Uutisia

Luova tuho, TES-ratkaisut ja funktionaalinen tulonjako

Lue Teknologiateollisuuden ekonomistin Petteri Rautaportaan blogi aiheesta.  

 

Sähköalan työriitaan sopu, lakot päättyvät

SAK:laisen Sähköliiton kaikki työtaistelut päättyvät. Sähköliitto ja Teknologiateollisuus ovat hyväksyneet valtakunnansovittelija Minna Helteen tekemän sovintoehdotuksen. Myös Teollisuusliitto on ratkaisun takana. Sovintoehdotukseen liittyy Sähköliiton, Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden yhteinen liitepöytäkirja, jolla täydennettiin sovintoehdotusta ja täsmennettiin liittojen tulevia yhteistyösuhteita. Lue lisää tästä.

 

Teknologiateollisuuden sopimukset pääosin neuvoteltu

Teknologiateollisuuden uudet työehtosopimukset on pääosin neuvoteltu ja hyväksytty liittojen hallintokäsittelyssä. Teknologiateollisuuden sopimusaloista on enää avoinna suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimus, jonka Teknologiateollisuus uudistaa Ammattiliitto Pron kanssa. Tämän sopimuksen piirissä noin 8 000 toimihenkilöä. Nykyinen sopimus on voimassa marraskuun loppuun.

Teknologiateollisuus informoi jäsenyrityksiä uusista sopimuksista mahdollisimman pian niiden allekirjoittamisen jälkeen.

 

Neuvottelutulos teknologiateollisuuden toimihenkilöille

Teknologiateollisuus ja STTK:lainen Ammattiliitto Pro ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen teollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Ratkaisu vastaa tasoltaan, rakenteeltaan ja pituudeltaan alan työntekijöille neuvoteltua ratkaisua.

 

Ylemmille toimihenkilöille neuvottelutulokset

Teknologiateollisuus ja akavalainen YTN saavuttivat 1.11. neuvottelutulokset uusista työehtosopimuksista. Neuvottelutulokset koskevat teollisuuden sekä suunnittelu- ja konsulttialan ylempiä toimihenkilöitä ja tietotekniikan palvelualaa. Jälkimmäisessä ratkaisussa on allekirjoittajana myös Tietoalan toimihenkilöt ry. Lue lisää neuvottelutuloksesta.

 

Malmikaivoksiin ja peltialalle neuvottelutulokset

Malmikaivosten työntekijöille sekä pelti- ja teollisuuseristysalalle saavutettiin 31.10. neuvottelutulos työehdoista. Molempien ratkaisujen piirissä on noin 1 600 työntekijää.

 

Teknologiateollisuuteen syntyi neuvottelukierroksen päänavaus

Teknologiateollisuus ja SAK:lainen Teollisuusliitto päsivät 30.10. neuvottelutulokseen uudesta työehtosopimuksesta. Teollisuusliiton valtuusto käsittelee ratkaisua vielä 7. marraskuuta. Ratkaisussa otetaan uusia askelia paikallisessa sopimisessa, kun esimerkiksi kuusi pekkaspäivää voidaan vaihtaa paikallisesti sopien työpäiviksi ja lomaraha vapaaksi. Käytettävissä olevien arvioiden mukaan ratkaisu parantaa edelleen myös kilpailukykyä ja turvaa palkansaajien ostovoiman. Lue lisää neuvottelutuloksesta.

 

Sähköliitto valitsi konfliktien tien

SAK:lainen Sähköliitto aloitti keskiviikkona 1. marraskuuta laajat työtaistelutoimet järjestöpoliittisista syistä. Tilannetta valaisee varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroisen blogi.

 


Sähköliitto uhkaa jäsejestöpoliittisella lakolla

SAK:lainen Sähköliitto on jättänyt lakkovaroituksen teknologiateollisuuteen. Liitto uhkaa lakolla lukuisia Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksiä 1.11.2017 – 8.11.2017. Lakko on kohdistettu terästehtaisiin ja erityisesti voimakkaassa kasvussa oleviin yrityksiin. Lisäksi liitto ilmoitti kaikkia jäseniään koskevasta ylityökiellosta 1.11. alkaen. Lue lisää täältä.   

 

Uusien tilausten määrä notkahti teknologiateollisuudessa

Teknologiateollisuuden tuore Talouskatsaus antaa viitteitä siitä, että Suomen kokonaisvienti ei ole enää kasvamassa. Alan yritykset Suomessa saivat heinä–syyskuussa euromääräisesti selvästi vähemmän tilauksia kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Myös henkilöstömäärän kasvu on ollut kesän jälkeen hitaampaa kuin alkuvuonna.

 

Kasvun jatkuminen vaatii merkittävästi lisää uusia investointeja

Teknologiateollisuuden suhdanteet ovat vahvistuneet selvästi kevään ja alkukesän aikana. Liikevaihto on kasvanut, tilauskanta vahvistunut ja henkilöstön määrä kehittynyt suotuisasti. Jotta kasvu voisi jatkua vahvana myös pidemmällä aikavälillä ja työllisyys saataisiin paremmaksi, tarvitaan kiireesti uusia investointeja ja malttia syksyn työmarkkinakierroksella.

– Meillä on lupaavat kortit käsissä, mutta ne on pelattava oikein. Viennin virkoamista on odotettu vuosia, eikä vauhtia saa nyt hyydyttää alkutaipaleen virheisiin. On syytä pitää jalat maassa, sillä ennusteiden mukaan talouden rakenteelliset ongelmat painavat kasvua jo ensi vuonna. Valttikortit ovat hallituksella ja työmarkkinajärjestöillä, tähdensi Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen tiistaina 8.8.2017 alan Talousnäkymät-raportin julkistamistilaisuudessa.

 

Kasvu vauhdittuu, mutta meno hiipuu jo ensi vuonna

Suomen Pankki ennustaa talouskasvun vauhdittuvan tänä vuonna 2,1 prosenttiin. Aiempiin ennusteisiin nähden erityisesti viennin kehitys arvioidaan nyt myönteisemmäksi. Kasvu on tänä vuonna voimakkainta pitkään aikaan, mutta Suomen Pankin mukaan kasvuvauhti alkaa hidastua jo ensi vuonna.

– On ilahduttavaa, että kasvu vahvistuu usean laihan vuoden jälkeen ja ennusteita on nostettu ylöspäin. Huolta pitää kantaa kuitenkin siitä, että Suomen Pankki – kuten monet muutkin ennustelaitokset –  arvioivat kasvun jälleen hidastuvan jo ensi vuonna. Ennusteiden mukaan kuluva vuosi näyttäisi jäävän yksittäiseksi kasvupyrähdykseksi, sanoo ekonomisti Petteri Rautaporras kommentissaan 14.6.2017.

 

Ostovoiman monet kasvot

Mitä tarkoitetaan ostovoimalla? Käsitettä käytetään monessa merkityksessä. Ostovoimasta puhuessaan kannattaakin täsmentää, mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa. Se edistää tämän tärkeän mittarin vastuullista käyttöä julkisessa keskustelussa, kirjoittaa Teknologiateollisuus ry:n ekonomisti Petteri Rautaporras blogissaan 13.6.2017.

 

Hyvä palkkamalli tuo kasvua ja ostovoimaa

Ruotsissa sovittiin hiljattain kolmivuotisesta työmarkkinaratkaisusta, jonka kustannusvaikutus on 6,5 prosenttia. Ropiseeko jokaisen tilille tuon verran lisää rahaa? Ei. Puurot ja vellit menevät usein sekaisin Ruotsin ratkaisusta puhuttaessa.

Teknologiateollisuuden ekonomisti Petteri Rautaporras analysoi Kauppalehden mielipidekirjoituksessaan (30.5.2017) taloutta ja työmarkkinoita Ruotsissa ja Suomessa. Jotta Suomessa päästäisiin kestävälle kasvu-uralle, kannattaa hakea inspiraatiota esimerkiksi ruotsalaisesta palkanmuodostusmallista, hän kirjoittaa.

 

Teknologiateollisuus päässyt kiinni kasvuun, talouden nousu kuopasta vasta alkanut

Teknologiateollisuus on päässyt kiinni kasvuun, mutta talouden takamatka on suuri. Ruotsin kehityksellä Suomen bruttokansantuote olisi 40 miljardia suurempi.

- Suomen tilanne on hiljalleen paranemassa mm. kilpailukykysopimuksen ansiosta. Yrityksiltä tulee viestejä, että tarjouspyyntöjä saadaan neuvoteltua tilauksiksi entistä paremmin. Kirittävää kuitenkin riittää, sanoi Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen toimialan Talousnäkymät-raportin julkistamistilaisuudessa 2.5.2017.

Teknologiateollisuuden yritykset saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 13 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla 2016. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa kolme prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa.   



Työllisyys ykkösasiaksi, käänteeseen mahdollisuus

Työllisyyden parantaminen ja talouden kääntäminen kestävälle kasvu-uralle ovat syksyn työmarkkinakierroksen keskeiset tavoitteet. Mitä tarvitaan? Vastuullisuutta ja työehtojen kehittämistä, vastaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Teknologiateollisuuden Visio-lehdessä (3/2017).

Inkeroinen uskoo, että työehtoja voidaan kehittää hyvässä yhteistyössä tynantajien ja palkansaajien kesken. Tarvetta on kasautunut keskitettyjen ratkaisujen kausilta.

- Kaikkien liittojen on hyvä katsoa, mitä tämän päivän työelämä eri toimialoilla vaatii. Asioita voidaan testata ja tehdä pilottikokeiluja. Saatujen kokemusten perusteella asioita kannattaa muuttaa, Inkeroinen sanoo.



Ruotsin palkkaratkaisu ei näytä Suomen suuntaa

Viennin myönteistä virettä on varjeltava oikein mitoitetuilla työehtosopimuksilla, kirjoittaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan 19.4.2017.

Ruotsissa solmittiin huhtikuun alussa laaja palkkaratkaisu. Se nostaa työvoimakustannuksia kolmessa vuodessa yhteensä 6,5 prosenttia. Uutinen otettiin Suomessa vastaan haaveillen: ehkä täälläkin lähdetään vastaavien korotusten tielle. Valitettavasti toiveelle ei löydy pohjaa talouden tosiasioista.

 

Minna Helle: Palkkakilpailu tulisi kaikille kalliiksi

Valtakunnansovittelija Minna Helle toivoo Teknologiateollisuuden Visio-lehden (2/2017) haastattelussa laajaa keskustelua siitä, miksi työvoimakustannusten karkaaminen tulisi lopulta kaikille kalliiksi.

– Palkkakilpailukierre ei hyödytä ketään. Mikäli kaikki lähtevät hakemaan itselleen parasta mahdollista lopputulosta ilman kokonaisuuden huomioimista, pidemmällä aikavälillä kaikkien tilanne heikkenee. Palkansaajien ostovoiman kannalta palkkojen maltillinen kehitys tuottaa pitkällä aikavälillä parhaan lopputuloksen, Helle sanoo.

 

Risto Siilasmaa: Vientivetoinen työmarkkinamalli on Suomen etu

Suomi tarvitse vientivetoisen työmarkkinamallin. Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Risto Siilasmaa toivoo sellaisen syntyvän, sillä mallista hyötyvät kaikki. Vientivetoisen työmarkkinamallin keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että kustannuskehityksemme pysyy tasapainossa.

– Suomalaisten työpaikkojen – niin yksityisen kuin julkisen sektorin – juuret ovat viennissä. Sieltä ne saavat kasvuvoimansa. Pienet kotimarkkinat eivät tuo riittävästi kasvua, Siilasmaa perustelee mallin tarpeellisuutta Teknologiateollisuuden Visio-lehdessä (1/2017). Viennistä synty palkanmaksukykyä ja rahoituspohjaa myös julkiselle sektorille.

 

Miksi muiden alojen palkoilla on merkitystä vientiyrityksille?

Vientiyritykset ostavat paljon raaka-aineita, tavaroita ja palveluja muilta yrityksiltä. Näiden hankintojen kautta myös kotimarkkinayritysten kustannusnousu välittyy vientiyrityksille.

Entä sitten lääkärit, lähihoitajat, opettajat ja muut julkisen sektorin arvokasta työtä tekevät ammattilaiset?

Heidän palkkansa rahoitetaan verovaroin, ja osansa yhteiskunnan rahoituksesta hoitavat myös yritykset. Jos julkisen sektorin kustannukset nousevat, se luo painetta verojen korottamiseen ja siten todennäköisesti kustannuksia myös vientiyrityksille, selvittää Teknologiateollisuuden ekonomisti Petteri Rautaporras Teknoblogissa.