Tarja Takki-Halttunen, Halton
Yritystarina

”Kriisistä voi päästä yli, kunhan ensin tunnustaa ajautuneensa ahtaalle” – Ala jo nyt kasvattaa yrityksesi kriisinkestävyyttä

Sisäilmaratkaisuja toimittava Halton iski vuosi sitten koronakriisiin kuin seinään. Yrityksessä oli kuitenkin valmistauduttu mahdollisiin kriiseihin jo ennalta, ja perheyrityksen omistajiin kuuluva Tarja Takki-Halttunen ehti mukaan tekemään Business Finlandin resilienssiopasta yritysten kriisinkestävyyden rakentamiseksi. Entä millaisia ratkaisuja Halton teki vuosi sitten?

Kun koronakriisi alkoi, se iski nopeasti Haltonin suurimpien liiketoiminta-alueiden asiakkaisiin. Haltonilla on henkilöstöä yli 35 maassa ja se toimittaa sisäilmaratkaisuja yli 100 maahan.

”Ammatti- ja ravintolakeittiöt ovat olleet globaalisti meidän huikein menestystarinamme. Ja yhtäkkiä kaikki ravintolainvestoinnit menivät jäihin, projekteja keskeytettiin ja siirrettiin eteenpäin kaikkialla. Marine-liiketoiminnassa asiakkaamme, eli pääasiassa laivat, seisahtuivat ja varustamoiden investoinnit menivät jäihin”, muistelee Haltonin omistajiin kuuluva hallituksen varapuheenjohtaja Tarja Takki-Halttunen.

Hänen ensimmäinen arvionsa oli, että koronakriisi tulee olemaan päällä ainakin puoli vuotta. Ensijärkytyksen jälkeen yhtiön johto alkoi nopeasti miettiä, voiko kriisi tuoda heidän asiakkailleen myös mahdollisuuksia.

Tarja Takki-Halttunen, Halton

Turvallisuus. Haltonin hallituksen kokoushuoneessa testattiin pisaroiden kulkua savukokeiden, videoiden ja mallinnusten avulla, Tarja Takki-Halttunen kertoo. Huoneessa istutaan limittäin kahden metrin välein, pöydän keskellä on 60 senttiä korkea pleksi ja huoneen nurkassa ilmanpuhdistuslaite.

”Me tiesimme, että ilmanvaihdolla on koronapandemian hillitsemisessä merkitystä, vaikka siitä ei yleisesti puhuttukaan. Rupesimme tekemään liikuteltavia ilmanpuhdistamia ja vedimme Yhdysvaltojen tehtaalla nopeasti käyntiin uuteen teknologiaan perustuvan ratkaisun, joka sai pian CE-hyväksynnän myös Euroopassa”, Takki-Halttunen kertoo Haltonin pääkonttorissa Helsingissä, läpinäkyvän sermin takaa. Keskustelun taustalla voi kuvitella kuulevansa hiljaista huminaa, koska huoneen nurkassa seisoo yrityksen sinivalkoinen tuote, leikkaussalitason liikuteltava ilmanpuhdistin.

Resilienssiopas auttaa kriisiin valmistautumisessa

Haltonin johto toteutti siis jo viime keväänä Business Finlandin tuoreen resilienssioppaan ensimmäistä ohjetta pyrkiessään lisäämään yrityksensä resilienssiä eli kriisinkestävyyttä: laadi vaihtoehtoiset skenaariot ja niihin pohjautuvat suunnitelmat.

Takki-Halttunen onkin ollut mukana tekemässä Business Finlandin opasta Kestävän tuotannon resilienssi – Kuinka varautua kriiseihin ja kasvaa kestävästi.

Business Finlandin mukaan Suomi on kriisinkestävyydessä maailman top kolmosessa, mutta yritysten valmiuden ja resilienssin välillä on suuria eroja. Vahva yritys seuraa aktiivisesti ympäröivää maailmaa, ennakoi ja reagoi nopeasti sekä kääntää haasteet nopeasti mahdollisuuksiksi, resilienssiopas neuvoo.

Business Finland, resilienssiopas

Kriisissäkin tärkeintä ovat asiakkaat

Haltonilaiset tekivät koronapandemian iskiessä yrityksen kaikkien asiakasryhmien tilanteesta nopeasti kriisianalyysin.

”Isossa yrityksessä aletaan helposti miettiä sisäistä puuhaa. Me sen sijaan jaoimme avainhenkilöillemme asiakkaita eri puolilta maailmaa ja olimme heihin henkilökohtaisesti yhteydessä. Hankimme tietoa, ja tämän ansiosta pääsimme nopeasti miettimään keinoja, joilla voisimme auttaa asiakkaitamme, yhdessä heidän kanssaan”, Takki-Halttunen kertoo.

Hän kehottaa yrityksiä asettamaan kriisissäkin asiakkaat keskiöön.

Tarja Takki-Halttunen, resilienssivinkit

 

Haltonin valttina olivat Takki-Halttusen oppivuodet Yhdysvalloissa, jossa perhe asui vuoden 2008 finanssikriisin aikana.

”Olimme tekemässä omistusjärjestelyitä juuri tuolloin, ja ajankohta opetti meille todella paljon. Kassasta ja omavaraisuusasteesta on pidettävä erittäin hyvää huolta. Olemme viime aikoina koko ajan etsineet ja tehneet hyviä yritysostoja, ja kun covid-kriisi iski, meitä auttoi vahva kassa. Olisimme selvinneet todella pitkään, vaikka kaikki tehtaat olisi jouduttu laittamaan kiinni”, hän kertoo.

Hyötyä oli myös Haltonin suuresta maantieteellisestä hajautumisesta.

”Kun Kiina oli aluksi vaikeuksissa, ei kriisi näkynyt vielä Yhdysvalloissa, vaan tuli aaltona pikkuhiljaa. Aika monessa maassa pakotettiin tehtaita kiinni viranomaismääräyksellä, mutta Suomessa meidän tehtaamme ovat pyörineet koko ajan. Tämä on ollut todella hieno juttu.”

Tarja Takki-Halttunen, Halton

Teknologia apuun. Toimiston monitoimitiloissa on näyttö, josta Haltonin työntekijät voivat töihin tullessaan tarkistaa, missä on viimeksi istunut joku työntekijöistä, mitkä työtilat on siivottava ja mitkä paikat ovat vapaita.

Konepajateollisuudessa ihmisillä on usein omat työpisteensä ja turvaetäisyyksistä on helppo huolehtia.

”Meillä on ollut alle 10 tartuntaa 1 600 ihmisen konsernissa ja kaikki ovat selvinneet taudista. Kielsimme heti kaikki vierailut tehtaissa, työpisteille tullessa käytetään maskeja ja ilmanvaihto tietenkin tsekattiin. Olen ihmetellyt yksioikoisuutta ravintoloiden suhteen: eikö niiden ilmanvaihtoa ja muuta toimintaa voisi laittaa sellaiseen kuntoon, ettei kaikkia ravintoloita ole pakko laittaa kiinni?” Takki-Halttunen pohtii.

Voiko kriisistä selvitä valmistautumatta?

Halton on myös hyötynyt koronasta, koska ilmanvaihdon merkitys ymmärretään nyt mukavuustekijän lisäksi turvallisuustekijänä.

”Suomessa on tähän saakka pärjätty melko hyvin pandemian kanssa. Johtuisiko se siitä, että meidän ilmanvaihtojärjestelmämme ovat parempia kuin muualla? Suomessa ilmastointi-ilmasta kerätään lämpö talteen ja poistetaan ilma ulos, kun Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa ilmaa kierrätetään erittäin paljon rakennuksen sisällä.”

Entä jos kriisiin ajautuu valmistautumatta, onko enää mitään tehtävissä?

”On! Ensinnäkin olennaista on tunnustaa, että nyt meillä on kriisi. Sanotaan se avainhenkilöiden kesken ääneen eikä hyssytellä asiaa. Tosiasioiden tunnustaminen on vaikein juttu, mutta sitten tilannekuva on tiedossa ja voidaan keskittyä tärkeimpiin asioihin: millainen on kassavirta, miten pitkään selviämme ja miten saamme pienennettyä kustannuksia.”

Tarja Takki-Halttunen, Halton

Muunneltava tila. Haltonin pääkonttorissa on suomalaisen Octacellin muunneltavia ja äänieristettyjä työtiloja. Yhteen tilaan saa nyt mennä enintään kaksi ihmistä kerrallaan, ja heidän välissään pöydällä on läpinäkyvä pleksi.

Takki-Halttunen antaa kiitosta eri valtioiden päättäjille, jotka päättivät tukea yrityksiä kriisissä. Kiitosta saavat myös digitaaliset ratkaisut, joiden avulla globaalia bisnestä on voinut pyörittää vuoden ajan Teamsin välityksellä.

”Onhan se hurjaa! Olisiko tämä jopa ehkä tehostanut johtamista?”

Digivihreys lisää vientiä ja työllisyyttä

Kansainvälinen tiedemaailma on useaan kertaan muistuttanut, että koronapandemia ei tule jäämään ainutlaatuiseksi globaaliksi kriisiksi. Yritysten on valmistauduttava niiden taklaamiseen etukäteen kriisinkestävyyttään vahvistamalla.

”Vuoden sisällä on käynyt hyvin ilmi, että koronakriisi on kohdellut yrityksiä hyvin eri tavoin. Parhaiten ovat pärjänneet ne, jotka ovat ehtineet uudistua tai aloittaa uudistamistoimet ennen kriisiä. Lisäksi kriisissä tehdyt nopeat strategian muutokset ja valtion nopeasti myöntämät kustannustuet elinkelpoisille yrityksille ovat auttaneet niitä kysyntä- ja tuotantotaantuman yli ja välttymään konkursseilta”, kertoo johtaja Matti Mannonen Teknologiateollisuudesta.

Matti Mannonen

Uudistuminen kannattaa. Parhaiten koronakriisissä ovat pärjänneet ne yritykset, jotka ovat ehtineet uudistua tai aloittaa uudistamistoimet ennen kriisiä, kertoo johtaja Matti Mannonen Teknologiateollisuudesta.

Teknologiateollisuus on kannustanut jäsenyrityksiään uudistumaan kestävän kehityksen mukaisesti, digitalisaatiota hyödyntäen.

”Euroopan unioni, Kiina ja jälleen USA:kin osin ovat sitoutuneet vähähiilisyyteen, joten digivihreä teollisuus lisää Suomen vientiä ja työllisyyttä. Suomalaisilla yrityksillä on jo olemassa olevia sekä kehitteillä teknologioita ja palveluita, joille on tilausta ympäri maailman. Kestävän kehityksen ja digitalisaation mukainen uudistuminen on siis yksi tae yrityksen kriisinkestävyydeksi”, Mannonen sanoo.

Takki-Halttunen muistuttaa, että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ilmastonmuutoksen paheneminen lisäävät pandemioita.

”Ilmastonmuutos on koko ajan se ykkönen, josta valtioiden ja yritysten on huolehdittava. Meidän perheyrityksessämme seuraava sukupolvi on erittäin huolestunut ilmastonmuutoksesta. Niinpä ainakin me teemme bisnestä enemmän ja enemmän sillä näkökulmalla, että maapallon resurssit ovat rajalliset ja luonnon ja ihmisten hyvinvoinnista on huolehdittava hyvässä tasapainossa”, Takki-Halttunen lupaa.

Teksti: Marjo Ollikainen

Kuvat: Liisa Takala

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden opas: Yritysturvallisuus edistää kilpailukykyä ja tuottavuutta

Artikkeli: Teknologiayrityksillä on investointihaluja myös koronakriisissä

Selvitys: Yritys voi ylittää koronan vahvalla kriisinhallinnalla - Avaimet löytyvät digistä, vahvasta taloudesta ja uudistumisesta

Artikkeli: ”Me emme anna koronan pilata tulevaisuuden kasvua” – Innofactorin Sami Ensio palkkasi kriisin aikana lisää väkeä ja otti lisälainaa

 

Artikkeli on mukana huhtikuun uutiskirjeessä.