Teknologiateollisuuden viestit budjettiriiheen 2022 

Teknologiateollisuuden viestit budjettiriiheen 2022 

Etelä-Satama
Euroopan talous ja taloudet muissakin kehittyneissä maissa ovat kulkemassa kohti taantumaa loppuvuoden ja ensi vuoden aikana. Suomalaisen teknologiateollisuuden tilauskanta on vielä vahva ja uudet tilauksetkin plussalla, mutta kysynnän hiipumisesta on saatu jo ensimmäiset signaalit. Tarvitaan satsauksia kasvun edellytyksiin, jotta voimme turvata investoinnit Suomeen ja mahdollistaa uusien vientituotteiden syntymisen.

Teknologiateollisuus tarvitsee 130 000 uutta osaajaa 2030 mennessä  

Pula osaajista nousi monille yrityksille merkittäväksi kasvun esteeksi jo ennen koronaa. Korkeamman osaamisen tarve on ollut jo pitkään kasvussa, ja toisaalta ammatillisista osaajista on suuri vaje. Tulevaisuuden digivihreän yhteiskunnan osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää toimenpiteitä kaikilla koulutusasteilla ja työhön johtavan maahanmuuton edistämiseksi. 

  • Lisätään korkeakouluihin vuosittain 5 400 aloituspaikkaa vuoden 2019 tasosta. Siten voimme saavuttaa tavoitteen, jonka mukaan puolet nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja vuonna 2035. Kohdennetaan lisäyksistä 40 prosenttia tekniikan ja ICT:n aloille, tieto- ja kyberturvallisuus huomioiden. Priorisoidaan kehysten puitteissa lisäyksille riittävä perusrahoitus. 
  • Otetaan toisen asteen kehittämishankkeessa aikalisä. Kootaan pohjaksi riittävä tietopohja sekä kattavampi kokonaisnäkemys ammatillisen koulutuksen eri tehtävien tasapainosta ja muutosten tarpeesta. Nostetaan rahoituksessa työelämäpalautteen painoarvoa. 
  • Nopeutetaan kansainvälisten osaajien maahantuloa vuodesta viikkoon käynnistämällä sähköisen tunnistautumisen esteiden purkamiseksi poikkihallinnollisesti johdettu projekti. Projekti paikantaa lainsäädännölliset esteet, tuottaa ratkaisuehdotuksia sekä tukee olemassa olevien mahdollisuuksien käyttöönottoa eri hallinnonaloja palveluissa.  Tampereen, Vantaan, Espoon, Turun ja Helsingin Talent Hubien työnantajia ja maahanmuuttajia palvelevista toiminnoista (esim. International House -konseptit) ei tulisi leikata rahoitusta. 

Tie vihreään siirtymään kulkee uudistuvan teollisuuden kautta 

  • Varmistetaan neljän prosentin tie TKI-investoinneille säätämällä TKI-rahoituslaki, joka takaa julkisten panostusten nousu-uran. Puolet julkisen sektorin TKI-lisäpanostuksista tulee suunnata yrityksille. Yksityisiä panostuksia (esimerkiksi vähähiilisiin teknologioihin ja ratkaisuihin sekä kiertotalouteen) vauhdittaa myös T&K-verovähennys. Verokannustimen tulee olla pysyvä sekä kattaa yrityksen kaiken oman T&K-toiminnan palkkakulut ja ulkopuolelta ostetut T&K-palvelut. Suomen pitkän aikavälin TKI-suunnitelmassa yritysten äänen tulee kuulua sille kuuluvalla panoarvolla (kaksi kolmasosaa kokonaisuudesta).
  • Investointien tärkein osa on sujuva ja ennakoitava luvitus. Meidän on nopeutettava yhden luukun sähköisten lupapalveluiden kehittämistä kohti ns. Hollannin mallia. Siinä kaikki hankkeessa tarvittavat luvat voidaan hakea yhdellä hakemuksella ja yhdellä päätöksellä, josta voidaan valittaa vain kerran. Nyt hajallaan eri viranomaisilla oleva lupa-asioiden hoito tulee keskittää yhdelle valtakunnalliselle ja monialaiselle valtion lupa- ja valvontaviranomaiselle (ns. LUOVA). Merkittävien investointihankkeiden kiihdytyskaista tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pikaisesti. Samalla on turvattava riittävät resurssit kaikkiin lupakäsittelyihin, jotta eri lupamenettelyille ja investointeja koskeville kaavapäätöksille voidaan säätää sitova, enintään yhden vuoden käsittelyaika. 
  • Korkea energian hinta nostaa teollisuuden tuotantokustannuksia heikentäen merkittävästi sen globaalia kilpailukykyä ja kotitalouksien asumiskustannuksia Euroopassa. Keinoja asian ratkaisemiseksi: 1) päästöoikeuksien vapauttaminen markkinavakausvarannosta 2) väliaikaisena toimenpiteenä osa tehoreservistä voitaisiin tarjota markkinoille, jolloin kyseinen kapasiteetti olisi aktiivisesti auttamassa normaalia sähkömarkkinaa hintoja alentavasti 3) Fingridin tulisi neuvotella teollisuuden kanssa lisätarjouksia reservi- ja joustomarkkinoille. 
  • Järjestetään suomalaisille vientiyrityksille kilpailijamaiden tasoiset vienninrahoituspalvelut Finnveran toimintamalleja kehittämällä ja poistamalla lainsäädännölliset esteet Finnveran suoralta ostajaluototukselta. 
  • Jatketaan ja seurataan teknologianeuvottelukunnan raportin toimenpide-ehdotusten toteutusta Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Varataan riittävät resurssit hankkeille, joilla tuetaan hallitusohjelman tavoitetta nostaa yksityisen ja julkisen sektorin teknologia- ja digitalisaatiokyvykkyyttä.
  • Varmistetaan yhteiskunnan digitaalinen kokonaisturvallisuus yritysten ja julkisen hallinnon yhteistyönä. Sisällytetään kyberturvallisuuden ohjaus Digitoimiston tehtäväksi osana Suomen Digikompassin toimeenpanoa ja varmistetaan kyberturvallisuuden, mukaan lukien rikosvastuun kehittämisen rahoitus. Jatketaan määräaikaisen tietoturvasetelin rahoitusta pk-yrityksille.

Terve talous luo turvaa myös tulevien kriisien varalta 

  • Julkisen velkaantumisen taittaminen edellyttää merkittävää työllisyyskasvua. Yrityksiä tulee rohkaista työllistämään lisäämällä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, parantamalla keinoja reagoida yllättäviin kriiseihin lomautusmenettelyä nopeuttamalla ja pidättäytymällä työnantajakustannusten nostamisesta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksella tulee kannustaa työntekijöitä nopeammin takaisin työelämään. 
  • Yhteiskunnan tulee pitää huolta yritysten kannusteista työllistää ja myös siksi yrityksille kohdentuvia veronkorotuksia on vältettävä. Valmistelussa olleet kiinteistöverouudistus ja taloudellisen työnantajan käsite lisäisivät yritysten vero- ja hallinnollista taakkaa. Suomen on puolustettava jatkossakin verotusoikeuttamme kansainvälisen verotuksen uudistuksissa ja vaikutettava aktiivisesti EU-valmisteluun verotuksen digitalisoinnista.  
  • Kuntasektorin työn vetovoimaan ja palkkoihin liittyvät haasteet tulee ratkaista kuntakohtaisesti. Vientiteollisuuden palkkaratkaisujen asettaminen kuntasektorin palkankorotusten astinlaudaksi uhkaa romuttaa nykyisen työmarkkinamallin. Palkkainflaation kiihdyttäminen ja kustannuskilpailukyvyn nakertaminen työmarkkinajärjestöjen omilla toimilla on työllisyyden kannalta tuhoisaa. Umpisolmun avaaminen on kuitenkin liittotason työmarkkinaosapuolten tehtävä, eikä tilannetta pidä hankaloittaa kytkemällä sitä politikkaan.