ajan ilman myöhästymisseuraamuksia. Tämän jälkeen 2 % myöhässä ilmoitetun veron määrästä.

Tavoitteena on, että veroilmoitus annetaan ajallaan, ja tarvittaessa oikaistaan. Tällä pyritään vähentämään arvioverotusta. Mikäli veronmaksaja kuitenkin alkaa toistuvasti toimittamaan puutteellisen ilmoituksen, voi seuraamuksena olla veronkorotus. Ks. kuva myöhästymismaksun määräytymisestä täältä.
 

Veronkorotuksen tasosta säädetään tarkemmin

Veronkorotus määräytyy verolajikohtaisesti ja on jatkossa maksimissaan 50 % verovelvollisen vahingoksi määrätystä verosta. Tämä alentaa veronkorotuksen maksimimäärää nykyisestä. Veronkorotuksen perustaso on 10 % verovelvollisen vahingoksi määrätystä verosta, mutta perustasosta voidaan poiketa sekä lievempään, että tiukempaan suuntaan. Veronkorotus voidaan jättää myös määräämättä, jos verovelvollinen kykenee esittämään ylivoimaisen syyn ilmoitusvelvollisuutensa laiminlyönnille. Alla olevassa taulukossa on esitetty pääpiirteisesti veronkorotuksen määräytyminen 1.1.2017 alkaen:
 

Max 200 €

Ilmoittamisvelvollisuus on laiminlyöty, mutta verovelvollisen maksettavaksi ei määrätä veroa

3 %

Asia tulkinnanvarainen tai epäselvä (luottamuksensuoja)

Perustason mukainen (10 %) veronkorotus erityisestä syystä kohtuuton

Asia ei tulkinnanvarainen, mutta virhe on inhimillinen

10 %

Perustaso

25 %

Arviointiverotus

15 %-50 %

Laiminlyönti on toistuva

Verovelvollisen toiminta osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta

Verohallinnolla näyttötaakka

Max 50 %

Veronkorotus aina enintään 50 % verovelvollisen vahingoksi määrätystä verosta

 

Verotuksen muuttamista ja muutoksenhakua yhtenäistetään

  • Määräaika verotuksen oikaisulle (viranomaisaloitteisesti tai verovelvollisen oikaisuvaatimuksesta) on 3 vuotta, verovuoden/kalenterivuoden/tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta.
     
  • Määräajasta voidaan poiketa tietyissä laissa tarkkaan määritellyissä tilanteissa.
    • 3+1 vuotta: jatkettu määräaika, mm. kun asian käsittely on viivästynyt toisen viranomaisen myöhään antaman tiedon tai viranomaisyhteistyön takia, tai mikäli verovelvollinen itse vaikeuttaa olennaisesti valvontatoimen suorittamista.
    • 6 vuotta: pidennetty määräaika mm. siirtohinnoittelua ja kansainvälistä tietojenvaihtoa koskien.
    • Rikosperusteinen määräaika veropetosasioissa voi olla vielä pidempi.
  • Muutoksenhaussa ei ole asiallisia edellytyksiä, eli kaikenlaiset virheet voidaan oikaista, kuitenkin huomioiden:
    • Kun aiemmin Verohallinto on voinut korjata omia virheitään, jatkossa periaatteena on uudelleenharkinnan kielto, eli Verohallinnon järjestämän koulutuksen sanoin "tyhmäkin päätös pitää".
    • Luottamuksensuojaa koskien oikeudentila pysyy ennallaan.
  • Jatkossa verotuksen oikaisulautakunta on ensisijainen muutoksenhakuaste kaikkia verolajeja koskien.
  • Valitusaika hallinto-oikeuteen on 60 päivää. Ennakkoratkaisua koskeva valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
  • Valitusaika korkeimpaan hallinto-oikeuteen (valitusluvalla) on 60 päivää (ennakkoratkaisua koskien 30 päivää).
  • Ennakkopäätösvalitus koskee kaikkia verolajeja. Oikaisulautakunnan päätökseen on valitusluvalla mahdollista hakea muutosta suoraan korkeimmalta hallinto-oikeudelta (ns. ohivalitus). 

Muista verotusmenettelyyn vuoden 2017 alussa voimaan tulevista muutoksista enemmän esim. Verohallinnon tiedotteessa.

 

Maksuperusteinen arvonlisäverotus parantaa pienyrittäjien maksuvalmiutta

Yritysten, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 500.000 euroa, on mahdollista 1.1.2017 alkaen soveltaa maksuperusteista arvonlisäverotusta. Tämän kokoluokan yrityksiä on Suomessa yli 90 % kaikista yrityksistä.

Tervetullut uudistus tarkoittaa, että yritys tilittää arvonlisäveron vasta kun asiakas tosiasiassa maksaa tavaran tai palvelun. Nykyisellään arvonlisävero on tullut tilittää myyntiajankohdan mukaan, huolimatta milloin rahat on tosiasiallisesti ostajalta saatu. Mikäli menettelyyn haluaa siirtyä, tulee menettelyä soveltaa myös ostoihin. Maksuperusteista menettelyä sovelletaan vain Suomessa tapahtuviin myynteihin ja ostoihin. Asiasta lisää esim. Verohallinnon ohjeistuksessa. 

 

[1] Valmis-hanke on Verohallinnon tietojärjestelmäuudistus, jossa verotuksen 70 tietojärjestelmää korvataan yhdellä uudella tietojärjestelmällä. Tarkoituksena on paitsi turvata sujuva verotus, myös kohdentaa resursseja oikein ja pienentää verotuksen kustannuksia. Tietojärjestelmäuudistuksen ja verotusmenettelyjen lainsäädäntöuudistusten tavoitteena on 100 henkilötyövuoden säästö 2021 mennessä.