Teknologiateollisuus
Tulosta Print

Hyvä tietää: A-Ö

 
 
Teknologiateollisuuteen vaikuttaa monenlainen EU:n laajuinen ja kansainvälinen ympäristölainsäädäntö. Seuraavassa luettelossa on esitetty useita muita lainsäädäntöhankkeita (mm. tiedonannot, vihreät kirjat, valkoiset kirjat) ja lainsäädännössä käytettyä terminologiaa.
 

A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O P  Q  R  S  T  U  V  X  Y  Z  Å  Ä  Ö


Arktinen neuvosto

Arctic Council. Arktinen neuvosto on Pohjoismaiden, Kanadan, Yhdysvaltojen ja Venäjän hallitusten välinen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää kestävää kehitystä arktisella alueella ympäristö-, sosiaali- ja taloussektoreilla.

Lisätietoa arktisesta neuvostosta ...

Lisätietoa kansainvälisestä yhteistyöstä ulkoministeriön sivuilla ...

Lisätietoa arktisen kasvillisuuden ja eläimistön suojelusta ...

Lisätietoa arktisen neuvoston kestävän kehityksen työstä ympäristöministeriön sivuilla ...

 

Alkuun>>


Baselin sopimus

Basel Convention on the Control of Transboundary Movements of hazardous Wastes and their Disposal. Vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskeva Baselin yleissopimus (Baselin jätesopimus (SopS44-45/1992) ) tuli voimaan v. 1992. Baselin yleissopimus säätelee vaarallisten jätteiden kansainvälisiä siirtoja tavoitteenaan minimoida vaarallisten jätteiden syntymistä ja jätteiden rajat ylittäviä siirtoja. Baselin sopimuksen alainen vastuu- ja vahingonkorvauspöytäkirja allekirjoitettiin vuonna 1999.

Lisätietoa ympäristöministeriön sivuilla ...

Lisätietoa Baselin yleissopimuksen sivuilla ...

 

BAT

Best Available Techniques. Paras käytettävissä oleva tekniikka. IPPC-direktiivissä (ks. IPPC) tehokkain ja edistynein käytettävissä oleva tekniikka, jolla voidaan estää tai pienentää päästöjä ja haitallisia vaikutuksia ympäristöön.
Lisätietoa ympäristöministeriön sivulla ...
 

BEAC

Barents Euro-Arctic Council. Barentsin alueen euro-arktinen neuvosto.
Lisätietoa BEAC:in sivuilta ...

 

BREFs

BAT Reference Documents. BAT-vertailuasiakirja. Vertailuasiakirjassa kuvataan alakohtaisesti BAT-tekniikoiksi sovitut tekniikat ja päästötasot BAT-tekniikkaa käytettäessä. Vertailuasiakirjat laaditaan EU:n jäsenmaiden viranomaisten ja teollisuuden yhteistyönä.
Lisätietoa ympäristöministeriön sivulla ...
 

BSAP

Baltic Sea Action Plan.  Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission eli Helsingin komission (HELCOM) vuonna 2007 hyväksymä Itämeren suojelun toimintaohelma.
 
Alkuun>>

CBSS

Council of the Baltic Sea States. Itämeren maiden neuvosto.

Lisätietoa CBSS:n sivuilla ...

 

CHP

Combined Heat and Power generation. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (2004/8/EY).
Lisätietoa komission sivulla ...
 
Alkuun>>

ELV

End of Life Vehicles. Romuautodirektiivi (2000/53/EY).
Lisätietoa komission sivulla...

 

EMAS

Eco-Management and Audit Scheme. Vuonna 1995 voimaantullut ja keväällä 2001 uusittu EU:n vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (EY N:o 1221/2009)
Lisätietoa ympäristöministeriön sivulla ...
Lisätietoa komission sivulla ...

 

EMF

Electromagnetic Fields. Sähkömagneettisten kenttien mahdolliset terveysvaikutukset.
Teknologiateollisuus ry osallistuu EMF-neuvottelukunnan toimintaan. Neuvottelukunnan verkkosivuilta löydät tietoa ja linkkejä sähkömagneettisen säteilyn osalta.

 

EMEP 

European Monitoring and Evaluation Programme. Kaukokulkeutumissopimuksen alainen kansainvälinen päästöjen tarkkailu ja arviointiohjelma.

Lisätietoa EMEPin sivuilla ...

 

Energiamerkintädirektiivi

Energy Labelling of Energy Related Products. Energiamerkinnän puitteista säädetään EU:n tasolla energiamerkintädirektiivissä (2010/30/EU), jonka nojalla annetaan tuoteryhmäkohtaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä komission asetuksina. Näissä määritellään tuoteryhmäkohtaisesti mm. energiamerkin ulkonäköä, sisältöä ja energialuokkien laskentaperusteita. Direktiivin tarkoituksena on antaa vertailukelpoista tietoa tuotteen energiakulutuksesta ja täten vaikuttaa loppukäyttäjän valintoihin.
Lisätietoa energiamerkinnästä TEM:n sivulla …
Lisätietoa energiamerinnästä Ekosuunnittelu.info sivulla …
Lisätietoa energiamerkeistä Motivan kuvapankista …

 

Energiatehokkuusdirektiivi (EED)

Energy Efficiency Directive. Energiatehokkuusdirektiivi (EED, 2012/27/EU) korvaa energiapalveludirektiivin (ESD, 2006/32/EY) ja CHP-direktiivin (2004/8/EY) sekä muutaman kohdan ekosuunnittelu- ja energiamerkintädirektiiveistä. Direktiivi tuli voimaan 4.12.2012 ja kansallisen toimeenpanon takaraja on 5.6.2014.
Lisätietoa komission sivulla …
Lisätietoa energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanosta (TEM) …
 

Energy Star -merkki

ENERGY STAR on kansainvälinen, vapaaehtoinen energiatehokkuuden merkintäjärjestelmä, jonka aloitteen teki Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto (EPA) vuonna 1992. Yhdysvaltojen hallituksen kanssa solmimansa sopimuksen mukaisesti Euroopan yhteisö osallistuu ENERGY STAR -järjestelmään toimistolaitteiden osalta. Toimistolaitteille on vapaaehtoinen energiatehokkuuden merkintäohjelma, jonka säännöt vahvistetaan niin kutsutussa Energy Star -asetuksessa (EY) N:o 106/2008. Energy Star -tuotteiden käyttöönotto merkitsee yli 50 prosentin säästöä toimistolaitteiden sähkökustannuksissa perinteisiin laitteisiin verrattuna.
Lisätietoa energiamerkistä Motivan sivuilla.
Lisätietoa EU:n ENERGY STAR -ohjelmasta.

 

ENPI

EC development cooperation for ENPI counties. Euroopan naapureiden ja kumppanuuden väline, jolla rahoitetaan ulkosuhdeohjelmia EU-maan ja EU:n ulkopuolisen maan välillä.

Lisätietoa ENPI-ohjelmasta ...

Lisätietoa ENPI:stä ja Suomen lähialueyhteistyöstä ulkoasiainministeriöstä ...

 

Ecodesign (ErP)

Ecodesign of energy related products. Energiaa liittyvien tuotteiden ympäristömyötäistä tuotesuunnittelua koskeva puitedirektiivi. (2009/125/EY).
Lisätietoa Teknologateollisuuden sivuilla ...
Ajankohtaistietoa EuP-toimeenpanosta ...
 

E-PRTR -rekisteri

European Pollutant Release and Transfer Register. Euroopan päästö- ja siirtorekisteri E-PRTR tavoitteena on lisätä yleisön tietoisuutta ympäristökuormituksesta. E-PRTR sisältää tietoa 91 yhdisteen päästöistä ilmaan, veteen ja maaperään sekä tietoja jätteiden siirroista, jotka perustuvat yritysten raportoimiin päästötietoihin. Lisäksi jäsenmaat toimittavat rekisteriin tietoja hajapäästölähteistä (esim. liikenne ja kotitaloudet). Ensimmäinen raportointi tehdään vuonna 2009 ja tämän jälkeen raportointi muuttuu vuosittaiseksi.

Lisätietoa E-PRTR:stä komission sivuilla ...

Lisätietoa 91 aineen luettelosta (EU:n parlamentin ja neuvoston asetus 166/2006/EY)....

Lisätietoa päästötietojen raportoinnista Suomen ympäristökeskuksen sivuilla ...
 

EREP

European Resource Efficiency Platform. Korkean tason resurssitehokkuustyöryhmä, jonka tavoitteena on kehittää konkreettisia keinoja ja työkaluja resurssitehokkuuden edistämiseksi Euroopassa.
Lisätietoa EREP:stä …

 

EU-ympäristömerkki: Ecolabel

Euroopan ympäristömerkki on Euroopan yhteisön yhteinen ympäristömerkki. EU:n ympäristömerkkiasetuksen (EY N:o 66/2010) taustalla on komission tiedonanto kestävän kulutuksen ja tuotannon ja kestävän teollisuuspolitiikan toimintaohjelmasta KOM(2008) 397. EU-ympäristömerkki on käytössä kaikissa EU- ja ETA-maissa. Jokaisessa maassa on oma organisaationsa valvomassa merkin käyttöä ja huolehtimassa merkin kehitystyöstä. Suomessa EU-ympäristömerkin toimivaltaisen elimen tehtävää hoitaa eli merkkiä hallinnoi Motiva Services Oy:n Ympäristömerkintä-yksikkö. Toimintaa valvoo Ympäristöministeriö.
Lisätietoa EU-ympäristömerkki sivustolla (Motiva) ...
Lisätietoa ympäristömerkeistä ympäristöministeriön sivuilla ...
 

Alkuun>>

GRI

Global Reporting Initiative. Kansainvälinen ohjeisto yritysten ja organisaatioiden yhteiskuntavastuun raportointiin.
Lisätietoa the Global Reporting Initiativen sivuilla ...
 

Göteborgin pöytäkirja

Gothenborg Protocol. Kaukokulkeutumissopimuksen alainen ns. moniaine-monivaikutuspöytäkirja, jonka tavoitteena on useiden ilmansaasteiden (rikin ja typen oksidit, ammoniumtyppi ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet) ja vaikutusten huomioonottaminen vähennystarpeita ja –tavoitteita harkittaessa. Pöytäkirja tuli voimaan v. 2005 (SopS 40/2005).
 
Alkuun>>

Helsingin sopimus ja HELCOM

Convention on the Protection of the Marine Environment of the Baltic Sea Area. Helsingin sopimus Itämeren merellisen ympäristön suojelusta (SopS 2/2000) tuli voimaan vuonna 2000. Sopimus velvoittaa vähentämään kuormitusta kaikista päästölähteistä, suojelemaan meriluontoa ja säilyttämään lajien monimuotoisuutta. Sopimuksen toteuttamista varten perustettiin Itämeren merellinen ympäristön suojelukomissio eli Helsingin komissio (HELCOM). Itämeren ympäristönsuojeluohjelma allekirjoitettiin vuonna 1992, ja sen tavoitteena on pahimpien Itämeren piste- ja hajakuormittajien eliminointi. HELCOM:n Itämeren suojelun toimintaohjelma hyväksyttiin marraskuussa 2007. Sen tavoitteena on palauttaa Itämeri hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2021 mennessä.

IED-direktiivi

Industrial Emissions Directive. Teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) tavoitteena on suojella ympäristöä ja terveyttä ja sen avulla säädetään teollisuuslaitosten ympäristövaikutuksia ympäristöluvituksen avulla. Direktiivillä kumotaan titaanidioksiditeollisuuden jätteitä koskevat kaksi direktiiviä, VOC- ja jätteenpolttodirektiivit sekä ympäristölupa- eli IPPC-direktiivi. Kumottavat direktiivit sisällytetään keskeisiltä osiltaan uuteen direktiiviin 
 

Yksi keskeisimmistä uudistuksista koskee velvoitetta käyttää ympäristöhaittojen minimointiin parasta käyttökelpoista tekniikkaa (best available techniques, BAT). Lähteenä ovat tällöin ns. BAT-vertailuasiakirjat eli BREF:it (Best Available Techniques Reference Documents).

 

Lisätietoa teollisuuden päästöjä koskevasta direktiivistä komission sivulla …

 

IPPC

Integrated Pollution Prevention and Control. IPPC-direktiivin (2008/1/EY) tarkoituksena on estää ja vähentää teollisuuslaitosten aiheuttamaa ympäristön pilaantumista tarkastelemalla laitosten päästöjä ja ympäristövaikutuksia kokonaisuutena.
Listätietoa Teknologiateollisuuden IPPC-sivuilla ...

 

Alkuun>>

Jätepuitedirektiivi

Waste Framework Directive. Jätepuitedirektiivin muutos (2008/98/EY).
Lisätietoa komission sivulla ...
Jätelainsäädännöstä Teknologiateollisuuden sivulla ...

 

Jätteenkuljetus

Shipment of waste. Jätteensiirtoasetus (Asetus EY N:o 1013/2006).
Lisätietoa komission sivulla ...

  

Jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys

Thematic strategy on the prevention and recycling of waste. Jätteiden synnyn ehkäisy- ja kierrätysstrategia (COM(2005)666).
Lisätietoa komission sivulla ...
 
Alkuun>>

Kaivannaisjäte

Mining waste. Kaivannaisjätedirektiivi (2006/21/EY).
Lisätietoa komission sivulla ...

 

Kaukokulkeutumissopimus

Convention on Long Range Transboundary Air Pollution. Ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumissopimus (SopS 15/1983) luo kehykset sopimusyhteystyölle ja erikseen hyväksyttäville yksityiskohtaisille pöytäkirjoille. Pöytäkirjan määräykset ovat asetuksena voimassa. Kaukokulkeutumissopimuksen ovat allekirjoittaneet 51 osallistujaa Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Keski-Aasiasta. Suomi allekirjoitti kaukokulkeutumissopimuksen  v. 1979, ja se astui voimaan v. 1983. 

 - Ensimmäiset allekirjoitetut pöytäkirjat liittyivät rikin ja typen oksidien vähentämiseen (SopS 50/1987, SopS 46/1991 ja SopS 68/1998) ja myöhemmin myös haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) vähentämiseen (SopS 71/1997).
 - v. 2003 tuli voimaan pysyvien orgaanisten yhdisteiden (SopS 68/2003) ja raskasmetallien päästöjen vähentämistä (SopS 78/2003 ja SopS 63/2004) koskevat pöytäkirjat (Århusin pöytäkirja).
 - v. 1999 allekirjoitettiin ns. moniaine-monivaikutuspöytäkirja (SopS 40/2005, Göteborgin pöytäkirja)

Lisätietoa ympäristöministeriön sivulla ...

 

Kioton pöytäkirja

Kyoto Protocol. YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta täydentävä Kioton pöytäkirja (SopS 12/2005 ja SopS 13/2005) tuli voimaan vuonna 2005. Kioton pöytäkirjassa kehittyneet maat ovat sitoutuneet vähentämään kuuden kasvihuonekaasun (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi) päästöjä yhteensä 5 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä.
Lisätietoa Teknologiateollisuuden sivulla...
Lisätietoa ympäristöministeriön sivuilla ...
Lisätietoa UNFCCC:n sivuilla ...
 
Alkuun>>

Luonnonvarojen kestävä käyttö

Thematic Strategy on the Sustainable Use of Natural Resources. Luonnonvarojen kestävän käytön strategia (COM(2005)670).
Lisätietoa komission sivulla ...
Lisätietoa kansallisesta luonnonvarastrategiasta Sitran sivuilla ...
 
Alkuun>>

Maaperänsuojelustrategia

Thematic Strategy for Soil Protection and Soil Framework Directive. Maaperänsuojelustrategia koostuu komission antamasta tiedonannosta, maaperänsuojelun puitedirektiiviehdotuksesta ja vaikutusten arvioinnista.

Lisätietoa Teknologiateollisuuden sivulla..

Lisätietoa ympäristöministeriön sivulla ...

Lisätietoa komission sivulla ...

 

Montrealin pöytäkirja

Montreal Protocol. Wienin sopimuksen alainen Montrealin pöytäkirja (SopS 65/1988 ja SopS 66/1988) sisältää sopimuksia otsonikerrosta heikentävien aineiden käytön ja valmistuksen vähentämiseksi. Teollisuusmaissa CFC-yhdisteiden, halonien, hiilitetrakloridin, 1,1,1-trikloorietaanin ja HBFC-yhdisteiden valmistus ja kulutus on kielletty ja muille otsonikerrosta heikentäville aineille, HCFC-yhdisteille ja metyylibromidille on sovittu valmistuksen ja kulutuksen lopettamisaikataulu.
Euroopan yhteisön alueella vaatimukset on toimeenpantu EY:n asetuksella (2037/2000/EY, ja 3093/94/EY), joka sisältää osin pöytäkirjan vaatimuksia tiukempaa säätelyä. Komissio antoi vuonna 2008 asetuksesta muutosehdotuksen (KOM(2008) 505). Kansallisilla säädöksillä on saatettu voimaan näitä aineita käsittelevien henkilöjen vähimmäispätevyysvaatimukset (mm. YSL:n muutos 681/2008, 489/2007).
Lisätietoa fluorattujen kasvihuonekaasujen rajoitteista ympäristöministeriön sivuilla ...
Lisätietoa henkilöstön pätevyysvaatimuksista ympäristöministeriön sivuilla ...
 
Alkuun>>

NDEP

Northern Dimension Environmental Partnership. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahasto rahoittaa ympäristönsuojeluhankkeita Luoteis-Venäjällä.

Lisätietoa NDEP:in sivuilta ...

 

NEFCO

Nordic Environment Finance Corporation. Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö.

Lisätietoa NEFCO:n sivuilla ...

 

NIB

Nordic Investment Bank. Pohjoismaiden investointipankki.

Lisätietoa NIB:n sivuilla ...

 

Alkuun>>


Optinen säteily

Artificial Optical Radiation. Optisen säteilyn terveysvaikutukset (2006/25/EY).
Lisätietoa komission sivuilta...

 

OREP

Online Resource Efficiency Platform. Euroopan komission verkkosivusto resurssitehokkuudesta.
Lisätietoa OREP:sta …

 

Otsonikerroksen suojelua koskeva Wienin yleissopimus

Vienna Convention for the Protection of the Ozone Layer. Otsonikerroksen suojelua koskeva Wienin yleissopimus (SopS 51/1988) tuli voimaan vuonna 1988. Wienin yleissopimus luo kehykset otsonikerroksen tilan seurantaan ja tieteelliseen ja tekniseen yhteistyöhön. Wienin sopimuksen alainen Montrealin pöytäkirja (SopS 65/1988 ja SopS 66/1988) sisältää sopimuksia otsonikerrosta heikentävien aineiden käytön ja valmistuksen vähentämiseksi.
Lisätietoa Montrealin sopimuksesta Suomen ympäristökeskuksen sivuilla ...
Lisätietoa otsonikerrosta heikentäviä aineita korvaavista aineista ja menetelmistä Suomen ympäristökeskuksen sivuilla ...
Lisätietoa UNEPin sivuilla ja otsonikerroksen suojelusopimuksen sivuilla ...

 

Alkuun>>


Pakkaukset

Packaging and Packaging Waste. Pakkausjätedirektiivi (94/62/EY).
Lisätietoa komission sivulla ...
Lisätietoa ympäristöministerion sivulla: Pakkaukset ja pakkausjätteet sekä pakkausten tuottajavastuu...
 

Paristot

Directive on batteries and accumulators and waste batteries and accumulators. Paristo- ja akkudirektiivi (2006/66/EY)
Lisätietoa komission sivuilla...
Lisätietoa Teknologiateollisuuden sivulla... 
Lisätietoa ympäristöministeriön sivuilla: Akkujen ja paristojen tuottajavastuu sekä paristot ja akut
 

Pohjoismainen ministerineuvosto

Nordiska Ministerrådet, Nordic Council of Ministers. Pohjoismaiden ministerineuvosto (PMN) on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin.

Lisätietoa Nordenin sivuilla ...

 

PRTR-pöytäkirja

Kiev Protocol. Århusin sopimuksen alainen päästö- ja siirtorekistereitä koskeva pöytäkirja (ns. Kievin pöytäkirja) hyväksyttiin vuonna 2003. Pöytäkirjan tarkoituksena on lisätä ympäristötiedon saatavuutta päästö- ja siirtorekistereiden avulla, joihin kerätään 65 toimialalta laitoskohtaista tietoa 91 aineen päästöistä ilmaan, veteen ja jätteistä vuosittain.

Sopimuksen alainen pöytäkirja epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä (ns. PRTR-pöytäkirja) on pantu täytäntöön EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksella (166/2006/EY) ja asetus on sellaisenaan voimassa myös Suomessa. EU:ssa päästö- ja siirtorekisteri toteutetaan ns. laajennettuna päästörekisterinä, joka toteutetaan nykyisen EPER-rekisterin laajennuksena E-PRTR-rekisteriksi. E-PRTR kattaa laajemman joukon päästölähteitä ja yhdisteitä kuin nykyinen EPER.

Lisätietoa Århusin sopimuksesta tällä sivulla ...

Lisätietoa Århusin sopimuksen päästö- ja siirtorekistereitä koskevasta pöytäkirjasta ...

Lisätietoa UNECE:n PRTR-sivuilla ...

Lisätietoa E-PRTR:stä komission sivuilla ja Suomen ympäristökeskuksen sivuilla ...

 

Päästökattodirektiivi, NEC-direktiivi

National Emission Ceilings for Certain Atmospheric Pollutants. Päästökattodirektiivin tavoite on happamoittavien ja rehevöittävien epäpuhtauksien ja otsonin esiasteiden rajoittaminen.

Lisätietoa Teknologiateollisuuden sivulla ...

Lisätietoa komission sivulla ...

 

Päästökauppa

Greenhouse Gas Emission Trading. Kasvihuonekaasujen päästökauppadirektiivi (2003/87/EY ja muutos 2009/29/EY).
Lisätietoa Teknologiateollisuuden sivuilla...
Lisätietoa komission sivuilla...
 
Alkuun>>

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD)

Energy Performance of Buildings Directive. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD, 2010/31/EU uudelleenlaadittu) tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Direktiivin mukaan energiatehokkuutta on edistettävä sekä uudisrakentamisessa että jo olemassa olevassa rakennuskannassa.
Lisätietoa komission sivulla …
Lisätietoa ympäristöministeriön sivulla …

 

Rakennustuoteasetus (CPR)

Construction Product Regulation. EU:n rakennustuoteasetus ((EU) N:o 305/2011) tulee kokonaisuudessaan voimaan 1.7.2013. Tämän jälkeen pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille on olemassa harmonisoitu tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen arviointi.
Lisätietoa komission sivulla …
Lisätietoa CE-merkinnästä ympäristöministeriön sivulla …
Lisätietoa YM:n esityksestä (9/2012) EU:n rakennustuoteasetus ja tuotehyväksyntälaki …
Lisätietoä YM:n tietoiskusta (1/2012) Faktaa: CE-merkinnästä tulee pakollista 2013 …
Lisätietoa YM:n tietoiskusta: CE-merkintä rakennustuotteisiin 2013 mennessä …

 

REACH

Registration, Evaluation and Authorisation of CHemicals. EU:n ehdotus uudeksi kemikaalilainsäädännöksi, sisältää useita EU:n asetusehdotuksia (29.10.2003). Asetus EY N:o 1907/2006 annettiin 18.12.2006
Lisätietoja Teknologiateollisuuden sivuilla ...
Lisätietoa Euroopan kemikaaliviraston kotisivut...
 

Resurssitehokkuus

Resource efficiency. Resurssitehokkuus kattaa energian, luonnonvarojen ja materiaalien tehokkaan käytön. Keskeisenä tavoitteena on aikaansaada kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita siten, että samalla säästetään tuotannollisia resursseja, ympäristöä ja rahaa.
 

Resurssitehokkuusajattelu, johon kuuluvat materiaali- ja energiatehokkuus sekä veden säästeliäs käyttö, on noussut merkittäväksi teemaksi EU-agendalla EU:n kasvustrategian eli EU2020-strategian myötä. Eurooppa 2020 -strategian "Resurssitehokas Eurooppa" -lippulaivahankkeella tuetaan siirtymistä resurssitehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen kestävän kasvun aikaansaamiseksi. Syyskuussa 2011 julkaistiin etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa. KOM(2011) 571 lopullinen. Etenemissuunnitelmassa on asetettu välitavoitteet, jotka osoittavat, millä keinoin on mahdollista saavuttaa resurssitehokas ja kestävä kasvu. 
 

Euroopan komission asettamalta työryhmältä (EREP) odotetaan vuoden 2013 aikana esitystä siitä, millaisia käytännön ohjauskeinoja ja tavoitteita resurssitehokkuuden toimeenpanossa tulisi käyttää. Työryhmän lyhyen aikavälin suositukset 14.12.2012 ja 17.6.2013
 

Lisätietoa komission verkkosivulla (Online Resource Efficiency Platform) resurssitehokkuudesta, tuloksista, tavoitteista sekä mittareista.

 

Rikkidirektiivi

Sulphur Directive. IMO hyväksyi uudistetun ilmansuojeluliitteen yksimielisesti vuonna 2008 ja uusilla määräyksillä pyritään rajoittamaan laivaliikenteen typenoksidipäästöjä (NOx), rikinoksidipäästöjä (SOx) ja hiukkaspäästöjä (PM). Säännöksillä vähennetään päästöjen haitallisia vaikutuksia ihmisen terveydelle, meriympäristölle ja lisätään merenkulun turvallisuutta. Liite on tullut kansainvälisesti voimaan 1.7.2010. Polttoaineiden uudet rikkipitoisuusrajat globaalisti: 3,5 % (1.1.2012) ja 0,5 % (1.1.2020) sekä SECA-alueilla: 1,0 % (1.7.2010) ja 0,1 % (1.1.2015)
 

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/33/EY direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden osalta. Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2011 ehdotuksen EU:n rikkidirektiivin muuttamiseksi niin, että MARPOL-yleissopimuksen uudistetun VI-liitteen määräykset otettaisiin osaksi EU-lainsäädäntöä. Muutosdirektiivi 2012/33/EU annettiin 21.11.2012 ja jäsenvaltioiden tulee saattaa lainsäädäntönsä sen mukaiseksi 18.6.2014 mennessä.

 

RoHS

Restriction of the Use of Hazardous Substances in Electrical and Electronic Equipment. Haitalliset aineet sähkölaitteissa kieltävä direktiivi (2011/65/EY).
Lisätietoja Teknologiateollisuuden sivuilla...
Lisätietoa komission sivuilla...

 

Rotterdamin yleissopimus (PIC)

Rotterdam Convention on the Prior Informed Consent Procedure for Certain Hazardous Chemicals and Pesticides in International Trade. Rotterdamin yleissopimus kansainvälisen kaupan kohteena olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä (PIC) tuli voimaan vuonna 2004 (SopS 107-108/2004). Sopimus kattaa 38 kemikaalia tai kemikaaliryhmää. Kielletyn tai ankarasti säännellyn kemikaalin taikka erittäin vaarallisen torjunta-aineen vienti on mahdollista vain ainetta maahan tuovan sopimuspuolen ennakolta ilmoitetun suostumuksen perusteella.

Lisätietoa ympäristöministeriön sivuilla ...

Lisätietoa Rotterdamin sopimuksen sivuilla ...

 

Alkuun>>


Seveso-direktiivi

Direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta (2012/18/EU)
Lisätietoja Teknologiateollisuuden sivuilla...

 

Alkuun>>


Tukholman yleissopimus

Stockholm Convention on Persistent Organic Pollutants (POPs). Pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POPs) koskeva Tukholman yleissopimus tuli voimaan vuonna 2004 (SopS 34/2004 ja SopS 101/2004). EU:ssa Tukholman POP-sopimus on toimeenpantu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (850/2004/EY) ja asetus on sellaisenaan voimassa myös Suomessa. Sopimus koskee kymmennen torjunta-aineen ja teollisuuskemikaalin tuotannon ja käyttön lopettamista ja dioksiini- ja furaanipäästöjen rajoittamista.

Lisätietoa Tukholman POP-sopimuksesta ympäristöministeriön sivuilla ...

Lisätietoa Tukholman POP-sopimuksen sivuilla ...

Lisätietoa komission sivuilla ...

 

Alkuun>>


UNFCCC

United Nations Framework Convention on Climate Change. Katso YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus.

Alkuun>>


WEEE

Waste Electrical and Electronic Equipment. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden purkamista ja kierrätystä säätelevä direktiivi (2012/19/EU).
Lisätietoja teknologiateollisuuden sivuilla...
Lisätietoa komission sivuilla...

 

Vesipuitedirektiivi

Water Framework Directive. Direktiivin yhteisön vesipolitiikan puitteista (2000/60/EY), ns. vesipuitedirektiivin, tarkoituksena on yhtenäistää EU:n vesien suojelua ja luoda puitteet jäsenmaiden sisämaan pinta- ja pohjavesien sekä rannikkovesien suojelulle. 

Lisätietoa Teknologiateollisuuden sivuilla ...

Lisätietoa ympäristöministeriön sivuilla ...

Lisätietoa komission sivuilla ...

 

VOC

Volatile Organic Compound. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet.
Lisätietoja...
 
Alkuun>>

YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus

United Nations Framework Convention on Climate Change. YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus, ns. ilmastosopimus (SopS 61/1994),  hyväksyttiin vuonna 1992 Rio de Janeirossa ja se astui voimaan vuonna 1994. Ilmastosopimuksen tavoitteena on ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuden vakiinnuttaminen turvalliselle tasolle.

Ilmastosopimuksen alainen Kioton pöytäkirja velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä yhteensä 5,2 % vuoden 1990 tasosta vuosien 2008-2012 aikana.

Lisätietoa Teknologiateollisuuden sivulla...

Lisätietoa ympäristöministeriön sivuilla ...

Lisätietoa YK:n sivuilla ...

 

Ympäristömerkit

Lisätietoja...

 

Ympäristövastuu

Environmental liability. Ympäristövastuudirektiivi (2004/35/EY).
Lisätietoja...

 

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat (GPP)

Green Public Procurement. Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat määritellään ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista koskevassa komission tiedonannossa (COM(2008) 400 final) järjestelmäksi, jota noudattavat viranomaiset pyrkivät hankkimaan tuotteita, palveluja ja urakoita, joiden elinkaaren ympäristövaikutukset ovat pienemmät verrattuna samaan pääasialliseen käyttötarkoitukseen muutoin hankittaviin tuotteisiin, palveluihin ja urakoihin.
Euroopan komission käsikirja ympäristöä säästävistä hankinnoista ...
Lisätietoa komission englanninkieliseltä GPP-sivulla ...
Lisätietoa julkisista hankinnoista ympäristöministeriön sivulla ...
Lisätietoa Motivan hankintapalvelusta ...
 

Alkuun>>


Århusin pöytäkirja

Århus Protocol.  Kaukokulkeutumissopimuksen alainen vuonna 2003 voimaan tullut pöytäkirja raskasmetallien vähentämisestä (SopS 78/2003 ja SopS 63/2004) ja pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POPs) vähentämisestä tai lopettamisesta (SopS 68/2003). Raskasmetallipöytäkirjan tavoitteena on elohopean, lyijyn ja kadmiumin päästöjen vähentäminen alle vuoden 1990 päästötason.  POPs-pöytäkirjan tavoitteena on dioksiini-, furaani- ja PAH-yhdisteiden, sekä heksaklooribentseenipäästöjen vähentäminen alle 1994 tason.

Lisätietoa ympäristöministeriön sivuilla ...

 

Århusin sopimus

Aarhus Convention. Tiedonsaantia, yleisön osallistumisoikeutta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskeva yleissopimus (Sops 122/2004). Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2004. Sopimuksen alainen pöytäkirja epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä (ns. PRTR-pöytäkirja) on pantu täytäntöön EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksella (166/2006/EY) ja asetus on sellaisenaan voimassa myös Suomessa.

Lisätietoa PRTR-pöytäkirjasta tällä sivulla ....
Lisätietoa ympärisöministeriön sivuilla ...
Lisätietoa Århusin sopimuksesta UNECE:n sivuilla ...
 

 

Alkuun>>


 

Muita hyödyllisiä linkkejä 

Lisätietoa kansainvälisestä ympäristölainsäädännöstä saa myös ulkoasianministeriön ja ympäristöministeriön kokoamasta julkaisusta kansainvälisistä ympäristösopimuksista ja selvitys niihin liittyvästä Suomen kehitysyhteistyöstä v. 2012 (linkki julkaisuun)
  

Alkuun>>

 

Päivitetty 11.3.2013.


Jaa linkki

 
 

Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 10, PL 10, 00131 HELSINKI, Puh. (09) 192 31, faksi (09) 624 462 Copyright (c) Teknologiateollisuus ry 2014