Työkyvyttömyys

Sairauspoissaolot hallintaan

Sairauspoissaolojen takia yritykset menettävät keskimäärin 15 työpäivää vuodessa/työntekijä. Työnantajalle tästä aiheutuvat kustannukset ovat kolme kertaa palkkakulut eli noin 5500 euroa/työntekijä/vuosi.

Sairauspoissaolojen hallintaan kannattaa panostaa

Työkykyjohtamisen keinovalikoimaa:

1.   Selkeät tavoitteet ja toimintaohjeet

  • työpaikan pelisäännöt ja toimintamalli
  • sairauspoissaolojen taso, syyt ja kesto sekä seuranta
  • työterveyshuollon rooli
  • korvaava työ
  • lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys, omailmoitus

2.  Työkyvyn johtaminen

  • työkyvyttömyysriskien tunnistaminen
  • varhaisen puuttumisen mallit
  • työhön paluun tuki
  • esimiehen rooli
  • luvattomat poissaolot, ongelmatapaukset
  • esimiehen rooli on keskeinen – tuki ja valtuudet
  • puheeksi ottaminen, huomautus, varoitus

3.  Työuran pidentäminen

  • Hyvä työ – pidempi työura

Korvaava työ

Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä.

Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen aika voidaan hyödyntää myös työntekijän koulutukseen.

Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun
kannanottoon.

Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan tyn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

Ohjeistusta korvaavasta työstä (19.11.2007)