Ansiotasojen vertailu ei ole yksinkertaista

Suomessa työn hinta on kallista kehittyviin maihin verrattuna ja toisaalta jokseenkin samanhintaista kuin vastaavan kehitystason verrokkimaissa. Pelkästään työn hinnan perusteella ei voi kuitenkaan tehdä lopullisia johtopäätöksiä eri maiden kustannuskilpailukyvystä.

Kuviossa 3 on raportoitu teollisuuden työvoimakustannuksia eri maissa jaoteltuna palkkoihin ja sivukuluihin. Tasoja verrattaessa on syytä ottaa huomioon valuuttakurssit, sillä niiden merkitys voi olla suuri kustannuksia euroiksi muutettaessa.

 

Kuvio 3. Teollisuuden työvoimakustannukset jaoteltuna palkkoihin ja sivukuluihin maittain vuonna 2015. Lähde: The Conference Board

 

Mitä työvoimakustannusten tasoista voi päätellä ja mitä ei?

Työvoimakustannukset antavat varsin hyvän yleiskuvan maan elintasosta. Tietojen perusteella saa myös kohtalaisen käsityksen, minkä verran kyseisessä maassa pitää maksaa palkkaa, jos aikoo perustaa sinne esimerkiksi liiketoimintaa. Luvuista ei sen sijaan voi tehdä suoraan johtopäätöksiä, mitä rahalla saa kussakin maassa.

Pitkässä juoksussa korkeammat palkat ovat yleensä seurausta paremmasta tuottavuudesta. Toisaalta erityisesti valmistavassa teollisuudessa maiden väliset tuottavuuserot ovat pienentyneet automaation myötä.

Tasotietoihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella myös sen takia, että toimialojen rakenteet vaihtelevat eri maissa. Ansioissa voi olla eroja toimialatietoja vertailtaessa, vaikka toimialan tietyissä ammateissa eroja ei olisikaan.

Myös henkilöstörakenne vaikuttaa palkkatasoon: teollisuuden keskiansio sisältää sekä työntekijöiden että toimihenkilöiden palkat. On siis mahdollista, että tilastojen mukaan jonkin maan ansiotaso on korkeampi kuin jonkin toisen, vaikka työntekijöillä ja toimihenkilöillä olisi molemmissa maissa täsmälleen sama palkkataso. Syynä voi olla se, että toisessa maassa teollisuuden työvoima on toimihenkilövaltaisempaa ja se nostaa koko työvoiman keskiansiota.

Vaikka työvoimakustannuksia ei kannata käyttää yksioikoisesti kilpailukykymittarina, ne ovat kuitenkin olennainen tekijä. Esimerkiksi itäisen Euroopan maat ovat vielä kaukana läntisen Euroopan tuottavuudesta koko kansantalouden tasolla. Silti yrityksen näkökulmasta, tehdastasolla tarkasteltuna, tuottavuus voi olla käytännössä sama. Valmistavan teollisuuden tuottavuus riippuu huomattavasti muuta taloutta enemmän teknologiasta ja investoinneista.

Yrityksen näkökulmasta siis samalla pääomalla ja samalla teknologialla voi saada saman tuottavuuden maasta riippumatta, jolloin työvoimakustannusten taso on hyvin kiinnostava muuttuja.