Mikko Möttönen, Aalto-yliopisto
Uutinen

Innovaatioprofessori Mikko Möttönen kaipaa yhteistyön sujuvoittamista yritysten ja akateemisen maailman välille

”Olisi hyvä, kun Suomessa olisi objektiivinen toimija, vaikkapa oma virasto, joka voisi arvioida teknologialisensointia, hintaa, siirtoja ja spin-outeja. Olisi selvät sävelet. Molemmat osapuolet – yliopistot ja yritykset – hyötyisivät tästä”, toteaa tuore innovaatioprofessori Mikko Möttönen.

Yritysyhteistyöprosessin pitäisi olla hyvin läpinäkyvä ja sama kaikille yliopistoille, toteaa Aallon ja VTT:n professorina toimiva Mikko Möttönen.

”On hullua, miten eri yliopistoissa voi olla eri säännöt, koska joku lakimies tulkitsee lakia omalla tavallaan”, helmikuussa Vuoden innovaatioprofessoriksi valittu Möttönen toteaa.

Valtion tuki yliopistojen ja yritysten yhteistyöhön on sekin Möttösen mielestä äärimmäisen tärkeää. Hänen mukaansa akateemisella puolella unohtuu välillä se tosiasia, että jos yritys joutuu maksamaan kehitystyöprojektin, se ei halua tehdä kompromisseja. Se haluaa tulokset itselleen, ei kilpailijalle jaettavaksi.

”Mutta jos kehitystyöhön tulee mukaan valtion tukea, yliopiston ja yritysten tavoitteet voidaan yhdistää. Silloin nähdään, että tämä on kaikkien osapuolten kannalta järkevää.”

Yhteistyöllä lähes 100 työpaikkaa

Möttösellä on rutkasti omaa kokemusta akateemisen tutkimuksen ja yritysten yhteistyöhankkeista. Hänen tutkimuksensa ja yritysyhteistyön pohjalta työpaikkoja on syntynyt alalle jo liki sata.

”Innovaatioprofessorin palkinnolla akateemiseen maailmaan tuotiin sanomaa, että jos teette yritysten kanssa yhteistyötä tai patentteja, me arvostamme sitä täällä yritysmaailmassa”, hän viittaa vastikään saamaansa tunnustukseen.

Kvanttitietokone, Aalto-yliopisto

Kvanttitietokone. Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijoista koostuva työryhmä on rakentanut kvanttitietokonetta Aalto-yliopistolla.

 

Möttösen spin out-yritys IQM Finland lähti kehittymään pääasiallisesti hänen omasta tutkimusryhmästään, Suomen akatemian kvanttihuippuyksikön, VTT:n ja Aallon tutkijoista.

”Aalto-yliopistosta on ollut IQM:lle valtavasti hyötyä. Tutkimuksen juuret ovat siellä ja sieltä saamme edelleen paljon osaajia.”

Suomen lisäksi IQM:llä on liiketoimintaa Saksassa. Tytäryhtiössä, IQM Germanyssa, on toistakymmentä työntekijää. IQM rakentaa Suomessa pääasiassa kvanttikoneiden rautaa eli fyysisiä koneita. Saksassa keskitytään enemmän raudan ja softan yhteiskehitykseen.

Yrityksen toiminta on Möttösen mukaan laajenemassa melko nopeasti muuallekin Eurooppaan, ja se on lisensoinut keksintöjä, tehnyt patentteja ja vetänyt kehitysprojekteja muille yrityksille.

Asiakkaiden nimiä Möttönen ei voi kertoa. Ne ovat tärkeitä liikesalaisuuksia.

Selkeät ja toimivat mallit tarpeen

Teknologiateollisuus ry kannustaa vahvasti korkeakouluja ja yrityksiä tekemään yhteistyötä.

”Tutkimuksen ja yritysten yhteistyössä on paljon potentiaalia. Erityisesti tekniikan alalla yritysyhteistyö onkin yleistä. Jotta yhteistyö yritysten ja akateemisen maailman välillä olisi toimivaa, tulee tutkimustulosten käytöstä olla selvät ja tasapainoiset käytännöt”, sanoo Teknologiateollisuuden lakiasiainpäällikkö Jussi Mäkinen.

Jussi Mäkinen, Teknologiateollisuus

Selkeyttä tarvitaan. Yritysten ja tutkimuksen yhteistyötä voitaisiin edistää selkeillä ja toimivilla malleilla oikeuksien omistajuudesta ja käyttöoikeuksista. sanoo Teknologiateollisuus ry:n lakiasiainpäällikkö Jussi Mäkinen.

 

Tutkimuksen tuloksena saattaa syntyä immateriaalioikeuksilla – esimerkiksi tekijänoikeus, patentti, mallioikeus, tavaramerkki – suojattuja keksintöjä tai teoksia. Mäkisen mukaan yritysten ja tutkimuksen yhteistyötä voitaisiin edistää selkeillä ja toimivilla malleilla oikeuksien omistajuudesta ja käyttöoikeuksista.

”Yrityksille on tärkeää saada ainakin laaja käyttöoikeus tutkimuksen tuloksiin. Toinen hyvillä käytännöillä edistettävä asia erityisesti tekoälytutkimuksessa on datan käytöstä sopiminen: yrityksillä on runsaasti dataa, joka voisi olla tutkimuksessa hyödyllistä. Selkeillä sopimuskäytännöillä voitaisiin olennaisesti laskea tutkimusyhteistyön rimaa ja saada mukaan myös pk-yrityksiä”, Mäkinen toteaa. 

Teksti: Marjo Vuorinen

Kuvat: Liisa Takala

Lisää aiheesta:

”Ilman innovatiivisia ratkaisuja tuote tulee luultavasti olemaan huono” – Innovaatioprofessori Mikko Möttönen rakentaisi jouhevasti toimivia tiimejä

Blogi: Innovaatioilla ulos koronakriisistä

Jaakko Hirvola: Suomen Kestävän kasvun ohjelmasta on tehtävä todellinen digivihreän strategian rahoitussuunnitelma 

Yritysesimerkkejä: Näin yritykset panostavat kasvuun

Teknologiateollisuus analysoi toimialan tulevaisuutta koronapandemian jälkeen – Paras kasvun tae on digivihreä kiihdytys