Tekninen lainsäädäntö

Tekninen lainsäädäntö tulee EU:sta

Osallistumme yhdessä sidosryhmiemme kanssa lainsäädännön valmistelutyöhön sekä kansallisella että euroooppalaisella tasolla.

Suomen tekninen lainsäädäntö perustuu EU:n asetuksiin ja direktiiveihin. Teknisen lainsäädännön laadinnan uudet periaatteet on hyväksytty kesäkuussa 2008. Ne sisältävät kolme eri asiakirjaa:

Euroopan unionin tärkeimmät toimielimet ovat neuvosto, komissio ja parlamentti, ks. yhteisön lainsäädäntövälineet. 

Euroopassa yhteistyökumppanina on Orgalime.

Markkinavalvonnan tehostaminen on eurooppalaisen teollisuuden lähiaikojen painopisteitä. Orgalime yhdessä eurooppalaisten sektorikomiteoiden kanssa on laatinut omat koneteollisuuden markkinavalvontaa käsittelevät internet-sivut. Sivuilta löytyy mm. esimerkkejä siitä, miten tunnistaa vaatimustenvastaiset tuotteet.

 

 

Lisätietoja:

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus:
Patrick Frostell, asiantuntija, puh. (09) 192 3386 tai 040 830 1640.
 
Koneturvallisuus, painelaitteet:
Arto Kivirinta, asiantuntija, puh. (09) 192 3280 tai 040 544 1574.
 
Sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
 
Kone- ja laiteturvallisuus
Kone- ja laiteturvallisuus
Kone- ja laiteturvallisuutta käsitellään monissa EU:n direktiiveissä ja keskeisimmistä tuoteryhmistä on tässä omat vain ko. tuoteryhmää koskevat sivunsa.

Koneturvallisuus

Suomessa voimassa oleva koneturvallisuuslainsäädäntö perustuu EY:n koneturvallisuusdirektiiviin.
 
Alkuperäinen konedirektiivi 89/392/ETY julkaistiin 14.6.1989 ja direktiiviä on sen jälkeen muutettu viisi kertaa. Viimeisin muutos - "uusi konedirektiivi 2006/42/EY" - julkaistiin 9.6.2006. Tämä uusi direktiivi korvasi 29.12.2009 alkaen "vanhan direktiivin 98/37/EY" kokonaisuudessaan.
 
Lainsäädäntö koskee määritelmänmukaisia koneita, koneyhdistelmiä ja vaihdettavissa olevia laitteita. Tietyt turvakomponentit rinnastetaan em. koneisiin.
 
Koneella tarkoitetaan toisiinsa liitettyjen osien tai komponenttien yhdistelmää:
  • joista ainakin yksi liikkuu, ja
  • jossa on tarvittavat hallintalaitteet sekä ohjaus- ja energiansyöttöpiirit, sekä
  • jotka on liitetty yhteen suorittamaan tiettyä toimintaa tai
  • koneyhdistelmää, joka on järjestetty ja ohjattu toimimaan yhtenä kokonaisuutena
    tai
  • toisen koneen toimintaa muuttava käyttäjän vaihdettavissa oleva laite (ei kuitenkaan varaosa tai työkalu)

Kansallinen lainsäädäntö

Koneturvallisuusdirektiiviä vastaava valtioneuvoston asetus on VNa 400/2008.
 
Merkittävin muutos aikaisempaan lainsäädäntöön vuoden 2010 alusta sovellettavassa asetuksessa liittyy osittain valmiisiin koneisiin. Osittain valmiila koneilta vaaditaan ilmoitus niistä olennaisista tutvallisuusvaatimuksista, joita on noudatettu. Tämä johtaa siihen, että osittain valmiin koneen valmistajan on tehtävä koneelleen myös riskinarviointi.
 

Hyödylliset linkit

Konedirektiivi 2006/42/EY .

Konedirektiivin ohjeen (en) toinen versio on julkaistu. Suomenkielinen versio on myös saatavilla. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja liittämisvakuutuksen malleja.
 

Standardisointi

Koneturvallisuuden standardisoinnista saa lisätietoja Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry:stä (MetSta)

Painelaitteet

Suomessa voimassa oleva painelaitteiden lainsäädäntö perustuu Euroopan Yhteisön direktiiviin painelaitteista (97/23/EY) sekä yksinkertaisista painelaitteista (87/404/EEC).

Painelaitedirektiiviä sovelletaan sellaisten painelaitteiden ja laitekokonaisuuksien suunnitteluun, valmistukseen ja vaatimustenmukaisuuden arviointiin, joiden suurin sallittu käyttöpaine on yli 0,5 bar.

Kansallinen lainsäädäntö

Painelaitteiden kansallinen lainsäädäntö on poimittavissa Finlexin sivuilta:

  • 869/1999 Painelaitelaki
  • 938/1999 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös painelaitteista
  • 917/1999 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös yksinkertaisista painesäiliöistä
  • 953/1999 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös painelaiteturvallisuudesta
  • 890/1999 Asetus painelaitelaissa tarkoitetuista tarkastuslaitoksista
  • 891/1999 Asetus kattilalaitosten käytön valvojien pätevyyskirjoista
  • 579/2000 Liikenneministeriön asetus kuljetettavista painelaitteista ja vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävistä paineella tyhjennettävistä tai täytettävistä säiliöistä

 

Hyödylliset linkit

Euroopan Komissiolla on omat painelaitesivunsa, joista direktiivien ja soveltamisohjeiden tekstit ovat saatavissa.

Tukesin painelaitesivuilta löytyy suuri määrä painelaitteisiin liittyviä tiedotteita, ohjeita ja säädöksiä. 

 

Standardisointi

Painelaitteiden standardisoinnista saa lisätietoja Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry:stä (MetSta)

 

Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät laitteet

Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävien laitteiden vaatimukset on esitetty ns. ATEX-direktiivissä.

Direktiivi on saatettu Suomessa voimaan asetuksella A 917/1996 sekä päätöksellä KTMp 918/1996

 

Hyödylliset linkit

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/9/EY, annettu 23 päivänä maaliskuuta 1994, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä
 
Komissio on laatinut direktiivin soveltamiseen liittyvän ohjeen.
 

Standardisointi

ATEX-direktiiviin liittyvästä standardisoinnista saa lisätietoja Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry:stä (MetSta)

 

Käytössä olevat koneet

Suomessa voimassa oleva asetus työvälineiden (kuten koneiden) turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta VNa 403/2008 (kansallinen käyttöasetus) astui voimaan 1.1.2009. Päätös perustuu direktiiviin 89/655/ETY siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Mainittu direktiivi ei kuitenkaan ole harmonisointidirektiivi vaan asettaa Euroopan Unionin tasolla vähimmäisvaatimukset, joita mm. Suomen päätöksessä on tarkennettu ja täydennetty.

 

Hyödylliset linkit

VNp 856/1998 Valtioneuvoston päätös työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta
 
Neuvoston direktiivi 89/655/ETY työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista
Neuvoston direktiivi 95/63/EY työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 89/655/ETY muuttamisesta.
 
Sähköturvallisuus
Sähköturvallisuus
Sähkölaitteiden näkökulmasta keskeisimät direktiivit ovat pienjännitedirektiivi (LVD) ja Sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva direktiivi (EMC).

Pienjännitedirektiivi (LVD)

Alkuperäiseen vuonna 1973 julkaistuun pienjännitedirektiiviin on vuosien mittaan tehty melkoisesti muutoksia. Direktiivi on kodifioitu, ts. kaikki muutokset on koottu yhteen asiakirjaan ja direktiiville on annettu uusi numero. Kodifioitu direktiivi 2006/95/EY on astunut voimaan 16.1.2007 ja aikaisempi pienjännitedirektiivi 72/23/ETY on kumottu. Uuden direktiivin asettamat vaatimukset ovat samat kuin vanhan direktiivin vaatimukset muutoksineen, sillä kodifioinnissa direktiiveihin ei tuoda uusia vaatimuksia, eikä myöskään muuteta aikaisempia vaatimuksia.

Kodifioinnin käytännön vaikutus on se, että 16.1.2007 tai sen jälkeen laadituissa vaatimustenmukaisuusvakuutuksissa tulee viitata kodifioituun pienjännitedirektiiviin.

Kesäkuussa 2008 EU:ssa hyväksyttiin NLF asetus EC no 765/2008 ja päätös 2008/768/EC, jonka tavoitteena on yhtenäistää tuotekohtaisia EU direktiivejä. Asetuksen tavoitteena on tehostaa markkinavalvontaa ja asettaa velvollisuuksia tämän noudattamiseksi jäsenvaltioille. Asetus astuu voimaan kaikissa EU:n jäsenmaissa 1.1.2010. Asetus tulee vaikuttamaan myös pienjännitedirektiiviin. Orgalime, jonka jäsen Teknologiateollisuus on, on julkaissut kannanottopaperin 23.2.2009 jossa otetaan kantaa asetuksen implementoimiseksi tuotekohtaisissa direktiiveissä.

Euroopan Komissio julkaisi elokuussa 2007 kolmannen version LVD direktiivin soveltamisoppaasta. Guidelines on the application of directive 2006/95/EC.

Suomessa direktiivi on saatettu kansalliseen lainsäädäntöön sähköturvallisuuslailla ja sähköturvallisuusasetuksella:

  • Sähköturvallisuuslaki (410/1996, 634/1999, 893/2001).
  • Sähköturvallisuusasetus (498/1996).
  • Laki tiettyjen tuotteiden varustamisesta CE-merkinnällä (1376/1994).

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset:

  • Sähkölaitteiden turvallisuudesta (1694/1993, 922/1994, 1216/1995, 216/1996, 650/1996).

EMC - sähkömagneettinen yhteensopivuus

Sähkölaitteelta edellytetään sen turvallisuuden, luotettavuuden ja huollettavuuden lisäksi moitteetonta toimintaa muiden laitteiden kanssa sille tarkoitetuissa toimintaympäristössä. Häiriöttömän toiminnan takaa samaan käyttöympäristöön tarkoitettujen laitteiden sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC, electromagnetic compatibility). Sähkölaite ei saa kohtuuttomasti lähettää ympäristöönsä häiriöitä, toisaalta, sen on siedettävä riittävässä määrin muualta tulleita häiriöitä.

Jotta laitteet voisivat toimia normaalisti keskenään, on asunto- ja teollisuusympäristöön määritelty erilaiset häiriötasot. Kaikki laitteet saadaan kussakin käyttöympäristössä keskenään yhteensopiviksi, kun huolehditaan kahdesta asiasta:

  • mikään laitteista ei aiheuta sovittua tasoa suurempia häiriöitä
  • kaikkien laitteiden tulee sietää sovitun tasoiset häiriöt.

Uusi EMC-direktiivi 2004/108/EY

Uudella EMC-direktiivillä 2004/108/EY on pyritty selkeyttämään sen soveltamisalaa ja parantamaan määritelmiä. Direktiivin soveltamisalaa on täsmennetty koskemaan laitteistoja, jotka kattavat sekä laitteet että kiinteät asennukset. Kiinteiden asennusten ja laitteiden vaatimukset ovat kuitenkin erilaiset. Kiinteisiin asennuksiin ei esimerkiksi kiinnitetä CE-merkkiä eikä niistä laadita EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta. Asennuksessa on kuitenkin noudatettava hyviä teknisiä käytäntöjä ja nämä käytännöt on kirjattava teknisiin asiakirjoihin.

Uudessa direktiivissä on yksinkertaistettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä. Uuden direktiivin mukaan valmistajan on aina laadittava tekninen tiedosto EMC-suojauksen toteuttamisesta. Toisaalta kolmannen osapuolen mukanaolo vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa muuttuu vapaaehtoiseksi, vaikka harmonisoituja standardeja ei täysin noudateta. Vanhan direktiivin toimivaltaisista tarkastuslaitoksista (Competent Body) siirrytään uuden lähestymistavan tarkoittamien ilmoitettujen laitosten (Notified Body) järjestelmään. Muutoksen myötä 20.7.2007 jälkeen vanhan EMC-direktiivin artiklan 10.2 mukaista teknistä rakennetiedostoa (Technical Construction File) ei voi soveltaa sellaisten uusien laitteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa, joihin valmistaja ei ole soveltanut tai on soveltanut vain osittain harmonisoituja standardeja.

EMC-direktiivissä on myös selkeytetty harmonisoitujen standardien asemaa ja tiedonsaantivaatimuksia, joiden avulla markkinavalvontaa voidaan tehostaa. Direktiivin mukaan laitteen valmistajan nimi ja osoite on oltava jokaisen laitteen mukana. Jos valmistaja ei toimi ETA-alueella, vaaditaan lisäksi vastuullisen maahantuojan nimi ja osoite. Uutena asiana direktiivissä on myös kiinteän asennuksen vastuuhenkilön nimeäminen.

Komissio on julkaissut uuden EMC-direktiivin soveltamisoppaan.

Euroopan virallisessa lehdessä julkaistaan EMC direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yhdenmukaistettujen standardien nimet ja numerot. Tarkempaa tietoa EMC-standardeista saa SESKOsta.

NLF - asetus

Kesäkuussa 2008 EU:ssa hyväksyttiin NLF asetus EC no 765/2008 ja päätös 2008/768/EC, jonka tavoitteena on yhtenäistää tuotekohtaisia EU direktiivejä. Asetuksen tavoitteena on tehostaa markkinavalvontaa ja asettaa velvollisuuksia tämän noudattamiseksi jäsenvaltioille. Asetus astuu voimaan kaikissa EU:n jäsenmaissa 1.1.2010. Asetus tulee vaikuttamaan myös EMC - direktiiviin. Orgalime, jonka jäsen Teknologiateollisuus on, on julkaissut kannanottopaperin 23.2.2009 jossa otetaan kantaa asetuksen implementoimiseksi tuotekohtaisissa direktiiveissä.

Suomessa EMC - direktiivi on saatettu kansalliseen lainsäädäntöön muuttamalla sähköturvallisuuslakia ja valtioneuvoston asetuksella.

 

Rakennustuotteet
Rakennustuotteet
Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö perustuu EU:n rakennustuoteasetukseen. Rakennustuoteasetus astui Suomessa kokonaisuudessaan voimaan 1.7.2013.
 
Asetuksen myötä rakennustuotteiden CE-merkinnästä tulei pakollista myös Suomessa, kun tuote saatetaan markkinoille ja sille on voimassa oleva harmonisoitu tuotestandardi, jonka siirtymäaika on päättynyt.
 
Rakennustuoteasetukseen on Orgalime tehnyt yksinkertaistetun ohjeen.
 

Hyödylliset linkit

 

hEN Helpdesk

RTT:n ylläpitämästä hEN Help Deskistä löytyy tietoa rakennustuotteiden harmonisoiduista tuotestandardeista ja rakennustuotteiden CE-merkinnästä. Sivustoa päivitetään säännöllisesti, ja sinne kootaan linkkejä rakennustuotteiden CE-merkintään liittyen. Sieltä löytyvät myös tiedot kansallisista soveltamisstandardeista. sekä Rakennusteollisuus RT:n laatima opas "Siirtyminen rakennustuotteiden pakolliseen CE-merkintään 1.7.2013".

hEN Help Desk löytyy osoitteesta www.henhelpdesk.fi

 

Standardisointi

Rakennustuotteiden standardisoinnista saa lisätietoja mm. Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry:stä (MetSta).
Sähkömagneettiset kentät
Sähkömagneettisten kenttien lainsäädäntö lykkääntyy

Nyt komissio on päättänyt tehdä direktiiviä koskevan vaikutusanalyysin, joka jäi tekemättä direktiivin valmisteluvaiheessa. Lisäksi on viimeaikoina valmistunut mittavia tutkimuksia, ja uusia tutkimustuloksia on tulossa lähiaikoina. Edellä mainittujen tutkimustulosten ja vaikutusanalyysien pohjalta komissio tulee ehdottamaan direktiivin uusimista.

Direktiivin kuvaus

Direktiivissä säädetään vähimmäisvaatimuksia työtekijöiden suojelemiseksi heidän terveyteensä ja turvallisuuteensa kohdistuvilta riskeiltä, jotka aiheutuvat tai saattavat aiheutua sähkömagneettisille kentille altistumisesta työssä (0 Hz 300 GHz). Direktiivi on niin sanottu minimidirektiivi, joka tarkoittaa, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus tiukentaa kansallista lainsäädäntöään.

Direktiivi koskee lyhytaikaisia tunnettuja haittavaikutuksia ihmiskehossa, jotka johtuvat

  • indusoituvista virroista
  • energian absorboitumisesta
  • kosketusvirroista.

Tässä direktiivissä ei kuitenkaan käsitellä pitkän aikavälin vaikutuksia, mahdolliset syöpää aiheutettavat vaikutukset mukaan luettuina, joiden osalta syy-yhteydestä ei ole ratkaisevaa tieteellistä näyttöä.

Direktiivin kolmannessa artiklassa puhutaan altistumisen raja-arvoista sekä toiminta-arvoista ja viitataan liitteessä oleviin kahteen taulukkoon:

  • Taulukko 1. Altistumisen raja-arvot
  • Taulukko 2. Toiminta-arvot.

Työnantajan on arvioitava sähkömagneettisten kenttien tasot, joille työntekijät altistuvat. Jos toiminta-arvot ylittyvät, on työnantajan arvioitava ja tarvittaessa laskettava ovatko altistumisen raja-arvot ylittyneet. Työntekijät eivät saa missään tilanteessa altistua yli raja-arvojen.

Työnantajan on varmistettava, että työntekijät saavat kaiken tarvittavan tiedon ja koulutuksen, jonka sisältö on tarkemmin eritelty 6:ssa artiklassa. Lisäksi direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa työtekijöille tulee järjestää kuulemis- ja osallistumismahdollisuus. Lisäksi työnantajan tulee järjestää terveydentilan asianmukainen seuranta altistuttaessa sähkömagneettisille kentille.

EU-lainsäädäntö

Parlamentin ja neuvoston antama direktiivi 2004/40/EY ja sen muutos 2007/30/EC

Kansallinen lainsäädäntö

Direktiivi on saatettava kansalliseen lainsäädäntöön 30.4.2012 mennessä. Suomessa implementointi tullaan hoitamaan sosiaali- ja terveysministeriön antamalla asetuksella.

Huomautukset

Standardisointi on parhaillaan menossa kiivaana. Tavoitteena on kehittää harmonisoituja standardeja arviointia, mittaamista ja laskentaa varten työntekijöiden altistuessa sähkömagneettisille kentille. CENELECin komitealla TC 106X on tähän liittyen useita standardeja työn alla. Tarkempia tietoja löydät CENELECin kotisivulta.

Hyödyllisiä linkkejä

Standardisointi

LiiteKoko
Package icon mallit.zip66.64 KB