Vuosiloma-asiat

Työntekijä ansaitsee tietyn lomaedun jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työnantajan tulee antaa vuosilomasta 24 päivää lomakautena eli 2.5.–30.9. (kesäloma) Se osa lomasta, mikä ylittää 24 lomapäivää, annetaan erikseen talvilomana.

Vuosilomalaki perustuu ansaintaperiaatteeseen. Työntekijä ansaitsee tietyn lomaedun jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän säännön tai 35 tunnin säännön mukaan. Näitä sääntöjä ei sovelleta rinnakkain tai lomittain, vaan niistä valitaan jompikumpi. Lyhyttä työaikaa tekevällä työntekijällä on oikeus vapaaseen.

Edellä mainittuihin työssäolopäiviin rinnastetaan myös eräitä sellaisia päiviä, joina työntekijä ei tosiasiallisesti ole työssä, mutta poissaolopäivät rinnastetaan työssäolon veroisiksi päiviksi vuosilomaa laskettaessa. Työssäolon veroisista päivistä on määräykset vuosilomalain 2. luvun 7. §:ssä. Työehtosopimuksilla on lisäksi sovittu eräistä muista poissaoloista jotka luetaan työssäolonveroisiksi vuosilomaa laskettaessa.

Vuosiloman pituus riippuu myös työsuhteen kestosta. Tarkasteluajanjakso on lomanmääräytymisvuosi 1.4.–31.3. Työntekijä ansaitsee lomaa 2 arkipäivää kultakin lomaan oikeuttavalta lomanmääräytymisvuoden kuukaudelta, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden päättymiseen mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden ja 2,5 arkipäivää, jos työsuhde lomanmääräytymisvuoden päättymiseen mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden. Arkipäiviä ovat maanantai–lauantai.

Vuosilomapäiviksi luetaan kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Sellainenkin arkipäivä, joka työn jatkuessa olisi ollut vapaapäivä kuten vapaa lauantai, luetaan vuosilomalain tarkoittamassa mielessä vuosilomapäiväksi.

Vuosiloman antaminen

Pääsääntönä on, että työnantaja määrää vuosiloman pitämisen ajankohdan. Työnantajan tulee antaa vuosilomasta 24 päivää lomakautena eli 2.5.–30.9. (kesäloma) välisenä aikana. Se osa lomasta, mikä ylittää 24 lomapäivää, annetaan erikseen talvilomana. Talviloma pidetään työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli 1.10.–30.4. välisenä aikana.

Pääsääntöisesti sekä kesäloman (24 arkipäivää) että talvilomaosuuden tulee olla yhdenjaksoiset. Mikäli töiden käynnissä pitäminen sitä edellyttää, voidaan se osa lomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, antaa yhdessä tai useammassa erässä.

Työnantajan tulee selvittää työntekijälle tai työntekijöiden edustajalle vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet.

Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää toiveensa loman ajankohdasta.

Vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle, mikäli mahdollista, kuukautta ja vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Loman ajankohdasta voidaan myös sopia. Työnantajan ja työntekijän sopiessa loman ajankohdasta, voidaan vuosiloman sijoittaa seuraavasti:

  • 12 arkipäivää ylittävä osa lomasta voidaan pitää yhdessä tai useammassa jaksossa
  • vuosiloma voidaan sijoittaa ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua
  • 12 arkipäivää ylittävä loman osa voidaan pitää viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä
  • työsuhteen päättymistilanteessa ansaittu loma voidaan pitää työsuhteen kestäessä
  • työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävä osa lomasta voidaan pitää lyhennettynä työaikana. Sopimus on tällöin tehtävä kirjallisesti.

Vuosiloman siirtäminen

Työntekijän ollessa vuosiloman tai sen osan alkaessa sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, on loma, jos työntekijä sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Tämä edellyttää työntekijän puolelta tapahtuvaa ilmoitusta ennen loman alkamista.

Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Työntekijän on loman siirto-oikeuden turvatakseen pystyttävä esittämään työnantajalle luotettava selvitys kaikista, myös yksittäisistä, vuosilomansa aikaan sijoittuneista työkyvyttömyyspäivistään. Selvitykset tarvitsee toimittaa työnantajalle vasta siinä vaiheessa, kun työntekijä pyytää lomapäivien siirtoa työkyvyttömyyden perusteella omavastuupäivien täytyttyä.

Kuusi päivää ylittävien lomapäivien siirto edellyttää seuraavaa: 

  • työkyvyttömyyttä (= loman siirto-oikeutta) harkittaessa on olennaista, mitkä työntekijän työtehtävät ovat ja mihin tehtäviin hänet voitaisiin työsopimuksen puitteissa osoittaa
  • mikä tahansa sairaus tai vamma ei siis merkitse työkyvyttömyyttä, eikä oikeutta loman siirtämiseen
  • työntekijän pitää pyytää loman siirtämistä nimenomaisesti
  • pelkkä lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ei riitä
  • mietittävä muun muassa, kenelle pyyntö tehdään
  • työnantajalla on oikeus saada työkyvyttömyydestä lääkärintodistus
  • lääkärintodistus voidaan vaatia, vaikka yrityksen käytäntönä muutoin olisi, että lyhyistä poissaoloista ei vaadita todistusta
  • loman siirryttyä työntekijä on sairauslomalla
  • työnantajan on ohjeistettava paikallisista menettelytavoista.

Vuosilomapalkka

Pääsääntönä viikko- tai kuukausipalkkaisilla työntekijöillä on, että heillä on oikeus saada tämä palkkansa myös vuosiloman ajalta.

Vuosilomalain muutoksen myötä kuukausipalkkaisen työntekijän, jonka työaika ja palkka ovat muuttuneet

  • osa-aikaeläkkeelle siirtymisen
  • osatyökyvyttömyyseläkkeen
  • osa-aikaisen sairausloman
  • osittaisen hoitovapaan
  • osa-aikaistamisen työsopimuslain perusteella,

palkanlaskentasääntö määräytyy sen mukaan, milloin työaika ja palkka ovat muuttuneet.

Huom: koskee myös tilanteita, joissa työaika ja palkka nousevat!

Jos muutos on tapahtunut lomanmääräytymisvuoden aikana (1.4.–31.3.) lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden palkasta.

Jos muutos on tapahtunut lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka määräytyy lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän viikko- tai kuukausipalkan mukaan.

Tunti- ja urakkapalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkan laskentasäännöt löytyvät teknologiateollisuuden työehtosopimuksen (ns. vihreä kirja) osana olevasta lomapalkkasopimuksesta. Muiden kuin teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä olevien tuntipalkkaisten työntekijöiden lomapalkka lasketaan vuosilomalain 3 luvun 12 §:stä.

Lomakorvaus

Lomakorvauksella tarkoitetaan palkkaerää, jolla korvataan työntekijälle saamatta jäänyt vuosiloma ja vuosilomapalkka. Säännökset lomakorvauksesta ovat vuosilomalain 4 luvussa.

Lomaraha

Lomarahasta ei ole säännöksiä laissa, vaan lomarahan maksaminen perustuu työehtosopimusten määräyksiin.

Lomaraha on 50 % työntekijän vuosilomapalkasta.

Lomarahan maksamista koskevat määräykset ovat erilaisia työehtosopimuksesta riippuen.

Myös lomarahan maksamista koskevat erityistilanteet poikkeavat jossain määrin toisistaan eri työehtosopimuksissa, joten kussakin tapauksessa lomarahan maksua koskevat määräykset tulee tarkistaa sovellettavasta työehtosopimuksesta.

 

Asiantuntija Miira Kaukolinna, 044 3224 726