Kustannuskilpailukyvyssä edelleen parannettavaa

Suomen Pankin mukaan Suomen kustannuskilpailukyky ei ole juuri parantanut ennen vuotta 2017. Tulevina vuosina kustannuskilpailukyvyn arvioidaan kohentuvan mm. kilpailukykysopimuksen ansiosta. Tämä edellyttää maltillisia palkankorotuksia tulevina vuosina.

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajan Lauri Kajanojan mukaan kilpailukykyeroa kauppakumppanimaihin jää edelleen 5 %–10 %, vaikka ennustettu kilpailukyvyn parantuminen toteutuisi täysimääräisesti.

Kustannusten hallinta on tärkeää myös vientialojen ulkopuolella.

Ennuste parantuvasta kilpailukyvystä perustuu kilpailukykysopimuksen työvoimakustannuksia alentavaan vaikutukseen, arvioon positiivisesta tuottavuuskehityksestä sekä ennusteeseen muun euroalueen hiukan nopeutuvasta työvoimakustannuskehityksestä.

On tärkeää havaita, että Suomen Pankin mukaan kilpailukyky ei siis ole juurikaan parantunut ennen vuotta 2017. Tämä tarkoittaa, että viime vuosien keskitettyjen ratkaisujen ”äärimaltilliset” palkankorotukset eivät ole parantaneet Suomen kustannuskilpailukykyä muihin nähden. Näyttää kuitenkin siltä, että ne ovat pääosin pysäyttäneet kustannuskilpailukyvyn heikkenemisen.

Toinen olennainen seikka on, että ennustettu kustannuskilpailukyvyn parantuminen on todellakin vain ennuste. Sen toteutumiseen vaikuttavat tulevat työmarkkinaratkaisut ja tuleva – tunnetusti vaikeasti ennustettava – tuottavuuskehitys.

 

Myös kotimarkkinoiden kehitys vaikuttaa viennin kilpailukykyyn

Vientisektorin kilpailukyvyn kannalta olennaisia ovat myös muilta toimialoilta tulevat kustannukset. Kotimarkkinoiden palkkaratkaisuilla on suurin piirtein sama vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn kuin sen omilla sopimuksilla.

Esimerkiksi kotimarkkinatoimialoilla tehty 1 %:n palkankorotus nostaa teollisuuden kustannuksia suunnilleen saman verran kuin teollisuuden oma 1 %:n palkankorotus. Tämä johtuu siitä, että teollisuus käyttää runsaasti välituotteita eli ostaa tavaroita ja palveluita muilta yrityksiltä. Tästä syystä ei riitä, että kustannuskilpailukykyä arvioitaessa katsotaan vain teollisuuden omiin työvoima- ja yksikkötyökustannuksiin. Analyysin on syytä olla laajempi.

Kilpailukyky on aina suhteellista. Sen vuoksi kilpailukykymittareiden kehitystä on aina verrattava kilpailijoihin. Ei auta, että yksikkötyökustannukset ovat parantuneet 10 %, jos kilpailijat ovat parantaneet 20 %. Tällöin kilpailukyky on itse asiassa heikentynyt 10 prosenttiyksikköä!

Suomen Pankki julkaisi työmarkkinaneuvotteluiden tueksi erinomaisen tietopaketin kustannuskilpailukyvyn mittaamisesta, kustannuskilpailukyvyn viimeaikaisesta kehityksestä sekä ennusteet kustannuskilpailukyvyn lähivuosien kehityksestä. Aineisto löytyy pankin www-sivuilta seuraavien otsikoiden alta:

 

Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Suomessa

Suomen kustannuskilpailukyvyn viimeaikainen kehitys

Kustannuskilpailukyky paranee vuosina 2017–2019