Olli Lindroos, Solita
Artikkeli

Kiertotalousprojektista syntyi jätteiden Tinder – Kestävä kehitys on Solitalle strategisesti merkittävä megatrendi

11.6.2021 klo 12.00
Kiertotalous ja vastuullisuus on teknologiayhtiö Solitalle uusi liiketoimintamahdollisuus ja tärkeä arvon tuottaja, sanoo kestävän kehityksen johtaja Olli Lindroos. Molemmat teemat ovat näkyneet isosti yrityksen asiakkaiden toiveissa ja tilauksissa.

Yritysten vähähiilisyysasioissa alkaa tapahtua valtavasti vuonna 2022. Näin sanoo Solitassa kestävää kehitystä johtava Olli Lindroos. Painokkaasti. Merkit ovat olleet selvät teknologia-, data ja designkonserni Solitan asiakkaiden toiveissa ja tilauksissa.

”Todella moni yritys on uudistanut tai uudistamassa strategiansa koronan jäljiltä, ja vastuullisuus on noussut yhdeksi strategian kulmakivistä. Edistyneimmät asiakkaamme ovat kysyneet ahkerasti, miten vastuullisuus on huomioitu Solitassa, ja pyytäneet näkemyksiä aiheeseen.”

Lindroosin mielestä joka ikisen yrityksen vastuullisuusjohtajalla täytyisi nykypäivänä olla tarina, mitä esimerkiksi kiertotalous tarkoittaa juuri heidän firmalleen.

”Konkreettinen tarina, joka lähtee elämään yrityksessä. Kun syntyy omaan arkeen istuva esimerkki, alkaa nähdä mahdollisuuksia muuallakin. Näin saadaan lisää asiakkaita.”

Vastuullisuus on alkanut saada ison painoarvon

Solitalle kestävä kehitys on strategisesti merkittävä megatrendi, aivan kuten tekoäly ja digitalisaatio, joiden ympärille Solita aikoinaan on syntynyt.

Yli 1100 erikoisosaajan teknologia-, data- ja designyritys
  • Teknologia-, data- ja designyritys, perustettu vuonna 1996.
  • Solita työllistää yli 1100 strategisen konsultoinnin, palvelumuotoilun, ohjelmistokehityksen, analytiikan, pilvipalvelujen ja integraation erikoisosaajaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Belgiassa ja Saksassa.
  • Liikevaihto: 135 miljoonaa euroa.

”Vastuullisuus on taloudellisesti kannattavaa. Vihreä raha on halvempaa, ja se nähdään mahdollisuutena liiketoiminnalle”, Lindroos toteaa. 

Vastuullisuussäännöksiä noudattavat yritykset ovat myös menestyneet muita paremmin. Lindroos on innoissaan siitä, että Suomessa erityisesti isot yritykset, kuten UPM, ovat alkaneet antamaan isompaa painoarvoa vastuullisuudelle.

”Yksityisistä kuluttajista vain pieni segmentti on valmis satsaamaan vastuullisuuteen, mutta B2B-bisneksessä alkaa olla merkittävää panostusta.”

Myös sijoittajat ovat heränneet vaatimaan yrityksiltä panostusta kestävään kehitykseen.

”Jos ei suurin, niin toiseksi suurin paine on se, että omistajat vaativat muuttumista”, Lindroos toteaa.

Myös julkishallinnolla on iso paine toteuttaa EU:n hiilineutraaliustavoite vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi yritysten ja organisaatioiden on satsattava riskien hallintaan.

”Esimerkiksi sähköverkkoyhtiöt kärsivät Suomessa jo nyt merkittävästi ilmastonmuutoksesta. Paine pakottaa investoimaan: sähköverkkoja kaivetaan maahan.”

Jätteiden Tinder edistää kiertotaloutta

Lindroosin mukaan kestävällä kehityksellä on aito merkitys Solitassa.

”Meillä on sisäinen palo aiheeseen. Työntekijämme haluavat tehdä asialle jotain. Sen kautta syntyy myös työn merkityksellisyys.”

Olli Lindroos, Solita

Uusia raaka-aineita. "Käytetylle materiaalille on tullut läpinäkyvämpi arvo. Sen sijaan että tavara viedään kaatopaikalle, ymmärretään, että tämä voi olla jollekin mielenkiintoinen raaka-aine”, Olli Lindroos sanoo. 

Julkishallinnon asiantuntija Teo Ahonen vastaa Solitassa yhdessä Motivan kanssa ympäristöministeriölle kehitetystä, kiertotaloutta edistävästä Materiaalitori.fi-palvelusta, joka on vähän kuin jätteiden Tinder: digitaalinen kohtaamispaikka jätteen tarjoajille ja sen käsittelijöille. Tarkoituksena on saada eri toimijoiden jätteet ja sivuvirrat yhdistymään. Sivuvirralla tarkoitetaan sitä, että jollekin yritykselle toisen romu tai materiaaliylijäämä on käyttökelpoinen raaka-aine tuotantoon.

Palvelussa kierrätetään muun muassa muovia, rakentamisesta syntyvää jätettä, purkuikkunoita ja maamassoja. Maamassoja hyödynnetään maantäyttöön ja rakentamiseen, rakennusosia jatkokäyttöön uudis- ja korjausrakentamisessa.

”Tämä on tuonut yrityksille uutta liiketoimintaa ja paljon mahdollisuuksia”, Ahonen toteaa.

Samalla palvelu auttaa pienempiä toimijoita tulemaan kiertotaloustoimintaan, kiitos kustannusten pienenemisen. Yhteiskunnallisesti ajatellen materiaaliin sitoutunut arvo säilyy pidempään.

Palvelu on käytössä koko Suomessa. Tulevaisuudessa se on tarkoitus skaalata myös ulkomaille.

Ennakointi datan avulla tuo tarkkuutta

Data tarjoaa muitakin keinoja ilmaston tai ympäristön hyvinvoinnin vauhdittamiseksi.

”Datassa on kyse prosessien läpinäkyvyydestä ja ennakoitavuudesta. Näin voidaan optimoida jo olemassa olevia prosesseja tai luoda datan avulla täysin uusia palveluja”, Lindroos kuvailee.

Datan avulla voidaan optimoida jo olemassa olevia prosesseja tai luoda täysin uusia palveluja.

Solita on ollut uudistamassa esimerkiksi Amer Sportsin materiaalihankintaa.

”Ennustamme todellista kysyntää, jotta voimme muuttaa koko tuotannon ja hankinnat kysyntävetoiseksi, jolloin yritys välttyy turhien materiaalien ostamiselta ja varastoimiselta.
Inventaariot eivät ole enää tätä päivää. Parhaat toimijat pääsevät 98 prosentin tarkkuuslukuihin materiaalimäärissä ja -sijainnissa.”

Ennakoiva huolto on toinen esimerkki datan hyödyntämisestä. Solita kehittää sitä muun muassa metsäkoneyhtiö Ponssessa. Datan avulla voidaan seurata kaukana olevia metsäkoneita – mitä ne ovat tehneet ja missä kunnossa ne ovat. Jos kone menee rikki jossain kaukana, ollaan ongelmissa. Parempi toimia etukenossa.

Uusia konsepteja kiertotalouden edistämiseen

Teo Ahonen kiittelee, että lainsäädäntö mahdollistaa ja kannustaa materiaalien ja sivuvirtojen kierrättämiseen. Näin kiertotalous etenee ja tarjoaa uusia bisnesmahdollisuuksia.

”Lainsäädäntö myös velvoittaa, mikä puolestaan kannustaa yrityksiä kehittämään kiertotaloutta entistä tehokkaammaksi.”

Hänestä Materiaalitori.fi on erinomainen esimerkki fiksusta ja innovatiivisesta julkisesta hankinnasta.

”Siinä haettiin oikeasti parasta kumppania ja poikkitieteellistä tiimiä. Se ei ollut pelkästään ohjelmakehityshanke, vaan siinä luotiin uusi konsepti, miten kiertotaloutta edistetään ja luodaan. Ympäristöministeriö ja Motiva tekivät yhdessä hyvää työtä”, Ahonen kehuu.

Olli Lindroos, Solita

Pelisäännöt selkeiksi. ”Yritykset kaipaavat kiertotaloutta mahdollistavia, selkeitä pelisääntöjä, mitä ja mihin kierrätettyä materiaalia saa käyttää. Nyt tulkintoja on monenlaisia.”

Ongelmiakin on. Olli Lindroos kertoo joidenkin asiakkaiden pohtivan, miten suhtautua neitseellisen materiaalin ja kierrätetyn materiaalin väliseen suhteeseen – eli onko kierrätetty materiaali aina käyttökelpoista. Hänen mukaansa esimerkiksi rakennusteollisuuden asiakkaat odottavat kovasti betonimurskeeseen liittyvän jätelainsäädännön uudistamista.

”Yritykset kaipaavat kiertotaloutta mahdollistavia, selkeitä pelisääntöjä, mitä ja mihin kierrätettyä materiaalia saa käyttää. Nyt tulkintoja on monenlaisia.”

Lindroos uskoo, että Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoite on saavutettavissa.

”Osaamista on. Jos Suomessa onnistutaan kunnianhimoisten strategioiden jalkauttamisessa, tavoite onnistuu.”

Jotta Suomesta saadaan digivihreä suurvalta, Lindroos peräänkuuluttaa monimuotoista yhdessä luomista.

”Suomessa on hyvin koulutettu ja osaava väki. Teemme liian usein fokusoituneesti omaa työtämme. Olisi tärkeä oppia tekemään yhdessä töitä ja kunnioittamaan tekemisessä eri alojen ihmisten laajaa osaamista. Se lisäisi menestystämme.”

Teksti: Marjo Vuorinen

Kuvat: Liisa Takala (Teo Ahosen kuva: Solita)


Kestävän kehityksen johtaja Olli Lindroos, miksi olet juuri tässä työssä?

Olli Lindroos, Solita

”Minut on ajanut tähän tehtävään se, että olen krooninen miksi-kysyjä. Aiemmin koodasin, mutta kun kysyin miksi, päädyin suunnittelemaan näitä asioita. Nyt mietin, miksi me suunnittelemme näitä asioita.”

”Olen diplomi-insinööri ja juuri valmistunut Aallon MBA-tutkinnosta. Arvostan työyhteisön diversiteettiä. Kollegoina minulla on ympäristöasiantuntijoita, niitä ihmisihmisiä. Olen ollut erityisen innoissani työssäni siitä, että saan yhdistää monenlaista osaamista ja pääsen kehittämään asioita tämän tärkeän teeman tiimoilta yhdessä yritysten kanssa.”

Julkishallinnon asiantuntija Teo Ahonen, miksi olet juuri tässä työssä?

Teo Ahonen, Solita

”Ympäristöarvot ja vihreät arvot ovat lähellä sydäntäni. Kun pääsin yhdistämään ne työelämään, niin onhan se tosi motivoivaa. Kiertotalous on tulevaisuudessa megatrendi. Tulemme tekemään tosi paljon palveluita, ja on kiinnostavaa olla mukana.”

”Minua innostaa kehittää julkishallintoa niin, että se hankkisi fiksummin ja paremmin kestäviä asioita ja että verorahoja käytettäisiin mahdollisimman hyvin. Tässä on paljon tehtävää ja saavutettavaa. Se motivoi minua.”

 

 

Artikkeli on mukana kesäkuun uutiskirjeessä.