EMF-neuvottelukunta

Teknologiateollisuus sekä tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan yritykset perustivat EMF-neuvottelukunnan vuonna 2002. Toiminnan pohjana on tutkimustietoon perustuva tiedonvälitys. Neuvottelukunta seuraa tiiviisti maailmalla tapahtuvaa tutkimusta ja sen pohjalta esitettyjä johtopäätöksiä ja antaa tarvittaessa aiheesta lausuntoja.

Neuvottelukunnan toinen painopistealue on kansainvälisessä yhteistyössä. EMF-asioita tutkitaan sangen laajasti paitsi Euroopassa myös muualla maailmassa. Selvitystyön pohjalta laaditaan lainsäädäntöä, standardeja ja ohjeistusta. Neuvottelukunnan tehtävänä on vaikuttaa siten, että kuluttajien turvallisuus varmistetaan ja eurooppalaisten ja suomalaisten yritysten kilpailukyky säilyy.

Suomessa ja useimmissa muissa EU-maissa on otettu käyttöön ICNIRPin (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) asettamat ohjearvot radiotaajuuskentille (EU-suositus vuodelta 1999). ICNIRP on riippumaton asiantuntijajärjestö, joka toimii yhteistyössä Maailman Terveysjärjestön (WHO) kanssa. ICNIRP:n ohjearvot perustuvat laajaan tieteelliseen tutkimusaineistoon, jossa on huomioitu sekä lyhyt- että pitkäaikaisvaikutuksiin liittyvät tutkimustulokset. Sekä matkapuhelimet että tukiasemat täyttävät nämä kansainväliset ohjearvot.

ICNIRP on suosituksissaan erikseen antanut ohjearvoja yleisön ja työntekijöitten altistumiselle. ICNIRP:n ohjearvot sisältävät suuren turvallisuusmarginaalin. Yleisön ohjearvojen turvallisuuskertoimena on 50 ja työntekijöitten turvallisuuskertoimena on 10.

Terveysvaikutuksia ei ole havaittu

Sähkömagneettisten kenttien mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu jo vuosikymmeniä, ja tieteellisiä julkaisuja on ilmestynyt useita tuhansia. Matkapuhelintaajuuksia koskevia tutkimuksia on valmistunut noin 1000, ja käynnissä olevia tutkimuksia on toista sataa.  (http://www.emf-portal.de/_index.php). Yhteenvetona voidaan todeta, ettei terveysvaikutuksia ole havaittu ICNIRP:n ohjearvojen alapuolella.

Samanlaiseen johtopäätökseen ovat päätyneet myös noin 20 riippumatonta kansainvälistä tai kansallista asiantuntijaelintä.  

Laaja tutkimustoiminta ja tieteellinen raportointi ovat perusta, jonka pohjalta yksittäisiä tutkimustuloksia tulee arvioida. Vasta kun yksittäiset tulokset on voitu toistaa toisissa, riippumattomissa tutkimuslaitoksissa, voidaan tehdä tieteellisesti päteviä johtopäätöksiä.

Radiotaajuudet

Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) on kesällä 2011 luokitellut radiotaajuiset sähkömagneettiset kentät, joita lähettävät matkapuhelimet, langattomat laitteet, tutka sekä radio- ja televisiolähettimet, mahdollisesti ihmisille syöpää aiheuttaviksi. Mahdollisesti syöpää aiheuttavien aineiden joukossa on lukuisia tavanomaiseen elämään liittyviä aineita, joista ei määrittelyn mukaan ole riittävää näyttöä suuntaan eikä toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kahvihappo (kahvissa) ja Asetaldehydi (käytetään laajasti elintarviketuotannossa). Vertailun vuoksi IARC luokassa "todennäköisesti ei syöpää aiheuttava" löytyy yksi yhdiste. Em. luokituksen jälkeen kesällä 2011 Maailman terveysjärjestö WHO julkisti tarkentavan lausunnon, jonka mukaan nykyisillä altistusrajoilla ei ole todistettuja terveysvaikutuksia.

Lapset ja matkapuhelimet

Julkisessa keskustelussa nousee säännöllisin väliajoin huoli lasten lisääntyvästä matkapuhelimen käytöstä. Useassa maassa keskustellaan jo käytön rajoittamisesta, näin myös Suomessa. On hyvä muistaa, että matkapuhelimien säteilylle on asetettu turvallisuusmarginaalit, joissa on otettu huomioon kaikki käyttäjäryhmät lapsista vanhuksiin. Tarkempaa tietoa lasten matkapuhelinkäytöstä löytyy MMF:n (Mobile Manufacturers Foorum) ja USA:n FDA:n (Food and Drug Administration) kotisivuilta.

Yksittäisissä, syvempää asiantuntemusta vaativissa kysymyksissä asiantuntija löytyy joko neuvottelukunnan jäsenistä tai heidän edustamiensa organisaatioiden sisältä.