Turvaa ja kasvua Natosta
”Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät.” Presidentti Sauli Niinistön sanoitus 24. helmikuuta alkaneen Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta järkytyksestä jäänee historian kirjoihin. Tuona päivänä tapahtunut muutos turvallisuusympäristössämme oli niin raju, että sen jälkeen matka kohti puolustusliitto Natoa on ollut vuosikymmenten aprikoinnin jälkeen nopea ja päättäväinen. Muutamassa viikossa kansalaisten mielipide kääntyi vahvaksi tueksi liittoutumiselle. Vahva mandaatti on päättäjiä toki auttanut, mutta kyllä koko valtiojohtomme ansaitsee vahvasta johtajuudestaan kiitoksen.
Myös yrityksemme ovat olleet liikkeissään päättäväisiä. Laajoja pakotteita on noudatettu tarkasti ja Venäjän-liiketoimintoja ajettu nopeasti alas isoistakin tappioista huolimatta. Vaikka viennistämme suuntautuukin Venäjälle vain viitisen prosenttia, monille yrityksille Venäjän-kaupan menettäminen on ollut kova isku.
Teknologiateollisuus on johdonmukaisesti ollut sotilaallisen liittoutumisen kannalla pidäkevaikutuksen lisäämiseksi, epävarmuuden hälventämiseksi ja maariskin hallitsemiseksi.
Huhtikuisessa jäsenkyselyssämme joka neljäs yritys kertoi jäädyttäneensä tai kokonaan peruneensa suunniteltuja investointihankkeita sodan aiheuttaman yleisen epävarmuuden ja raaka-aineiden heikon saatavuuden vuoksi. Monet vastaajat viittasivat kohonneeseen maariskiin, joka luo epävarmuutta, jarruttaa investointeja ja epäilyttää tänne muuttoaikeissa olevia osaajia. Nato-jäsenyys nähtiin oikeana ratkaisuna myös EK:n kyselyssä, jossa 78 prosenttia vastaajista arvioi, että jäsenyys vahvistaisi Suomen houkuttelevuutta yrityksille.
Suomen puolustusta on kehitetty jo vuosia Nato-yhteensopivaksi niin toiminnallisesti kuin teknisestikin. Olemme vakaa, rauhanomainen ja demokraattinen markkinatalouteen nojaava oikeusvaltio. Naton edellyttämällä tasolla oleva puolustusbudjettimme kestää hyvin eurooppalaisen vertailun. Jäsenyytemme vahvistaa puolustusliittoa. Mutta Suomella on myös teknologiaosaamista, joka Natoa kiinnostaa. Vahvuutemme digitalisaatiossa ja vihreää siirtymää tukevissa teknologioissa sekä ns. perinteisessä puolustusteollisuudessa ovat relevantteja osaamisalueita.
Suomeen hankitut uudet hävittäjät tuovat oheishyötynä kolmen miljardin verran suoraa ja epäsuoraa teollista yhteistyötä valitun hävittäjätoimittajan ja tämän kumppanien kanssa. Yhteistyöprojekteihin on valikoitunut hyvä joukko suomalaisia puolustus- ja muidenkin alojen kärkiyrityksiämme. Tämän yhteistyön myötä yritystemme kyky osallistua puolustusratkaisujemme kehittämiseen ja ylläpitämiseen vahvistuu entisestään, mikä tekee Suomesta Nato-kumppaninakin houkuttelevamman.
Nato-jäsenyytemme avaa lisää vientimahdollisuuksia: Nato-maat ostavat puolustukseensa ja turvallisuuteensa liittyviä ratkaisuja mieluummin Nato-mailta. Tästä yhteistyöstä olemme olleet toistaiseksi melko sivussa. Myös Naton yhteiset tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat jäsenyyden jälkeen täysmääräisesti suomalaisten toimijoiden saavutettavissa.
Ruotsin liittyminen Natoon samanaikaisesti Suomen kanssa on tervetullut myös teollisuuden näkökulmasta, sillä puolustusteollisella yhteistyöllämme on jo vahvat perinteet.
Kyberturvallisuutemme kehittäminen ansaitsee muuttuneessa turvallisuustilanteessa erityisen huomion. Vahvasta digitalisaatio-osaamisestamme ja kyberalan vahvoista yrityksistämme huolimatta kyberosaamisessamme on parantamisen varaa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla: vain joka toinen yrityksemme on riittävän hyvin varautunut tietääkseen, miten toimia tietoturvaloukkauksen kohdatessaan. Yritysten kyberkestävyyden kehittäminen on uudessa turvallisuustilanteessa tärkeä panostuskohde.
Teknologiateollisuuden työlista Nato-Suomelle painottaisi Naton ja Nato-maiden tarpeista lähtevän kysynnän huomioimista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksissa, uusissa kasvuinvestoinneissa sekä vienninedistämisessä. Puolustusteknologian ja kyberturvallisuuden kyvykkyyksiemme kehittämiseen tulisi kohdentaa riittävä rahoitus ja resurssit. Parlamentaarisesti sovittu TKI-rahoituksen nosto 4 prosentin tasoon BKT:sta on uudessa tilanteessamme entistäkin tärkeämpää.
Kokonaisturvallisuuden perusta on yhteiskunnan rahoituksen ja resurssit takaava taloudellinen turvallisuus. Se edellyttää kestävää julkista taloutta. Korona-pandemiasta selviäminen on edellyttänyt lisävelanottoa, ja sodan aiheuttama epävarmuus ja Natoon liittyminen tietysti kasvattavat puolustusmenoja. Seuraavaksi velkaantuminen on kuitenkin saatava kuriin ja julkinen taloutemme tasapainoon. Lisättäköön se vielä työlistalle.
Jaakko Hirvola
Toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry
