{"id":669,"date":"2025-08-28T09:21:58","date_gmt":"2025-08-28T06:21:58","guid":{"rendered":"https:\/\/teknologiateollisuus.fi\/digipooli\/?p=669"},"modified":"2025-08-28T12:31:59","modified_gmt":"2025-08-28T09:31:59","slug":"kriisien-selattaminen-vaatii-rajat-ylittavia-harjoituksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/teknologiateollisuus.fi\/digipooli\/kriisien-selattaminen-vaatii-rajat-ylittavia-harjoituksia\/","title":{"rendered":"Kriisien sel\u00e4tt\u00e4minen vaatii rajat ylitt\u00e4vi\u00e4 harjoituksia"},"content":{"rendered":"\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025 Iberian niemimaa joutui laajojen ja \u00e4killisten s\u00e4hk\u00f6katkojen kouriin. Hetkess\u00e4 julkinen liikenne pys\u00e4htyi, elintarvikeketjut katkesivat ja verkkoyhteyksien ongelmat vaikeuttivat tiedonkulkua niin Espanjassa, Portugalissa, Andorrassa kuin osassa Ranskaa.<\/p>\n\n\n\n

Aluksi ep\u00e4ilty kyberhy\u00f6kk\u00e4ys osoittautui lopulta s\u00e4hk\u00f6verkon tekniseksi viaksi, mutta se muistutti, kuinka haavoittuva moderni yhteiskunta on. H\u00e4iri\u00f6t eiv\u00e4t pys\u00e4hdy valtioiden rajoille.<\/p>\n\n\n\n

\u201cOn entist\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ulottaa varautumisharjoittelu my\u00f6s oman maan rajojen ulkopuolelle, jotta kriiseist\u00e4 ja h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 selvit\u00e4\u00e4n nopeasti ja yhteiskunta pysyy toimintakykyisen\u00e4\u201d, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen kansainv\u00e4listen asioiden p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Katri Liekkil\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"Katri
Katri Liekkil\u00e4<\/strong>, Huoltovarmuuskeskuksen kansainv\u00e4listen asioiden p\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suomalaisen varautumisharjoittelun kruununjalokivi on joka toinen vuosi j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 TIETO-harjoitus. Se kokoaa yhteen suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuuskriittiset toimijat yrityksist\u00e4 viranomaisiin ja kolmanteen sektoriin.<\/p>\n\n\n\n

Harjoituksiin lis\u00e4\u00e4 realismia ja rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Viimeisin TIETO-harjoitus j\u00e4rjestettiin vuonna 2024. Sen intensiivivaiheessa simuloitiin hybridihy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 energia- ja logistiikkasektoreille. Harjoitus osoitti, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sektorirajat ylitt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 on kriiseiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Harjoitukseen osallistujilta ker\u00e4ttyjen palautteiden mukaan luottamus ja yhteisvastuu vahvistuivat, mutta sektoreiden ja maiden v\u00e4linen yhteisty\u00f6 j\u00e4i paikoin ohueksi. T\u00e4h\u00e4n puutteeseen TIETO26 vastaa.<\/p>\n\n\n\n

Suomen t\u00e4rkein varautumisharjoittelun kumppani on Ruotsi. TIETO26-harjoituksen skenaarioihin tuodaan konkreettisia, rajat ylitt\u00e4vi\u00e4 tilanteita. N\u00e4in esimerkiksi yritykset, joilla on toimintaa Suomessa ja Ruotsissa p\u00e4\u00e4sev\u00e4t testaamaan ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4\u00e4n, varautumissuunnitelmiaan ja kriisiviestint\u00e4\u00e4ns\u00e4 realistisissa tilanteissa viranomaisten ja eri kumppaneiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\u201cEsimerkiksi energia-alalla on Pohjoismaissa pitk\u00e4t yhteisharjoittelun perinteet. Paikallisella tasolla pelastuslaitosten ja kuntien j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t harjoitukset kokoavat yhteen my\u00f6s esimerkiksi vesihuollon, energiayhti\u00f6t ja infraoperaattorit\u201d, Liekkil\u00e4 sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Ruotsi kehitt\u00e4\u00e4 varautumisharjoitteluaan<\/h2>\n\n\n\n

My\u00f6s Ruotsissa kehitet\u00e4\u00e4n varautumisharjoittelua. Heid\u00e4n harjoittelunsa organisointi eroaa monin tavoin Suomen mallista. Ruotsissa vastuut on hajautettu eri sektoreiden viranomaisille. Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviraston (MSB) teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ennen kaikkea koordinoida ja tukea.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa Huoltovarmuuskeskuksella on puolestaan pysyv\u00e4t, koko yhteiskunnan kattavat yhteisty\u00f6rakenteet. Ne tuovat saman p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen sek\u00e4 julkisen ett\u00e4 yksityisen sektorin.<\/p>\n\n\n\n

\"MPF,
Robert Grankvist (MPF) ja Hanna Waerland-Fager (MSB) TIETO24-harjoituksessa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u201cJatkossa saamme lis\u00e4\u00e4 vastuuta koko yhteiskunnan kriisivalmiuden johtamisesta sek\u00e4 kansallisen vastuun huoltovarmuuden turvallisesta koordinoimisesta. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa uusia ty\u00f6kaluja, mutta my\u00f6s uusia velvoitteita harjoittelun ja yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4\u201d, sanoo MSB:n erityisasiantuntija Hanna Waerland-Fager. <\/strong>H\u00e4nen asemapaikkansa on Ruotsin suurl\u00e4hetyst\u00f6 Helsingiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Uudet vastuut merkitsev\u00e4t my\u00f6s uutta nime\u00e4. Vuoden 2026 alusta MSB:st\u00e4 tulee Ruotsin siviilipuolustus- ja resilienssivirasto.<\/p>\n\n\n\n

Ruotsin harjoituksiin my\u00f6s kansainv\u00e4lisi\u00e4 osallistujia<\/h2>\n\n\n\n

Ruotsissa toteutetaan parhaillaan useamman vuoden kest\u00e4v\u00e4\u00e4 Exercise Total Defence -harjoitussarjaa, joka jatkuu vuoteen 2027. Sarjan huipentaa uudenlainen kokonaisturvaharjoitus, johon kutsutaan my\u00f6s kansainv\u00e4lisi\u00e4 osallistujia.<\/p>\n\n\n\n

\u201cHaluamme, ett\u00e4 viranomaiset ja yksityinen sektori harjoittelevat yhdess\u00e4. N\u00e4in tied\u00e4mme kriisin hetkell\u00e4, mit\u00e4 osaamista ja resursseja on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u201d, Waerland-Fager sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Niin Waerland-Fagerin kuin Liekkil\u00e4nkin mukaan varautumisharjoitusten kansainv\u00e4listyminen etenee vaiheittain. Alkuun ulkomaiset toimijat ovat tarkkailijaroolissa.<\/p>\n\n\n\n

\u201cYhteinen suunnittelu alusta asti on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta harjoitusskenaariot ovat molemmille relevantteja ja toimivaltakysymykset selvi\u00e4. Suunnittelu vaatii my\u00f6s yhteisen n\u00e4kemyksen harjoittelun tavoitteista\u201d, Waerland-Fager toteaa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka Ruotsi on Suomen t\u00e4rkein kumppani, Liekkil\u00e4 painottaa, ett\u00e4 yhteisi\u00e4 harjoituksia kehitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s esimerkiksi Viron ja muiden Baltian maiden kanssa. Ven\u00e4j\u00e4n naapuruus luo yhteisi\u00e4 intressej\u00e4 ja harjoittelutarpeita.<\/p>\n\n\n\n

\u201cPohjoismaisissa ja baltialaisissa verkostoissa vaihdetaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tietoa ja seurataan toisten harjoituksia. Usein my\u00f6s muissa maissa sattuneet h\u00e4iri\u00f6t, kuten Iberian niemimaan laajat s\u00e4hk\u00f6katkot, toimivat skenaarioiden inspiraationa\u201d, Liekkil\u00e4 sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Pohjoismainen ja EU-tason varautuminen<\/h2>\n\n\n\n

My\u00f6s EU- ja Nato-j\u00e4senyys lis\u00e4\u00e4v\u00e4t enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yhteist\u00e4 varautumisharjoittelua. EU:n CER- ja NIS2-direktiivit, tuovat uusia vaatimuksia. CER-direktiivin (Critical Entities Resilience) tavoitteena on parantaa yhteiskunnan kriittisten palvelujen h\u00e4iri\u00f6nsietokyky\u00e4. NIS2-kyberturvallisuusdirektiivin tavoitteena on puolestaan varmistaa kyberturvallisuuden yhteinen taso EU:ssa.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki t\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 painetta kehitt\u00e4\u00e4 rajat ylitt\u00e4vi\u00e4 harjoituksia.<\/p>\n\n\n\n

”EU-harjoitusten keski\u00f6ss\u00e4 on usein p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ja tiedonkulku eri maiden v\u00e4lill\u00e4. Suomella on erityist\u00e4 annettavaa siin\u00e4, miten elinkeinoel\u00e4m\u00e4 kytket\u00e4\u00e4n harjoitteluun. Muualla ei ole vastaavanlaista yhteisty\u00f6t\u00e4\u201d, Liekkil\u00e4 toteaa.<\/p>\n\n\n\n

Hanna Waerland-Fagerin mukaan EU-tason yhteisty\u00f6 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Naton ja Pohjoismaiden harjoituksia. Se tarjoaa kokonaisvaltaisen turvallisuus- ja valmiuskehikon, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s siviilipuolen varautumisen.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4liset kriisit nostavat esiin my\u00f6s toimivaltakysymykset: rajat ylitt\u00e4viss\u00e4 tilanteissa eri maiden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6t m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t, kuka voi toimia ja mill\u00e4 mandaatilla. Liekkil\u00e4n mukaan EU-tasolla t\u00e4m\u00e4 korostuu. \u201cYhteinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, kuten pandemiarokotteiden yhteishankinnassa n\u00e4htiin, voi nopeuttaa reagointia merkitt\u00e4v\u00e4sti. My\u00f6s CER-direktiivin toimeenpano eri maissa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 toimijat katsotaan kriittisiksi ja miten heid\u00e4n varautumistaan ohjataan ja seurataan.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Yrityksille lis\u00e4arvoa riskienhallintaan<\/h2>\n\n\n\n

Suomessa julkisen ja yksityisen sektorin v\u00e4linen luottamus on rakennettu vuosikymmenten aikana. T\u00e4m\u00e4 tekee yhteisest\u00e4 harjoittelusta erityisen tehokasta.<\/p>\n\n\n\n

\u201cKansainv\u00e4liset harjoitukset tarjoavat yrityksille mahdollisuuden testata toimintamallejaan koko toimitusketjun kanssa. Se varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden my\u00f6s kriisiss\u00e4\u201d, Liekkil\u00e4 sanoo. <\/p>\n\n\n\n

Waerland-Fager korostaa samaa: \u201cOn t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 harjoituksissa ovat mukana ne yksik\u00f6t, jotka toimivat molemmissa maissa. N\u00e4in voimme mallintaa aidosti rajat ylitt\u00e4vi\u00e4 tilanteita.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Katse tulevassa<\/h2>\n\n\n\n

TIETO26-harjoitus keskittyy elintarvikehuollon toimitusketjuihin, kuten vesihuoltoon. Yhteisty\u00f6 Ruotsin kanssa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n paitsi ajankohtaisena my\u00f6s v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201cKun kriisit ylitt\u00e4v\u00e4t rajat, harjoittelun pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 samoin. TIETO26 on askel kohti pysyv\u00e4\u00e4, kansainv\u00e4list\u00e4 harjoituskulttuuria ja kohti alueen vahvempaa kriisinsietokyky\u00e4\u201d, Liekkil\u00e4 summaa.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n

Lis\u00e4tietoja<\/h2>\n\n\n\n
\n\n\t
\n\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t<\/div>\n\t
\n\t\t
\n\t\t\t\t\t\t

Antti Nyqvist<\/a><\/h3>\n\t\t\t\t\t\t\tValmiusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 \/ Digipoolin poolisihteeri<\/span>\n\t\t\t\t\t\tTeknologiateollisuus ry \/ HVO Digipooli<\/span>\n\t\t<\/div>\n\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t+358408619446<\/a>\n\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\t\tantti.nyqvist@teknologiateollisuus.fi<\/a>\n\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t<\/address>\n\t\t\t