Venäjän aloittama hyökkäyssota, taloudelliset pakotteet ja koronapandemia lisäävät epävarmuutta. Yli seitsemän prosentin työttömyysaste, väestön ikääntyminen ja julkisen talouden velkaantuminen ovat vaikea yhtälö. Yritysten kasvua ovat haitanneet jo aiemmin työvoimapula, energian korkea hinta sekä komponenttien ja kriittisten materiaalien puute. Nyt on aika vastata näihin ongelmiin uudistavalla teollisuuspolitiikalla ja turvallisuusinvestoinneilla. Lisäksi kansainväliset turvatakuut kasvattaisivat luottamusta Suomeen turvallisena investointikohteena. 

Kehysriihen painopiste tulee kääntää Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistamiseen. Kolme keskeistä toimenpidettä Suomen kriisinkestävyyden parantamiseksi ovat: 

1. Kyberturvallisuuden nopea parantaminen panostamalla kyberkyvykkyyksien nostamiseen ja suojaamalla kriittinen infrastruktuuri. 

2. Varautuminen irtautumiseen Venäjän tuonnista: sähkö, kaasu, öljy, raaka-aineet, metallit. Jotta siirtymä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta vauhdittuisi, tarvitaan resursseja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. 

3. Suomen turvallisuusaseman parantaminen puolustusbudjettia kasvattamalla ja liittoutumalla kansainvälisesti.  

Parannetaan kriisinkestävyyttä – Irti fossiilitaloudesta ja Venäjä-riippuvuudesta 

Irtaantuminen fossiilisista polttoaineista on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Suomalaisilla yrityksillä on vihreässä siirtymässä paljon annettavaa myös globaalisti. Tarvitsemme lisäsatsauksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin (TKI), jouhevia lupakäytänteitä, sujuvaa luvitusta ja toimintaympäristön kehittämistä, jotta voimme turvata investoinnit Suomeen. 

• Lisätään TKI-investointeja ja pilotti- ja demolaitosten rahoitusta vähähiilisten teknologioiden kehittämiseksi ja tuotteistamiseksi. Kohdennetaan investointeja ensisijaisesti hankkeisiin, joilla nopeutetaan irtautumista Venäjän fossiilienergiasta. 

• Nostetaan innovaatiokyvykkyyttä ja varmistetaan kestävä tulevaisuus toteuttamalla parlamentaarisen työryhmän ehdotukset laajasta T&K-verovähennyksestä ja pitkäjänteisestä rahoitusohjelmasta. 

• Nopeutetaan investointeja keskittämällä merkittävien investointihankkeiden hallinnolliset lupamenettelyt yhteen valtion lupa- ja valvontavirastoon. Investointihankkeissa on edistettävä digitaalista yhden luukun periaatetta. Turvataan lisämäärärahat AVI-tasolle lupakäsittelyihin ja OM:n hallinnonalalle valitustuomioistuimiin.​ 

• Osoitetaan varat kyberturvallisuuskeskuksen AQUA-akkreditointiin korkeimman turvallisuustason turvatuotteiden sertifioinnin mahdollistamiseksi Suomessa.  

Talouteen kriisivalmiutta – Julkista taloutta vahvistettava osaajaratkaisuilla ja työllisyystoimilla 

Suomen on oltava houkutteleva kohde investoinneille ja kansainvälisille osaajille. Terve talous luo turvaa myös tulevien kriisien varalta. Julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta keskeistä on tehdä päätökset uusista työllisyystoimista. 

• Tarjotaan Ukrainasta tuleville pakolaisille sujuva yhden luukun palvelu kotoutumiseen, työ- ja opiskelumahdollisuuksiin.   

• Nopeutetaan kansainvälisten osaajien maahantuloa ja asettautumista vuodesta viikkoon.  

• Vauhditetaan sertifioitujen työnantajien käyttöönottoa, d-viisumin kohderyhmien laajentamista sekä ulkomaalaislainsäädännön kokonaisuudistusta. Otetaan maahantulon ja asettautumisen palveluissa käyttöön sähköinen tunnistautuminen.   

• Lisätään julkisten palvelujen saatavuutta englannin kielellä. Rakennetaan koulutuksen järjestäjien, kaupunkien ja työelämän yhteistyönä työllistämistä tukevia yhden luukun osaamisen tunnistamisen palveluja sekä kohdennetaan lyhytkestoista muunto- ja täydennyskoulutusta työvoimatarvealoille. 

• Lisätään varhaiskasvatuspaikkojen ja koulutuspolkujen saatavuutta englannin kielellä. Huomioidaan lasten ja nuorten oppilashuollolliset tuen tarpeet. Lisätään suomen ja ruotsin kielen opiskelumahdollisuuksia kaikissa ikäluokissa – mahdollistetaan opiskelu myös etänä.  

• Panostetaan tutkimukseen ja koulutukseen. Päätetään korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelman mukaisesti 5 400 aloituspaikan lisäyksestä vuodelle 2023 ja kohdennetaan siitä 40 prosenttia tekniikan ja ICT:n aloille. 

• Julkisen talouden rahoitus edellyttää työllisyystoimia, työmarkkinoiden uudistumista ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista kannustavaksi. Pidättäydytään nostamasta työnantajakustannuksia ja laajennetaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia koskemaan kaikkia yrityksiä ja työntekijöitä.  

• Edistetään alustataloutta parantamalla alustayrittäjien työeläketurvan toteutumista. YEL-vakuutusjärjestelmää tulee kehittää siten, että yrittäjätyö on tosiasiallisesti vakuuttamisen piirissä.   

Lisätietoja: 
Jaakko Hirvola, toimitusjohtaja, 0400 633 751 
Anna Ranki, johtaja, viestintä & vaikuttaminen 050 383 8797