ABC palkoista ja kilpailukyvystä

  • Teollisuuden työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa 2000–2016 toiseksi nopeiten Länsi-Euroopassa, vain Norjassa nousu on ollut vauhdikkaampaa.
  • Viiden viime vuoden aikana palkat ovat nousseet keskimäärin samaa vauhtia kuin muualla läntisessä Euroopassa, mutta Suomessa talous on supistunut tai polkenut paikallaan. Tänä aikana euroalueen talous kasvoi 5,2 % ja Suomen 1,4 %.
  • Tuottavuuden kehitys on ollut Suomessa vaatimatonta. Kustannuskilpailukyky on heikentynyt, kun palkat ovat kehittyneet eri rataa kuin tuottavuus. Kilpailukyky on rapautunut lähes koko 2000-luvun ajan.
  • Keväällä 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen ansiosta kustannuskilpailukyvyn odotetaan paranevan 4–5 %. Tämän jälkeen eroa kilpailijoihin jää yhä kurottavaksi 5–10 %. Arvio sisältää oletuksen hyvin maltillisesta ansiokehityksestä.
  • Teollisuuden kilpailukykyä ovat rasittaneet myös muilta toimialoilta tulevat kustannukset, jotka ovat nousseet nopeammin kuin kilpailijamaissa. Kotimarkkinoiden palkkaratkaisuilla on suurin piirtein sama vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn kuin sen omilla palkankorotuksilla. Tämä johtuu siitä, että teollisuus ostaa paljon tavaroita ja palveluilta muilta yrityksiltä. Vientivetoinen työmarkkinamalli tukisi viennin kilpailukykyä.

ABC palkoista ja kilpailukyvystä (pdf)