ZenRobotics, jätteenkäsittelyrobotti
Artikkeli

Jätteenkäsittelyn uudistaja ZenRobotics on uuden kasvuloikan edessä: ”Älykkään jätteenkäsittelyn markkinapotentiaali on valtava”

24.10.2021 klo 7.00
Suomalainen ZenRobotics on kasvanut nopeasti maailmanlaajuisesti johtavaksi älykkäiden jätteenkäsittelyrobottien suunnittelijaksi ja tuottajaksi. Monet yrityksen asiakkaista haluavat profiloitua kiertotalouden edelläkävijöiksi, ja jätteenkäsittelyn tarve kasvaa kaikkialla. "Käytännössä kasvupotentiaalimme on ääretön”, toteaa markkinointijohtaja Tuuli Mäkelä.

Kun suomalainen ZenRobotics toi reilu kymmenen vuotta sitten ensimmäisenä maailmassa robotiikan ja tekoälyn jätteenkäsittelyyn, asiakkaina olivat rohkeat edelläkävijät. Jätteenkäsittely oli perinteisesti matalan automaation ja pääasiassa ihmisten tekemää lajittelua. Maailma vain ei ollut idealle vielä valmis.

”Markkinaa piti opettaa uuteen toimintatapaan”, toteaa markkinointijohtaja Tuuli Mäkelä.

Nyt Suomalainen ZenRobotics on maailmanlaajuisesti johtava älykkäiden jätteenkäsittelyrobottien suunnittelija ja tuottaja. Täysiverinen kiertotalouden sanansaattaja, joka toimii 17 eri maassa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja kehittyvässä Aasiassa.

Suurin osa jätteenkäsittelystä hoidetaan edelleen käsityönä, mutta muutos on käynnissä.

”On ymmärretty, että ala on iso ja murroksessa. Monet asiakkaistamme haluavat profiloitua kiertotalouden edelläkävijöiksi. Joidenkin vuosien päästä laitokset ovat kauttaaltaan digitalisoituneita”, Mäkelä ennustaa.

Rakennus- ja purkujätettä ei enää ulkomaille käsittelyyn

Alan uusinta uutta nähdään Suomessa loppuvuonna 2021, kun Vantaalle kohoaa Remeon uuden sukupolven jätelaitos.

”Asiakkaamme laitos on täysin robotisoitu ja automatisoitu 35 miljoonan euron investointi korona-aikana. ZenRoboticsin 12 robottikättä on lajittelemassa rakennus- ja purkujätettä. Enää sitä ei tarvitse viedä Suomesta muualle käsiteltäväksi”, Mäkelä kertoo.

Lisäksi jätteenkäsittelylaitos tulee kattamaan kolmasosan pääkaupungin jätteenkierrätyksestä.

Tuuli Mäkelä, ZenRobotics

Uusi sukupolvi. ”Kun Remeon uuden sukupolven jätelaitos nousee Vantaalle, rakennus- ja purkujätettä ei enää tarvitse viedä Suomesta muualle käsiteltäväksi”, kertoo ZenRoboticsin markkinointijohtaja Tuuli Mäkelä Remeon ”megalaitoksen” tiloissa.

Myös ZenRoboticsin toisen asiakkaan, sveitsiläisen Eberhardin, uusi tekoälyyn perustuva laitos valmistui syksyllä 2021. Laitoksessa valmistetaan laadukasta kierrätysmateriaalivaihtoehtoa neitseelliselle rakennusaineelle ja sementille. ZenRoboticsin robotit poimivat kiviaineksesta epäpuhtauksia.

Mäkelän mukaan yrityksellä on kilpailijoihin verrattuna laajin sovelluskattavuus. Yrityksen robotit pystyvät lajittelemaan muun muassa teollisuusjätettä, kiviainesta, metallia, puulajikkeita ja muovia. Viime vuosina yritys on laajentanut kotitalousjätteen käsittelyyn, jossa robotit lajittelevat pientä pakkausjätettä, kuten eri muovityyppejä, kuituja, kartonkeja ja pienmetallia.

”Olemme yrityksenä uuden kasvuloikan edessä. Markkinapotentiaali on valtava, sillä jätteenkäsittelyn tarve kasvaa kaikkialla”, Mäkelä toteaa.

Lainsäädäntöä ja turvallisuusseikkoja

Euroopassa kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ja vaatimukset lisäävät Mäkelän mukaan kuluttajien kiinnostusta asiaan ja ohjaavat voimakkaasti asiakkaita.

”EU:ssa lainsäädäntö velvoittaa lisäämään kierrätetyn materiaalin osuuksia tuotteissa. Tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotta ne pystytään saavuttamaan”, Mäkelä toteaa.

Myös rakennus- ja purkupuolella on tulossa uusia velvoitteita puhtauden ja kierrätysmateriaalien osuuksiin.

”Siitä puhutaan vähemmän, mutta se on kolmasosa Euroopan jätevirroista. Osuutena se on iso, mutta aiheena ehkä vähemmän seksikäs kuin kotitalouden muovipullot.”

”On hyvä, että mukana on jo muitakin yrityksiä, jotka puhuvat jätealan digitalisoitumisen puolesta. Se kirittää kenttää ja lisää kiinnostusta ratkaisuihin.”

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa muutostarvetta on vauhdittanut myös Kiinan kielto tuoda muualta matalampaa kierrätysjätettä maahan.

Pohjois-Amerikassa ohjaavan vaikutuksen määrä riippuu Mäkelän mukaan osavaltioista.

”Muutosta ajavat tehokkuus ja työntekijöiden turvallisuuteen liittyvät tekijät. Työympäristöt ovat rajuja. Työ voi olla vaarallistakin, kun puhutaan raskaista ja terävistä kappaleista.”

Lisäksi koronaikana esiin ovat nousseet kotitalousjätteen infektioriskit ja lajittelutyö, jota ihmiset tekevät lähekkäin. Se on osaltaan kiihdyttänyt alan kasvua.

Myös taloudelliset hyödyt painavat asiakkaiden päätöksissä. Robotit voivat toimia kellon ympäri. Toisaalta taas maissa, joissa on alhainen palkkataso, kalliit robotit eivät välttämättä vielä näyttäydy houkuttavina.

Mäkelän mukaan alalla on meneillään tärkeä taitekohta. Kilpailijoita on astunut yhteiseen kehään.  

”On hyvä, että mukana on jo muitakin yrityksiä, jotka puhuvat jätealan digitalisoitumisen puolesta. Se kirittää kenttää ja lisää kiinnostusta ratkaisuihin”, hän kiittelee. 

Isoin kilpailija on yhä manuaalinen lajittelu.

Kuluttajabrändit ja vähittäiskauppa hyvin kiinnostuneita

Maailmanlaajuisesti ZenRoboticsin pääasiakkaita ovat jätteenkäsittelyoperaattorit, mutta kuluttajabrändien, vähittäiskaupan ja muiden teollisuudenalojen, kuten kemian- ja metsäteollisuuden, kiinnostus on kasvanut.

”Alan ulkopuoliset toimijat alkavat olla hyvin kiinnostuneita jäteperäisestä, puhtaasta materiaalista omaan tuotantoonsa”, Mäkelä toteaa.

”Me pidämme huolen, että nämä puhtaat materiaalit pysyvät kierrossa ja niitä hyödynnetään uusissa kohteissa kiertotalousajattelun mukaisesti.” 

ZenRobotics, jätteenkäsittelyrobotti

Koulutettava robotti. Robotit voi opettaa tunnistamaan periaatteessa mitä tahansa, ja ZenRobotics opettaa asiakkaita kouluttamaan robottiaan. Robotit voivat poimia jätevirrasta arvokkaitakin kappaleita talteen.

Osa yrityksistä on halunnut ottaa jätteenkäsittelyn omaan ekosysteemiinsä.

”Hyvä esimerkki on vähittäiskauppaketju Lidl, joka laajensi jätebisnekseen ostaessaan ison jätteenkäsittelytoimijan Euroopasta. Lidlin tuotteissa käytetään paljon muoveja ja yritys haluaa kasvattaa jäteperäisten materiaalien osuutta omissa pakkauksissaan. Ideaalimaailmassa roskatut Lidl-pullot saadaan siis takaisin tuotantoon ja kiertoon uusiksi pulloiksi.”

Mitä robotti tunnistaa?

Robotit voi opettaa tunnistamaan periaatteessa mitä tahansa. Ne voivat poimia epäpuhtauksia jätevirrasta tai vastaavasti arvokkaita kappaleita talteen. Kotitalousjätteessä muovi voidaan erotella muun muassa muotojen, värien ja määrien perusteella.

”Lopputulos on asiakaskohtaista. Opetamme myös asiakkaamme kouluttamaan robottia itse”, Mäkelä sanoo.

Tällä hetkellä maailmassa on käytössä lähes sata robotti-installaatiota.

”Kun ajattelee jätteenkäsittelylaitosten määrää maailmassa, käytännössä kasvupotentiaalimme on ääretön.”

Laitoksilla on toki myös kilpailijoiden teknologioita käytössä. Niillä saadaan Mäkelän mukaan esimerkiksi kotitalousmuovin puhtausaste noin 90 prosenttiin.

”Meidän älykkäämmän teknologian loppulajittelun avulla kierrätetty aines saadaan yli 99 prosenttiin. Sitä asiakkaamme edellyttävät, kun myyvät puhdasta materiaalia omille asiakkailleen.”

Eikä kehitykselle näy loppua. Tulevaisuudessa koneet muuttuvat yhä älykkäämmiksi.

”Teknologia ja tekoälyn tarkkuus kehittyy koko ajan. Periaatteessa meillä on loputtomat mahdollisuudet opettaa tekoälyä tunnistamaan erilaisia materiaaleja.”

Teksti: Marjo Vuorinen

Kuvat: ZenRobotics

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuus valmistelee kiertotalouden tiekarttaa: Jäsenyrityksiä kutsutaan kiertotaloustiekartan työpajoihin 8.11. ja 17.11.2021

Blogi: ”Suomen tavoitteena on tulla digitaalisen kiertotalouden kärkimaaksi” 

Nyt olisi kysyntää digi-, vähähiilisyys- ja kiertotalousosaamiselle: Nämä ovat lähivuosien tärkeimmät osaamistarpeet

Kiertotalousprojektista syntyi jätteiden Tinder – Kestävä kehitys on Solitalle strategisesti merkittävä megatrendi

”Mualiman parraitten mehtäkonneitten” valmistaja Ponsse on myös kiertotalouden edelläkävijä

 

Artikkeli on mukana marraskuun uutiskirjeessä.