Muut poissaolot

Äitiysvapaan palkka (ohje: Metalli)

Äitiysvapaan palkka (ohje: toimihenkilöt)

Äitiysvapaan palkka (ohje: tietoalat)

 

Perhevapaisiin kuuluvat äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa. Työntekijällä on tietyin ehdoin oikeus opintovapaaseen. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia muusta vapaasta.

Työntekijöillä on tehtävästä ja asemasta riippumatta oikeus perhevapaisiin. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan pituus on se kausi, jolta työntekijä saa sairausvakuutuslaissa tarkoitettua äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.  Hoitovapaata työntekijällä on oikeus saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesta asuvan lapsen hoitamiseksi siihen saakka kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

Äitiys- ja isyysvapaan osalta eri työehtosopimuksissa on määräyksiä äitiysvapaan tai isyysvapaan osittaisesta palkallisuudesta. Nämä säännöt on syytä tarkistaa tapauskohtaisesti työehtosopimuksesta.

Edellä mainituista perhevapaista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos vapaa kestää enintään 12 arkipäivää (kaksi viikkoa), niin ilmoitusaika on yksi kuukausi.

Työntekijällä on tietyin edellytyksin oikeus osittaiseen hoitovapaaseen siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy (toisen kouluvuoden jälkeen heinäkuun loppuun saakka). Osittaisen hoitovapaan järjestelyistä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Jos asiasta ei pystytä sopimaan, on työntekijällä oikeus saada osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi.

Tilapäinen hoitovapaa eli alle 10 vuotiaan sairaan lapsen hoitaminen. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan.

Edellä mainittujen perhevapaiden lisäksi perheitä voi kohdata mitä erilaisimpia tilanteita, joissa työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä perhettä kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Näissä tilanteissa työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä (poissaolo pakottavista perhesyistä).

Tarkemmat määräykset perhevapaista löytyvät työsopimuslain 4 luvusta. Eri työehtosopimuksista löytyvät määräykset äitiys- ja isyysvapaan mahdollisesta osittaisesta palkallisuudesta ja palkanmaksun edellytyksistä sekä määräykset sairaan lapsen hoitamisen mahdollisesta palkallisuudesta.

Opintovapaa

Työntekijällä joka on ollut saman työnantajan palveluksessa yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vuoden, on oikeus opintovapaaseen. Opiskelun tulee tapahtua julkisen vallan alaisessa koulutuksessa joko kotimaassa tai ulkomailla taikka olla ammattiyhdistyskoulutusta.

Opintovapaata voi saada enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Vapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden mutta vähintään kolme kuukautta, opintovapaan pituus on enintään viisi päivää.

Opintovapaa on palkatonta, ellei siitä ole erikseen työnantajan kanssa toisin sovittu. Opintovapaan ajalta ei pääsääntöisesti kerry työsuhteen perusteella määräytyviä etuuksia. Työntekijälle kertyy vuosilomaa kuitenkin enintään 30 opintovapaapäivältä. Opintovapaan voi keskeyttää tietyin edellytyksin.

Vuorotteluvapaa

Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle täytyy palkata työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja.

Muu sovittu vapaa

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia palkattomasta tai poikkeuksellisesti palkallisesta vapaasta. Vapaasta sovittaessa on syytä huomioida ainakin vapaan kesto, pelisäännöt vapaan keskeyttämiselle, työterveyshuollon käyttäminen vapaan aikana, mahdollisten työsuhde-etujen (esim. puhelinetu) käyttäminen vapaan aikana, työntekijälle vapaan jälkeen osoitettavat tehtävät. Sovittu vapaa ei kerrytä vuosilomaa, ellei vuosiloman kertymisestä erikseen sovita.