Uutisia

Kasvu vauhdittuu, mutta meno hiipuu jo ensi vuonna

Suomen Pankki ennustaa talouskasvun vauhdittuvan tänä vuonna 2,1 prosenttiin. Aiempiin ennusteisiin nähden erityisesti viennin kehitys arvioidaan nyt myönteisemmäksi. Kasvu on tänä vuonna voimakkainta pitkään aikaan, mutta Suomen Pankin mukaan kasvuvauhti alkaa hidastua jo ensi vuonna.

– On ilahduttavaa, että kasvu vahvistuu usean laihan vuoden jälkeen ja ennusteita on nostettu ylöspäin. Huolta pitää kantaa kuitenkin siitä, että Suomen Pankki – kuten monet muutkin ennustelaitokset –  arvioivat kasvun jälleen hidastuvan jo ensi vuonna. Ennusteiden mukaan kuluva vuosi näyttäisi jäävän yksittäiseksi kasvupyrähdykseksi, sanoo ekonomisti Petteri Rautaporras kommentissaan 14.6.2017.

 

Ostovoiman monet kasvot

Mitä tarkoitetaan ostovoimalla? Käsitettä käytetään monessa merkityksessä. Ostovoimasta puhuessaan kannattaakin täsmentää, mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa. Se edistää tämän tärkeän mittarin vastuullista käyttöä julkisessa keskustelussa, kirjoittaa Teknologiateollisuus ry:n ekonomisti Petteri Rautaporras blogissaan 13.6.2017.

 

Hyvä palkkamalli tuo kasvua ja ostovoimaa

Ruotsissa sovittiin hiljattain kolmivuotisesta työmarkkinaratkaisusta, jonka kustannusvaikutus on 6,5 prosenttia. Ropiseeko jokaisen tilille tuon verran lisää rahaa? Ei. Puurot ja vellit menevät usein sekaisin Ruotsin ratkaisusta puhuttaessa.

Teknologiateollisuuden ekonomisti Petteri Rautaporras analysoi Kauppalehden mielipidekirjoituksessaan (30.5.2017) taloutta ja työmarkkinoita Ruotsissa ja Suomessa. Jotta Suomessa päästäisiin kestävälle kasvu-uralle, kannattaa hakea inspiraatiota esimerkiksi ruotsalaisesta palkanmuodostusmallista, hän kirjoittaa.

 

Teknologiateollisuus päässyt kiinni kasvuun, talouden nousu kuopasta vasta alkanut

Teknologiateollisuus on päässyt kiinni kasvuun, mutta talouden takamatka on suuri. Ruotsin kehityksellä Suomen bruttokansantuote olisi 40 miljardia suurempi.

- Suomen tilanne on hiljalleen paranemassa mm. kilpailukykysopimuksen ansiosta. Yrityksiltä tulee viestejä, että tarjouspyyntöjä saadaan neuvoteltua tilauksiksi entistä paremmin. Kirittävää kuitenkin riittää, sanoi Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen toimialan Talousnäkymät-raportin julkistamistilaisuudessa 2.5.2017.

Teknologiateollisuuden yritykset saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 13 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla 2016. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa kolme prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa.   



Työllisyys ykkösasiaksi, käänteeseen mahdollisuus

Työllisyyden parantaminen ja talouden kääntäminen kestävälle kasvu-uralle ovat syksyn työmarkkinakierroksen keskeiset tavoitteet. Mitä tarvitaan? Vastuullisuutta ja työehtojen kehittämistä, vastaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Teknologiateollisuuden Visio-lehdessä (3/2017).

Inkeroinen uskoo, että työehtoja voidaan kehittää hyvässä yhteistyössä tynantajien ja palkansaajien kesken. Tarvetta on kasautunut keskitettyjen ratkaisujen kausilta.

- Kaikkien liittojen on hyvä katsoa, mitä tämän päivän työelämä eri toimialoilla vaatii. Asioita voidaan testata ja tehdä pilottikokeiluja. Saatujen kokemusten perusteella asioita kannattaa muuttaa, Inkeroinen sanoo.



Ruotsin palkkaratkaisu ei näytä Suomen suuntaa

Viennin myönteistä virettä on varjeltava oikein mitoitetuilla työehtosopimuksilla, kirjoittaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan 19.4.2017.

Ruotsissa solmittiin huhtikuun alussa laaja palkkaratkaisu. Se nostaa työvoimakustannuksia kolmessa vuodessa yhteensä 6,5 prosenttia. Uutinen otettiin Suomessa vastaan haaveillen: ehkä täälläkin lähdetään vastaavien korotusten tielle. Valitettavasti toiveelle ei löydy pohjaa talouden tosiasioista.

 

Minna Helle: Palkkakilpailu tulisi kaikille kalliiksi

Valtakunnansovittelija Minna Helle toivoo Teknologiateollisuuden Visio-lehden (2/2017) haastattelussa laajaa keskustelua siitä, miksi työvoimakustannusten karkaaminen tulisi lopulta kaikille kalliiksi.

– Palkkakilpailukierre ei hyödytä ketään. Mikäli kaikki lähtevät hakemaan itselleen parasta mahdollista lopputulosta ilman kokonaisuuden huomioimista, pidemmällä aikavälillä kaikkien tilanne heikkenee. Palkansaajien ostovoiman kannalta palkkojen maltillinen kehitys tuottaa pitkällä aikavälillä parhaan lopputuloksen, Helle sanoo.

 

Risto Siilasmaa: Vientivetoinen työmarkkinamalli on Suomen etu

Suomi tarvitse vientivetoisen työmarkkinamallin. Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Risto Siilasmaa toivoo sellaisen syntyvän, sillä mallista hyötyvät kaikki. Vientivetoisen työmarkkinamallin keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että kustannuskehityksemme pysyy tasapainossa.

– Suomalaisten työpaikkojen – niin yksityisen kuin julkisen sektorin – juuret ovat viennissä. Sieltä ne saavat kasvuvoimansa. Pienet kotimarkkinat eivät tuo riittävästi kasvua, Siilasmaa perustelee mallin tarpeellisuutta Teknologiateollisuuden Visio-lehdessä (1/2017). Viennistä synty palkanmaksukykyä ja rahoituspohjaa myös julkiselle sektorille.

 

Miksi muiden alojen palkoilla on merkitystä vientiyrityksille?

Vientiyritykset ostavat paljon raaka-aineita, tavaroita ja palveluja muilta yrityksiltä. Näiden hankintojen kautta myös kotimarkkinayritysten kustannusnousu välittyy vientiyrityksille.

Entä sitten lääkärit, lähihoitajat, opettajat ja muut julkisen sektorin arvokasta työtä tekevät ammattilaiset?

Heidän palkkansa rahoitetaan verovaroin, ja osansa yhteiskunnan rahoituksesta hoitavat myös yritykset. Jos julkisen sektorin kustannukset nousevat, se luo painetta verojen korottamiseen ja siten todennäköisesti kustannuksia myös vientiyrityksille, selvittää Teknologiateollisuuden ekonomisti Petteri Rautaporras Teknoblogissa.