Työajat joustamaan

Työajalla on keskeinen merkitys sekä yrityksen että työntekijän kannalta.

Työaika ja sen pituus ovat kautta aikain herättäneet voimakkaita intohimoja. Yritykselle kysymys on kannattavuutta koskevasta elinehdosta. Myös työntekijälle kysymys on elämisen ehdoista. Työaika määrää koko hänen elämänsä rytmin niin työssä kuin vapaa-aikanakin.

Toimivat työaikajärjestelyt ovat joustavia ja huomioivat sekä henkilöstön että asiakkaan tarpeet.

Asiakas edellyttää yritykseltä luotettavuutta. Tuotteet tulee toimittaa juuri ajallaan ja kysynnän vaihtelusta johtuviin muutoksiin on pystyttävä reagoimaan nopeasti. Työtä onkin yrityksissä tarjolla vaihtelevasti.

Työmarkkinoilta vaaditaan joustavuutta niin työvoiman eri käyttötapojen kuin työaikajärjestelyjen suhteen. Työn kysyntä ja tarjonta on saatava kohtaamaan tehokkaasti. Monen ihmisen toive on myös elämäntilanteensa mahdollisimman hyvin huomioon ottava työ ja sen määrä.

Työnantajalta kaivataan suunnitelmaa ja otetta hallita vaihteleva työkuorma. Jos suhdanne- ja kausivaihtelut ovat suinkin ennakoitavissa, hyödyllistä on pohtia työajan käyttöä pidemmällä aikavälillä. Hahmotelma vuosilomien ja mahdollisten työajan tasaamispäivien sijoittelusta voi olla hyödyllistä.

Teoreettista vuosityöaikaa lyhentävät vuosiloma ja muut poissaolot. Tehty työaika on lopulta keskimäärin vain noin 80 prosenttia teoreettisesta työajasta. Tämäkään työaika ei valitettavasti ole kuin osaksi tuottavaa eli varsinaiseen työn tekemiseen käytettyä aikaa. Suoritustason nostamisella sekä turhien häiriöiden ja odotusaikojen poistamisella päästään luonnollisesti merkittäviin tuloksiin työajan käytön tehostamisessa. Poissaolojen perusteet kannattaa niin ikään analysoida ja asettaa selkeitä tavoitteita turhien poissaolojen vähentämiselle.

Toimiville työaikajärjestelyille voidaan antaa lukuisia kriteerejä:

  • ne ovat ensinnäkin asiakkaan ja henkilöstön tarpeita vastaavia
  • ne ovat monipuolisia ja joustavia eli töitä tehdään silloin kun niitä on
  • ne ovat taloudellisesti tehokkaita
  • niiden tavoitteiden luomiseen on henkilöstö osallistunut, jolloin niiden ymmärrys ja hyväksyntä ovat vahvoja
  • niitä noudatetaan ilman perusteltuja poikkeuksia.

Työaikamuodot voivat olla yrityksen eri toiminnoissa ja eri ihmisillä hyvin erilaisia. Henkilöt saattavat vuoden mittaan myös siirtyä järjestelmästä toiseen. Vuosityöajan tarkka laskeminen työntekijätasolla ei näin ollen ole mahdollista. Vuosityöaika on vain työaikamuodoittain vaihteleva matemaattinen suure, jota voidaan hyödyntää kuormituksen suunnittelussa.