Neuvottelukierros 2017

Työmarkkinoilla tarvitaan vastuuta, tuottavuutta ja yrityskohtaisuutta.

Suomen talous on kääntynyt pitkän taantuman jälkeen varovaiseen kasvuun. Syksyn työmarkkinaneuvottelut ovat erittäin tärkeät työllisyydelle ja talouden suunnalle.

Kasvu kaipaa leveämpiä harteita

  • Suomen Pankki ennustaa, että Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Talouskasvu jatkuu kotimaisen kysynnän vetämänä, mutta vientikin on virkoamassa. Kilpailu vientimarkkinoilla on kovaa: Suomen Pankin arvion mukaan Suomi menettää yhä markkinaosuuksia maailmanmarkkinoilla viennin kasvuun lähtemisestä huolimatta.
  • Orastavan kasvun keskellä on tärkeää hahmottaa kokonaiskuva. Teollisuudesta on hävinnyt vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen lähes 100 000 työpaikkaa. Teknologiateollisuudessa noin puolet työntekijöistä työskentelee yhä tappiollisten tai heikosti kannattavien yritysten palveluksessa. Suomen taloudessa on koettu ennennäkemätön jakso. Kasvu on ollut olematonta lähes kymmenen vuotta eikä Suomi ole saavuttanut vieläkään tasoa, jolta alamäki alkoi. Olemme lähes kaikilla mittareilla jäljessä finanssikriisiä edeltävästä ajasta.

– BKT -4,2 %

– tavaraviennin arvo -21 %

– kokonaisviennin arvo (tavara + palvelut) -13,3 %

– teollisuuden ja teknologiateollisuuden liikevaihto n. -20 %

– yrityssektorin investoinnit -24 %

– teollisuuden palkansaajat -90 000 henkilöä (kokonaistyöllisyys -50 000)

Samaan aikaan

– julkisen sektorin menot ovat kasvaneet voimakkaasti, velkataakka paisunut, veroaste noussut jyrkästi

– myös yksityisen kulutuksen kasvu on ollut voimakkaasti velkavetoista

 

  • Suomen talous tarvitsee vahvaa vientiä, sillä edes nykyinen ennätyskorkea kokonaiskulutus (yksityinen + julkinen) ei kykene kääntämään taloutta kestävään kasvuun. Jos vienti ei vedä, julkisen sektorin rahoitusasema ei olennaisesti parane ja työttömyyteen saadaan helpotusta vain hyvin hitaasti.

Talouden elpymistä voidaan tukea vastuullisella työmarkkinapolitiikalla ja maltillisilla sopimuksilla. Kustannusten hallintaa tarvitaan myös vientialojen ulkopuolella. Ohjenuorana tulee olla, että vientiliittojen ratkaisut ohjaavat myös muiden sopimusalojen neuvotteluita. Yritysten erilaiset tilanteet voidaan ottaa huomioon, kun palkoista sovitaan yhä enemmän yrityksissä.

 

Kilpailukyvyssä vielä petraamista

  • Suomen kilpailukyvyn arvioidaan paranevan jonkin verran kilpailukykysopimuksen ansiosta, mutta kaulaa kilpailijamaihin jää vielä kurottavaksi.
  • Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja on arvioinut, että kilpailukyvyn parantamisen tarve suhteessa kauppakumppaneihin on kiky-sopimuksen jälkeen edelleen 5–10 prosenttia. Tulevat työmarkkinaratkaisut vaikuttavat ratkaisevasti siihen, pitääkö arvio paikkaansa. Jos palkkamaltti pettäisi, myös iso osa kikyn hyödyistä sulaisi pois.

Työmarkkinaosapuolet voivat parantaa kilpailukykyä maltillisilla palkkaratkaisuilla, lisäämällä työehtosopimusten joustavuutta ja kehittämällä tuottavuutta. Esimerkiksi uudet työaikamallit ja -pankit lisäävät tuottavuutta ja parantavat samalla työhyvinvointia. Yritysten omilla päätöksillä ja investoinneilla on keskeinen vaikutus tuotavuuteen. Myös poliittisilla päätöksillä on suuri merkitys, sillä investoinnit edellyttävät kilpailukykyistä toimintaympäristöä kokonaisuudessaan.

 

Ostovoima pysynyt plussalla

  • Kotitalouksien ostovoima on kasvanut viime vuosinakin, vaikka taloustilanne on ollut heikko ja palkkaratkaisut maltillisia. Ostovoimaa on tukenut mm. matala inflaatio. Viime vuonna ostovoima kasvoi 1,6 prosenttia.
  • Suomen Pankin arvion mukaan kotitalouksien ostovoima pysyy noin prosentin kasvussa tänä ja ensi vuonna. Ostovoima määräyty pitkälle ansiotason, työllisyyden, inflaation ja verotuksen perusteella.

Työllisyyden parantuminen ja vakaa talouden kasvu ovat parasta lääkettä ostovoimalle. Väärin mitoitetut palkkaratkaisut heikentävät työllisyyttä, ja ostovoima valuu nouseviin hintoihin. Vastuullinen työmarkkinapolitiikka on luonut usein tilaa myös verokevennyksille, jotka ovat tuoneet ostovoimaa kilpailukykyä heikentämättä. Myös paikallisen sopimisen tavoitteena on lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta ja sitä kautta ostovoimaa.

 

Infografiikkaa taloudesta (pdf)