Kryoinsinöörit Ari Riihimäki (vas.) ja Niko-Ville Hakkola
Yritystarina

”Monimuotoisuus on vahvuutemme” – 40 kansallisuuden Bluefors aikoo olla mukana kvanttiteknologian läpimurroissa

13.12.2021 klo 6.30
Kahden hollantilaisen fyysikon Suomeen perustama Bluefors on kasvanut Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratoriosta alkaneesta startupista alansa johtavaksi, 300 työntekijän yritykseksi. Toimitusjohtaja Rob Blaauwgeers kehuu suomalaista erityisosaamista mutta on huolissaan ammattioppilaitosten liian yleisluontoisesta koulutuksesta.

Kullalla päällystettyjä kvanttitietokoneiden jäähdyttimiä myydään ympäri maailmaa. Hyviä osaajia on löytynyt alansa johtavaan yritykseen niin Suomesta kuin ulkomailta, mutta helsinkiläinen Bluefors painii toimitusjohtaja Rob Blaauwgeersin mukaan samojen osaajaongelmien kanssa kuin alan muutkin yritykset.

”Ohjelmistokehittäjien löytäminen on yhtä vaikeaa kuin muissakin yrityksissä. Uutena trendinä on teollisuuden työntekijäroolien rekrytointien haasteet.”

Blueforsissa työskentelee osaajia aina kokoonpanosta fysiikan tohtoreihin. Asiantuntijoita on niin tuotekehityksessä, toimitusprojekteissa, hankinnoissa kuin liiketoiminnassa ja markkinoinnissa.

Erikoistoimiala, jonka liikevaihdon nousu oli 37,2% 
  • Blueforsin päätoimiala on erikoiskoneiden valmistus
  • Pääkonttori on Helsingissä.
  • Asiakkaina on yliopistoja ja yksityisiä laboratorioita sekä yrityksiä ympäri maailman.
  • Työntekijöitä on noin 300.
  • Liikevaihto oli 82,3 miljoonaa euroa 2020. Liikevaihto nousi 37,2 prosenttia.
  • Liiketoiminnan voitto oli 22,3 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti 27,1 prosenttia.
  • Yhtiön omavaraisuusaste oli 84 prosenttia.

”Erityisesti kylmäfysiikan osaajien osalta rekrytointimme kohderyhmä on alusta asti ollut kansainvälinen. Palkkaamme mielellämme alan osaajia lähtömaasta riippumatta”, Blaauwgeers toteaa.

Omannäköisiään urapolkuja

Rob Blaauwgeersin ja Pieter Vorselmanin perustaman Blueforsin pääkallopaikka on Helsingin Pitäjänmäessä.

”Meillä pääsee työskentelemään alan huipputeknologian parissa ja kasvumme tarjoaa mahdollisuuden erilaisiin, hyvin omannäköisiin urapolkuihin. Lisäksi työmme muuttaa maailmaa: se mahdollistaa kehityksen monella eri tieteen saralla.”

Rob Blaauwgeers, Blueforsin toimitusjohtaja

Suomeen halutaan. Toimitusjohtaja Rob Blaauwgeersin mukaan Suomi tunnetaan ja tänne halutaan tulla töihin. Ulkomailta rekrytoidut työntekijät arvostavat erityisesti Suomen turvallisuutta, asioiden toimivuutta ja tasa-arvoisuutta.

Bluefors on satsannut työskentelyolosuhteisiin, työaikakäytäntöihin ja kompensaatiomalleihin sekä panostaa yrityskulttuurissaan yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen. Kynnystä ulkomailta rekrytointiin madaltaa työkielenä käytettävä englanti.

”Meillä on töissä lähes 40 eri kansalaisuutta. Monimuotoisuus on vahvuutemme”, Blaauwgeers kiittelee.

Hänen mukaansa Suomi tunnetaan ja tänne halutaan tulla töihin. Ulkomailta rekrytoidut työntekijät arvostavat erityisesti Suomen turvallisuutta, asioiden toimivuutta ja tasa-arvoisuutta.

”Nämä asiat ovat Suomessa selkeästi hyvällä mallilla kansainvälisesti verrattuna. Ongelmia sen sijaan teettää se, että Suomeen töihin pääsy on vaikeaa. Byrokratia on hankalaa ja jo Suomessa asuvien ulkomaalaistenkin on vaikea päästä töihin kielivaatimusten vuoksi.”

Alkuaskeleet Teknillisessä korkeakoulussa

Alkunsa Bluefors sai Teknillisessä korkeakoulussa tehdyn tutkimustyön jälkeen. Tarkoitus oli valmistaa tutkijoille jäähdytinlaitteita, joilla pääsee lähelle absoluuttista nollapistettä. Maailmalla niitti mainetta tieto uudenlaisesta laimennusjäähdyttimestä, jolla päästiin aiempaa helpommin äärimmäisiin mataliin lämpötiloihin nappia painamalla. Se sai Rob Blaauwgeersin ja Pieter Vorselmanin ryhtymään toimeen ja perustamaan yrityksen vuonna 2008.

”Tarkoitus oli rakentaa muutama systeemi vuodessa, mutta kiinnostus laitteisiin on ollut suurta”, Blaauwgeers sanoo.

Aluksi iso osa liikevaihdosta tuli tutkimusyhteisöstä. Tällä hetkellä nopein kasvusektori on kvanttilaskenta. Se on samalla yhtiön suurimpia kasvualoja.

Alkuvaiheessa hollantilaiset saivat rahoitusta Venture Cup -liiketoimintasuunntelmakilpailun kautta. Mukana oli myös hiukan vierasta lainapääomaa. Parhaillaan Bluefors on mukana EU-rahoitteisessa OpenSuperQ -hankkeessa, joka on ollut noin kolmen vuoden tutkimus- ja kehitysprojekti ja rakentuu yrityksen kryo-ympäristön päälle.

Mukana kvanttitekonologian läpimurroissa

Tällä hetkellä Bluefors on johtava lähelle absoluuttista nollapistettä kylmenevien jäähdyttimien valmistaja. Yhtiön tuotteita käytetään asiakasyrityksissä, tutkimuskeskuksissa ja yliopistoissa muun muassa kvanttitietokoneiden kehityksessä ja perustutkimuksessa.

Kryoinsinööri Ari Riihimäki viimeistelee asiakkaan laimennusjäähdytintä

Monialaista osaamista. Blueforsissa työskentelee osaajia aina kokoonpanosta fysiikan tohtoreihin. Kryoinsinööri Ari Riihimäki viimeistelee asiakkaan laimennusjäähdytintä.

Blueforsin kasvutavoite on jatkossakin asettaa toimialan standardit koskien matalien lämpötilojen applikaatioita ja säilyttää johtava markkina-asema.

”Haluamme olla mukana mahdollistamassa tulevaisuuden läpimurrot kvanttiteknologiassa”, Blaauwgeers toteaa.

Tavoitteeseen Bluefors aikoo päästä panostamalla nykyteknologian sekä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Marraskuun puolessavälissä yritys esitteli uusimman keksintönsä, mittavan KIDE-jäähdytysjärjestelmän.

Millaiset olosuhteet Suomessa on sitten oltava, jotta täällä syntyy kansainvälisille markkinoille kelpaavia huippuinnovaatioita?

”Olemme erittäin tyytyväisiä tämänhetkiseen tilanteeseen – vuosittaista kasvua on noin 30 prosenttia. Kvanttilaskenta-ala Suomessa on kiinnostava, ja maailmanlaajuisesti kvanttitietokoneala on poliittinen aihe. Siksi korkean teknologian vientiteollisuudelle olisi tärkeää saada tukea ja selkeää toimintaohjeistusta”, Blaauwgeers sanoo.

Liian yleisluontoista koulutusta

Rob Blaauwgeers pitää erityisosaamista Suomessa todella hyvänä mutta kantaa huolta siitä, että erityisesti ammattioppilaitoksissa koulutusohjelmat ovat siirtyneet liian yleisluontoiseen suuntaan. Hänestä koulutuksen roolia syvän ammattiosaamisen tuottajana ei riittävällä tasolla arvosteta tai painoteta opetussuunnitelmia laadittaessa. Näin on esimerkiksi tilanne teknikkojen ja koneistajien kohdalla.

”On tärkeää, että jatkossakin ammattioppilaitos pätevöittää henkilön tiettyyn ammattiin, eikä vain valmista tiettyä alaa varten”, Blaauwgeers toteaa.

Hänen mukaansa tilanne on johtanut siihen, että viime vuosina työnantajien roolia on jouduttu kasvattamaan osaamisen kehittäjänä ja lisäkouluttajana erityisesti vastavalmistuneita palkatessa.

”Toki työnantajan vastuulle kuuluu aina yrityskohtaisiin työtapoihin liittyvä perehdytys, mutta nykyään työnantajan täytyy olla yhä enemmän valmis kouluttamaan myös ammatillista osaamista.”

Rob Blaauwgeers, Blueforsin toimitusjohtaja

Kelloseppiäkin tarvitaan. Toimitusjohtaja Rob Blaauwgeers esittelee mikromekaanikkojen ja kelloseppien valmistamaa kryogeenistä johdotusta.

Bluefors on palkannut työntekijöitä myös Kelloseppäkoulusta, jonka toiminta on ollut vaakalaudalla.

”Kelloseppäkoulu ja sen kasvatit ovat tunnetusti huippuluokan ammattiosaajia. Sieltä valmistuneita työskenteleekin useissa eri tuotannon tiimeissämme ja tuotekehityksessä hyvin erilaisissa rooleissa.”

Blaauwgeersin mukaan Kelloseppäkoulu on hyvä esimerkki tiettyyn erikoistumisalaan keskittyvästä koulutuksesta, josta valmistuu mestareita.

”Nykykehityksen myötä tällaisia kouluja ja koulutusohjelmia on yhä vähemmän. Blueforsin ja vastaavien yritysten kannalta kehityksen pitäisi olla täysin päinvastainen. Vain erikoisosaamisella voimme tuottaa sellaisia innovaatioita, jotka pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa”, toimitusjohtaja Blaauwgeers toteaa.

Teksti: Marjo Vuorinen

Kuvat: Liisa Takala

Lisää aiheesta:

Nyt olisi kysyntää digi-, vähähiilisyys- ja kiertotalousosaamiselle: Nämä ovat lähivuosien tärkeimmät osaamistarpeet

Sinut on haastettu: Palkkaa kansainvälinen opiskelija!

Osaava ja uutta luova Suomi edellyttää päätöksiä tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta – Parlamentaarisella ryhmällä avaimet käsissään 

 

Artikkeli on mukana uutiskirjeessä.