investoinnit
Näkökulma

Työmarkkinakierros kahdella kaistalla

Teknologiateollisuuden uusi työmarkkinastrategia, joka mahdollistaa yrityksille valinnan valtakunnallisen työehtosopimuksen ja yrityskohtaisen sopimuksen välillä, sai jäsenyrityksiltä innostuneen vastaanoton ja yksimielisen hyväksynnän. Muutos nähtiin selkeänä askeleena jäykän sopimisen perinteestä uuteen dynaamisempaan kulttuuriin, josta hyötyisi erityisesti kansainvälisen kilpailun sykkeessä toimiva, puolet Suomen viennistä tekevä teknologiateollisuus.

Paikallinen joustavuus ja työehdoista sopimisen ketteryys parantavat yrityksen kilpailuedellytyksiä kansainvälisillä markkinoilla, mikä väistämättä heijastuu myös työntekijän hyödyksi mielekkäämpänä työnä, varmempana työpaikkana ja tutkimusten mukaan myös parempana ansiokehityksenä. Vilpittömästi uskomme, että paikallisesti sopien myös yhteishenki ja luottamus työntekijöiden ja yrityksen johdon välillä vahvistuvat. Tähän pyrkikäämme.

Uusi valtakunnallisten tessien osapuoli Teknologiateollisuuden työnantajat ry aloitti virallisesti toimintansa 10.8. ja avasi jäsenhakemuskanavansa. Yrityksen tilanteesta, tavoitteista ja paikallisista keskusteluista riippuen jäsenyyttä voi hakea nyt tai myöhemmin.

Emme ole asettaneet tavoitteita sille, kuinka moni yritys päättäisi jättäytyä uuden työnantajayhdistyksen ulkopuolelle neuvotellakseen yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta tai mahdollisesti jättäytyäkseen kokonaan tes-sopimisen ulkopuolelle. Tämä päätös onkin syytä tehdä yrityksen omista lähtökohdista, mieluiten yhdessä henkilöstön edustajien kanssa vaihtoehtojen etuja punniten. Teknologiateollisuus ry kehittää ja ylläpitää yrityskohtaisen sopimisen ohjeistusta ja neuvoo yrityksiä kaikissa käytännön kysymyksissä. On myös tärkeää saada jokaiselle sopimusalalle yrityskohtaisen sopimisen pioneereja, jotta saamme kokemuksia mallin toimivuudesta jatkokehityksen pohjaksi.

Uudistustamme vastustavat tai epäilevät skeptikot ovat jo ennustaneet vientimallin romuttuneen. Tuskinpa vain. Viennin kustannuskilpailukyky on edelleen koko Suomelle niin tärkeää, että muilta aloilta ryömivä palkkainflaatio ei saa sitä heikentää. On perusteltua, että kansainvälisessä kilpailussa toimiva vientiteollisuus jatkossakin asettaa raamit sille, kuinka paljon työvoimakustannukset voivat työmarkkinoilla nousta.

Työmarkkinamallimme muutos antaa mielenkiintoisen mahdollisuuden niille tuleville jäsenyrityksille, jotka eivät toistaiseksi ole halunneet järjestäytyä, koska eivät ole kokeneet ylhäältä päin saneltua työehdoista sopimista omakseen. Monet start-upit ja nuoret innovatiiviset teknologiayritykset eivät ole tästä syystä voineet osallistua Teknologiateollisuuden kasvuohjelmiin tai elinkeinopoliittiseen edunvalvontaan Suomessa ja EU:ssa. Näissä yrityksissä henkilöstön hyvinvointi on yhtä lailla tärkeää, mutta keinot nähdään toisin. Enää liittyminen joukkoomme ei velvoita sitoutumaan valtakunnalliseen tessiin, joten voimme toivottaa nämä tulevaisuuden yksisarvisiksi pyrkivät innovaattorit tervetulleiksi!

On valitettavaa, että muutos on palkansaajaliitoissa ymmärretty työehtojen polkemisena yrityskohtaisen sopimisen varjolla. Tämä ei ole tavoitteemme. Miksi osaajapulasta kärsivä teollisuus haluaisi kohdella huonosti tärkeintä voimavaraansa, osaavia työntekijöitä? Emme ole onnistuneet viestimään muutoksemme tavoitteita ay-liitoille. Pystymme varmasti parempaan myös tässä dialogissa!  

Olennaisempaa toki on, että paikallisen sopimisen tahtotilamme tunnetaan työpaikoilla riippumatta siitä, ajetaanko neuvottelua valtakunnallisella vai yrityskohtaisella kaistalla. Työnantajien ja työntekijöiden on joka tapauksessa aika siirtyä samalle puolen pöytää sopimaan asioista. Ja se pöytä on työpaikalla.

 

Jaakko Hirvola
toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry

 

Teksti on mukana elokuun uutiskirjeessä.