Rautaporras, Petteri
Artikkeli

Emme ole nähneet vielä pahinta, mutta järeillä toimilla tästäkin selvitään

To, 19.03.2020 - 16:06
Talouden ja työpaikkojen kannalta on nyt kiireellisintä ja tärkeintä varmistaa yritysten rahoitus ja maksuvalmius. Teknologiateollisuudessa tilanne on pääsääntöisesti vasta vaikeutumassa.

 

Petteri Rautaporras, Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti
 

Koronaepidemian vaikutukset ovat vyöryneet hyökyaallon lailla yli suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän. Koko maailma tuntuu muuttuneen muutamassa päivässä. Muutaman viikon takaiset kommentit tuntuvat vähintään vuoden vanhoilta, niin paljon tilanne on muuttunut lyhyessä ajassa.

Vielä hetki sitten korona näkyi Suomessa lähinnä globaalien tuotantoketjujen kautta. Kiinan karanteenien takia joillain yrityksillä oli vaikeuksia saada komponentteja ja muita koneiden ja laitteiden osia (=välituotteita). Sitten ongelmia kuului Italiasta…

Nyt, kun Kiina on ilmeisesti pääsemässä pahimman yli, on koko Eurooppa erittäin vakavissa vaikeuksissa. Epidemia on levinnyt laajasti myös Yhdysvalloissa. Euroopassa suljetaan rajoja ja rajoitetaan merkittävästi ihmisten liikkumista. Toistaiseksi tavaroiden annetaan kuitenkin liikkua. Näin yritykset, jotka kykenevät ylläpitämään tuotantoa, pystyvät onneksi vielä kuljettamaan tavarat asiakkaalle.

Talouden näkökulmasta kaikkein suurin huoli koronaepidemian syventyessä ja pitkittyessä on se, että ongelmat muuttuvat tarjontapuolen häiriöstä kysyntäpuolen ongelmiksi. Akuutti kysyntäkriisi vaivaa jo esimerkiksi matkailu- ja ravitsemusalaa, mutta teollisuudessa pahin on todennäköisesti vasta edessä.

Yksinkertaistettuna tarjontapuolen häiriö tarkoittaa sitä, että yritysten tuotteille olisi markkinoilla kysyntää, mutta niitä ei kyetä valmistamaan esimerkiksi välituotteiden saatavuusongelmien takia. Kun välituotteita jälleen saadaan, myös tuotanto palaa hyvin nopeasti normaaliksi, koska tuotteille on markkinoilla kysyntää. Jos koronaepidemiaan liittyvät vaikeudet pysyisivät laajasti tarkasteltuna tällaisina tarjontapuolen häiriöinä, taloudessa koettaisiin vain kohtalaisen lyhytaikainen kuoppa – vaikkakin melko syvä. Paluu normaaliin tapahtuisi verraten nopeasti.

Jos taas tarjontapuolen häiriöt pitkittyvät ja epävarmuus kasvaa entisestään, saattaa käydä niin, että yritykset ja kuluttajat muuttuvat yhä varovaisemmiksi. Tällöin kulutus on alamaissa pitkään, vaikka koronakriisi olisi jo ohitettu. Tällöin yritysten tuotteille ei ole kysyntää, vaikka mitään esteitä niiden tuottamiseksi ei enää olisikaan. Mikäli tilanne etenee tähän suuntaan, on odotettavissa kohtalaisen pitkäkestoinen matalasuhdanne. Valitettavasti tämä skenaario alkaa näyttää koko ajan todennäköisemmältä.

Jälkimmäistä skenaariota torjuakseen hallinnot ovat ympäri maailmaa – jokseenkin yksimielisesti ja puoluepoliittisesta taustasta riippumatta – ilmoittaneet jopa järisyttävän suurista elvytyspaketeista. Myös kaikki keskeiset keskuspankit ovat indikoineet tekevänsä ”what ever it takes” torjuakseen koronasta johtuvia häiriöitä rahoitusmarkkinoille.

Talouden ennustaminen on tällä hetkellä vielä paljon vaikeampaa kuin normaalisti. Täysin selvää kuitenkin on, että kehitys on selvästi heikompaa kuin mitä vielä muutama kuukausi sitten arvioitiin. Tilanteen vakavuutta kuvaavat hyvin muutamat ennusteet, joita on julkaistu koronakriisin pahentumisen jälkeen. Heikoimmissa skenaarioissa ennakoidaan Suomelle peräti noin 5 prosentin bruttokansantuotteen supistumista tälle vuodelle.

Järeät toimet luovat uskoa selviytymisestä

Eri maissa suunniteltujen toimien mittakaava lisää uskoa siihen, että kyllä tästä selvitään – myös talouden näkökulmasta. Tällaisen uskon luominen onkin erittäin tärkeää meneillään olevan kriisin keskellä. Samaten Kiinasta kantautuneet ennakkotiedot ovat rohkaisevia: talouden aktiivisuus on piristynyt maassa yllättävänkin nopeasti sitä mukaa kun karanteeneja ja rajoituksia on voitu purkaa. Myös Suomessa valtiojohdon suunnittelemat toimet ovat tärkeitä, mutta kunnianhimoa voisi vielä lisätä selvästi.

Valtavan suuri joukko suomalaisia yrityksiä käy parhaillaan yt-neuvotteluita, ja arviolta vielä suurempi joukko joutuu ne aloittamaan lähiaikoina. Käynnissä olevien ja käynnistymissä olevien yt-prosessien määrä on kasvanut lähes eksponentiaalista vauhtia. Vielä reilu viikko sitten yt-uutisia oli selvästi vähemmän. Tilanne on siis muuttunut erittäin nopeasti huonompaan.

Talouden ja työpaikkojen kannalta on nyt kiireellisintä ja tärkeintä varmistaa yritysten rahoitus ja maksuvalmius liikevaihdon romahdettua monilla aloilla. Teknologiateollisuudessa tilanne on pääsääntöisesti vasta vaikeutumassa. Emme ole vielä nähneet pahinta, toisin kuin esimerkiksi matkailu- ja ravitsemusalalla. On kuitenkin selvää, että myös teknologiateollisuudessa, joka vastaa yli puolesta koko Suomen viennistä, kohdataan erittäin merkittäviä vaikeuksia lähikuukausien aikana.

Valtiovalta, rahoituslaitokset ja työmarkkinajärjestöt paljon vartijoina

Valtiovallan, pankkien ja muiden rahoituslaitosten rooli on suuri akuuttien maksuvalmiuskriisien torjumisessa. Paljon vartijoina työpaikkojen säilyttämisessä ovat myös työmarkkinajärjestöt. Työehtosopimuksiin ja työlainsäädäntöön on tehtävissä useita muutoksia, joilla voidaan helpottaa yritysten sopeutumista äkillisiinkin kriiseihin.

Ongelmien laajuus niin Suomessa kuin koko maailmassa puoltaa rohkeitakin muutoksia olemassa oleviin säädöksiin. Onneksi tilanteen vakavuus on kaikille osapuolille täysin selvää. On huojentavaa, että järjestöpolitiikka ja muu perinteinen vastakkainasettelu loistaa tällä hetkellä Suomessakin lähes täydellisellä poissaolollaan.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen keskiviikkona (18.3.) ehdottama toimenpidepaketti talouskriisin helpottamiseksi on toteutuessaan tärkeä ja iso askel oikeaan suuntaan. Tämä paketti ei kuitenkaan riitä. Yritysten ahdinko syvenee päivä päivältä, minkä vuoksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK esitti torstaina (19.3.) kiireellistä hätäapupakettia yritysten tukemiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Nyt myös valtiovallalla on hyvä paikka ilmaista entistä konkreettisemmin, että tilanteen hoitamiseksi tehdään kaikki tarvittava.

Korona on aiheuttanut ja aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vahinkoja niin yrityksille kuin yksilöillekin. Myös normaali elämä hankaloituu liikkumisrajoitusten ja muiden poikkeustoimien takia. Terveydestä huolehtiminen ajaa kuitenkin kaiken muun ohi. Pidetään siis huolta toisistamme, suojellaan riskiryhmiä ja yritetään keskittyä positiivisiin asioihin.

Teknologiateollisuus seuraa jatkuvasti koronan vaikutusta jäsenyrityksiinsä. Tilanne elää kuitenkin nopeassa tahdissa. Tieto, joka vielä viime viikolla oli tuoretta, ei pidä välttämättä enää ollenkaan paikkaansa. Tarjoamme yhteistyökumppaneillemme ja jäsenyrityksille niin ajantasaista tietoa kuin se on suinkin mahdollista. Palvelemme jäsenyrityksiä myös niissä lukuisissa kysymyksissä, joita koronaepidemia aiheuttaa työsuhdeasioiden hoitoon.