”Nykytilanteesta hyötyvät vain rikolliset” – EU:n budjettipetokset ovat entistä pahempia, mutta jäsenmaiden vastustus sitoo Euroopan petoksentorjuntaviraston kädet

Ville Itälän johtajamalla EU:n petoksentorjuntavirasto OLAFilla on ainutlaatuinen kyky yhdistää pisteitä ympäri maailman. Kuva: OLAF

Kaksi rahtilaivaa lipuu keskellä Tyyntä valtamerta. Ne on lastattu täyteen kontteja, jotka sisältävät yhtä tuotetta: shampoota.

Kaukana sateisen Brysselin EU-kortteleissa sijaitsevan rakennuksen uumenissa alusten liikkeitä seurataan herkeämättä softateknologialla, joka kerää reaaliaikaista dataa rahdin liikkeistä.

Shampooalukset seilaavat mutkittelevaa reittiä satamasta toiseen. Lopulta laivat saapuvat Meksikoon ja Kolumbiaan. Siellä niitä odottaa yllätys: satamassa on vastassa lauma viranomaisia, jotka tekivät takavarikon.

”Tämä on yksi esimerkki viime aikaisista tapauksista, jossa autoimme saamaan kiinni rikollisia ja takavarikoimaan yli 400 tonnia väärennettyä shampoota”, kertoo Euroopan petoksentorjuntavirasto OLAFin pääjohtaja Ville Itälä.

OLAF toteutti ison jäljitysoperaation, joka alkoi Kiinasta. Paikalliset viranomaiset olivat löytäneet tehtaan, jossa valmistetaan väärennettyä shampoota. He menivät paikalle sulkemaan tehdasta, mutta rikolliset ovat ehtineet jo lastata kaksi rahtilaivaa täyteen tuotteita ja alukset olivat lähteneet kiertämään maailmaa.

Itälän tiimi oli huolissaan, että terveydelle vaarallista shampoota oli päätymässä myös eurooppalaisten kauppojen hyllylle. Pullot olivat niin aidon näköisiä, että kuluttajan olisi ollut Itälän mukaan vaikea huomata kaupan hyllyllä, ettei tavara ole aitoa. Harva hoksaisi edes epäillä, että shampoota väärennetään.

”Oli se tosi tehokasta shampoota, kun ei tarvitse pestä kuin kerran!” Vitsailee Itälä.

OLAFin selvittämissä kansainvälisissä tullirikoksissa ei olekaan Itälän mukaan kyse vain siitä, että Eurooppaan tuodusta tavarasta on jätetty tullimaksut maksamatta, vaan usein tavarat ovat myös ympäristölle ja ihmisille vaarallisia.

Niin mitä sinä nykyään teet?

Entinen kokoomuksen puheenjohtaja, muun muassa sisäministerinä ja europarlamentaarikkona toiminut Itälä aloitti OLAFin pääjohtajana syksyllä 2018.

Viraston nimilyhenne OLAF tulee sen ranskankielisestä nimestä ”Office de Lutte Anti-Fraude”.

Monelle suomalaiselle, ainakin pikkulasten vanhemmalle, nimi OLAF saattaa tosin tuoda mieleen pikemminkin Disneyn Frozen-elokuvan hahmon kuin EU:n petoksentorjunnan.

”Suomessa ei kukaan juuri korviaan lotkauta, voin kävellä kadulla rauhassa. Kysellään, että mitä sinä nykyään Ville teetkään”, toteaa Itälä.

Itälä pohtii, että on toisaalta hyväkin asia, ettei OLAFia tunneta Suomessa. Monessa jäsenmaassa OLAFin vierailu on sen sijaan iso mediatapahtuma ja Itälän tapaamiset alkavat pääministeritasolta.

Viraston vuosikertomuksesta selviää, montako tapausta on vireillä kussakin EU-jäsenmaassa. Suomi löytyy tilaston häntäpäästä. Viime vuonna tapauksia oli nolla, nyt käsittelyssä on yksi.

EU-varojen kansallista käyttöä koskevien OLAFin petostutkintatapausten määrä jäsenmaissa vuonna 2018

Lähde: OLAFin vuosiraportti 2018.

Mutta kokonaisuutena Itälän selvitettävänä on jatkuvasti enemmän petostapauksia.

”Shampoon kaltaisten tavaraväärennöksien jäljittäminen ja tutkinta on vain pieni osa, mitä teemme.”

Euroopan petostentorjuntavirasto havaitsee, tutkii ja estää EU:n varoja koskevia petoksia. Virastossa on 400 työntekijää, joista useimmilla on tausta poliisissa, syyttäjänvirastossa tai tullissa.

OLAF tekee riippumattomia tutkimuksia, joiden kohteena ovat EU:n budjetin väärinkäytökset, korruptio instituutioissa sekä vakavat laiminlyönnit. Väärinkäytöksiä voi esiintyä niin EU-instituutioissa, yrityksissä kuin jäsenvaltioiden hallinnoissa.

Vuodesta 1999 toiminut OLAF kehittää tämän lisäksi komissiolle uusia petoksentorjunnan menettelytapoja.

”Meidän tehtävämme on siis suojella eurooppalaisia veronmaksajia, eurooppalaista taloutta ja eurooppalaisten valmistajien kilpailukykyä”, kiteyttää Itälä.

Ennen kaikkea OLAFin työssä on Itälän mukaan kyse EU:n maineesta.

”Veronmaksajilla tulee olla oikeus tietää, että hänen rahansa käytetään oikein. Jokainen tapaus syö unionin mainetta.”

Tuhansia ilmoituksia vuodessa

Niitä väärinkäytöksiä tosiaan riittää. Esimerkiksi vuonna 2017 EU:n budjettivaroja katosi petosten takia 470 miljoonaa euroa. Vuosina 2010–2018 OLAF on tutkinut yhteensä yli 1 900 tapausta, jäsenmaissa tapahtuvat budjettipetokset ovat vain osa viraston työtä.

Itälä myöntää, että työtahdin rankkuus on yllättänyt hänet.

”Tämä on vielä reilusti rankempaa kuin ministerin arki.”

Itälä juoksee kokouksesta toiseen ja 12 tuntia on ”aika minimi” tauotta jatkuvan työpäivän pituus.

”Tällainen on komission työtapa, tämä on elämäntapa”, toteaa Itälä.

Hän painottaa, että työ on todella mielenkiintoista ja kansainvälistä.

”Olen tykännyt tästä todella paljon.”

OLAF tekee läheistä yhteistyötä viranomaisten kanssa ympäri maailman.

”Meillä on esimerkiksi Saudi-Arabiassa ja Kiinassa contact-point, koska näissä paikoissa pystytään paremmin seuraamaan väärennytyn tavaran liikkeitä.”

Tehtävä on melkoinen näköalapaikka kansainvälisen rikollisuuden trendeihin ja Itälän mukaan ikinä ei voi tietää aamulla, mitä tapauksia tänään paljastuu.

”Kirjo on valtava Syyrian pakolaisapupetoksista shampooväärennöksiin.”

Pääjohtajan toimenkuva on laaja, mutta suurin osa Itälän ajasta kuluu luonnollisesti OLAFin petostutkintatapausten kanssa. Kuka tahansa voi ilmoittaa virastolle petosepäilynsä nimettömänä ja kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä.

Ilmoituksia tulee paljon, viime vuonna yli 1 900. Itälän alaisuudessa toimivat yksiköt käyvät ilmiannot läpi ja esittelee Itälälle ne, joista on syytä avata tutkinta. Viime vuonna tutkinta avattiin 219 tapauksesta.

Vuodesta toiseen eniten alttiita väärinkäytöksille ovat aluekehitystuet. Esimerkiksi EU:n rahoittamat rakennushankkeet, joissa tarjouskilpailua tehdään väärennetyillä nimillä.

Jos tutkinta avataan, tapaus siirtyy tutkintapuolelle, joka esittelee käsittelyn jälkeen Itälälle valmiin tapauksen. Silloin OLAF päättää suositteleeko se jäsenmaille, tuleeko juridinen prosessi aloittaa.

Sen lisäksi virasto suosittaa komissiolle, paljonko rahoja pitäisi periä takaisin. Rahojen takaisinperintä saattaa kestää useita vuosia eikä takuuta ole, saadaanko niitä koskaan takaisin.

Pelkästään vuonna 2017 OLAF suositteli takaisinperintää kolmen miljardin euron edestä. Näiden rahojen osalta prosessi on yhä kesken.

OLAFin virkamiehet tekevät tiivistä yhteistyötä jäsenmaisen viranomaisten kanssa.

Komissaarit vaihtoon

Paitsi jäsenmaita ja yrityksiä, OLAF valvoo myös jokaista, joka on EU:ssa töissä.

”Siitä on täysin nollatoleranssi – ei pelkästään huijausten tai korruption suhteen vaan kaiken sääntöjen vastaisuuden osalta. EU-työntekijöitä valvotaan tiukasti”, selittää Itälä.

Kun Itälä kävelee Brysselin EU-kortteleissa OLAF-badge kaulassa, ihmiset tuijottavat, mihin rakennukseen hän olen menossa.

Tämä pätee tietysti myös komissaareihin. Tänä syksynä Itälän tiimi on selvittänyt kahden komissaarikandidaatin taloudellisia taustoja. Viraston syynissä ovat olleet Puolan ja Ranskan komissaariehdokkaat Janusz Wojciechowski ja Sylvie Goulard.

OLAF antoi Euroopan parlamentille suosituksen periä takaisin Wojciechowskin väärin perustein laskuttamia matka- ja muita kuluja sekä vaati tarkentamaan korvausten maksamiseen liittyviä käytäntöjä.

Goulardia koskevassa tutkinnassa on kyse avustajiin liittyvien EU-varojen mahdollisesta väärinkäytöstä. Sen lisäksi Goulardin asemaa ovat heikentäneet tiedot yhdysvaltalaisen ajatushautomon kanssa tehdyistä sivubisneksistä.

KUKA
Ville Itälä
Euroopan petoksentorjuntavirasto OLAFin pääjohtaja
Aiemmin: Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen 2012–2018, kokoomuksen europarlamentaarikko 2004–2012, sisäasiainministeri 2000–2003, kokoomuksen puheenjohtaja 2001–2004, kansanedustaja 1995-2004.
Koulutukseltaan: oikeustieteiden kandidaatti, varatuomari.
Naimisissa, asuu perheineen Brysselissä

Eräs viime aikaisista kiinnijääneistä poliitikoista on myös Ranskan äärioikeistolaisen Kansan rintama -puolueen perustaja ja entinen puheenjohtaja Jean-Marie Le Pen, joka joutui OLAFin tutkinnan ansiosta oikeuden eteen ja palauttamaan Euroopan parlamentille sievoiset summat rahaa.

Järjestäytynyt rikollisuus kasvussa

OLAF koordinoi entistä enemmän myös tullirikostapauksia.

”Näiden osaltakin puhutaan valtavista rahasummista”, huomauttaa Itälä.

Tavallisimmat tapaukset liittyvät tavaroiden arvon tahalliseen aliarvioimiseen. Pari vuotta sitten komissio lähetti OLAFin suosituksen perusteella asiasta Britannialle yli kahden miljardin laskun. Kun Britannian tulli terästi toimintaansa, rikolliset siirtyivät seuraavaan maahan ja taas seuraavaan. OLAF seurasi perässä ja komissio lähetti noin 200 miljoonan euron laskun Kreikkaan.

”Näitä rikollisia on todella vaikea saada kiinni ja minua kummastuttaa, miten he löytävät aina sen heikoimman pisteen, minne kannattaa mennä seuraavaksi”, pohtii Itälä.

OLAFin selvittämien tapausten määrä ja koko vaihtelevat vuodesta toiseen, mutta Itälän mukaan selviä trendejäkin löytyy.

”Huijaukset ovat entistä enemmän järjestäytyneen rikollisuuden aikaansaannoksia ja entistä ammattimaisempia. Taustalla on iso koneisto ja homma todella taitavaa.”

Toinen selvä trendi on kansainvälisyys. Petokset ylittävät yhä useammin valtioiden rajat. Samaa petosta tehdään monessa maassa ja silloin myös rikoksen jäljittäminen on vaikeampaa.

Viime vuoden lopussa OLAF otti kiinni Romaniassa ja Italiassa toimineen rikollisryhmän, joka oli jättänyt veroja maksamatta yli 30 miljoonaa euroa. Kannettavia tietokoneita ja muita arvokkaita elektroniikkatuotteita myynyt ryhmä kiersi veroja käyttämällä ympäri Euroopan sijaitsevia postilaatikkofirmoja ja ulkomaisia pankkitilejä.

OLAFin virkailijat tutkivat italialaisten ja romanilaisten viranomaisten kanssa useita toimistoja ja asuntoja ja saivat kahdeksan henkilöä syytteeseen.

Noin kuusi prosenttia petostapauksista koskee maatalouden tukien väärinkäyttöä, mutta kyse on enää harvoin yksittäisestä maanviljelijästä, joka pienen lisätienestin toivossa huijaa peltopinta-alansa todellista suuremmaksi.

”Sen sijaan esimerkiksi rikolliset voivat ilmoittaa peltojen vuokrasopimuksiin vääriä viljelijöitä – keksittyjä tai sellaisia, jotka ovat jo kuolleet – jolloin rahat päätyvätkin rikollisille”, Itälä kuvailee.

Muutamissa EU-maissa on tavallista, että peltoja vuokrataan omistamisen sijaan. Rikolliset näkevät tässä mahdollisuuden.

Toinen kasvava ala ovat ympäristörikokset. Ihmiset antavat enemmän rahaa ympäristön hyväksi tehtävään työhön, joten tämä sektori on alkanut Itälän mukaan kiinnostaa myös rikollisia.

”Jätebisnekseen kohdistuvat petokset ja kasvien ja eläinten salakuljetus ovat selvästi lisääntymään päin.”

OLAF selvittää tapauksia myös yhdessä kansallisten tulliviranomaisten, komission ympäristöpääosaston, Eurojustin ja Europolin kanssa.

Jo tähän mennessä on saatu takavarikoitua isot määrät EU-alueella kiellettyjä tuholaistorjunta-aineita, joita on tuotu unionin alueelle niiden alhaisen hinnan vuoksi, mutta jotka ovat ympäristölle vaarallisia.

Verkko moninkertaistanut vaikeusasteen

Shampoolaiva on vielä helppo jäljittää, mutta verkkokaupan kanssa tilanne on täysin toinen.

OLAFin ja kansallisten tulliviranomaisten on mahdotonta seurata, onko jokaisen pikkupaketin osalta tullit ja verot maksettu ja ennen kaikkea, sisältääkö paketti sitä, mitä se lupaa.

Ihmiset tilaavat Itälän mukaan ihan liian luottavaisin mielin verkosta esimerkiksi lääkkeitä ja elintarvikkeita.

”EU:n markkinoilla liikkuu jatkuvasti enemmän ruokaa, joka ei täytä unionin vaatimia laatustandardeja elintarvikkeille. Tämä aiheuttaa ison turvallisuusriskin eurooppalaisille kuluttajille.”

Kuluttajan on vaikea erottaa väärennöstä omin silmin, mutta sisältö voi pahimmassa tapauksessa tappaa.

”Tilaukset saapuvat paketti kerrallaan ja niiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Miten tätä valvotaan? Meidän on osattava tehdä oikea riskianalyysi. Tämä vaatii yhteistyötä EU-alueella ja kansainvälisesti”, painottaa Itälä.

Juuri yhteistyö ja luottamus ovat Itälän mukaan avainsanat. Ilman niitä Eurooppa ei selviä haasteesta.

”Eri viranomaisten on voitava luottaa toisiinsa ja toimia avoimesti yhteistyössä.”

Sen lisäksi petoksentorjuntavirasto tarvitsee riittävät lailliset valtuudet ja resurssit toimiakseen tehokkaasti.

Itälän mielestä OLAFilla ei ole tällä hetkellä riittäviä laillisia valtuuksia.

”Nykyisellään emme saa automaattisesti seurata pankkitilejä tai mennä jäsenmaissa rakennukseen sisään. Todisteaineisto, jonka OLAF löytää ei välttämättä kelpaa jäsenmaiden oikeudessa todistusaineistoksi”, kuvailee Itälä.

Kun pääjohtaja kuuli asian ensimmäistä kertaa, hän luuli sitä vitsiksi.

”Minulle oli suoraan sanottuna kauhistus, että olemme petoksentorjuntavirasto, mutta meillä ei ole oikeutta seurata rahavirtoja tai epäiltyjen pankkitilejä.”

OLAFin tutkijat pääsevät tarkastamaan pankkitilin sen jälkeen, kun he ovat ensin pyytäneet kansallisilta viranomaisilta siihen luvan. Ongelmana on, että kansalliset viranomaiset eivät välttämättä halua tai ehdi antaa lupaa. Prosessi kestää kauan ja rikolliset karkaavat uusiin kohteisiin.

OLAF:n tutkimusten vaikuttavuutta koskeva lakiuudistus on parhaillaan jäsenmaiden neuvoston ja parlamentin käsittelyssä.

”Olemme ajaneet OLAFin toimivaltuuksiin muutoksia, mutta monet jäsenmaat vastustavat meidän valtaoikeuksiemme kasvattamista”, huokaa Itälä.

Suomelle komission laatima lakimuutosehdotus sopisi, mutta etenkin itäisessä Euroopassa tilanne on toinen.

Itälä huomauttaa, että uudenkin lain puitteissa OLAF toimisi aina yhteistyössä jäsenmaan toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja jäsenmaan lakien puitteissa. Jäsenmaiden viranomaisilla olisi ainoastaan velvollisuus auttaa.

”Tämä ei tarkoita, että me menisimme jatkossakaan Nordean konttoriin, heilauttaisimme OLAFin badgea ja tilit aukenisivat.”

Lisäksi OLAF tutkisi tulevaisuudessakin ainoastaan EU-budjettiin kohdistuvaa väärinkäyttöä.

”Siitä huolimatta meille ei meinata antaa tällaisia valtuuksia. Nyt yritän parhaani mukaan vakuuttaa jäsenmaille, kuinka tärkeätä valtuuksien saaminen olisi kansalaisten näkökulmasta.”

Itälä huomauttaa, että kansalliset viranomaiset eivät voita tässä mitään.

”Ainoa, joka tässä voittaa ovat rikolliset.”

EPPO:n johtoon on valittu romanialainen Laura Codruta Kövesi. Ville Itälä lahjoitti entiselle koripallotähdelle pallon yhteistyön symboliksi.

Toivon tuoja nimeltä EPPO

Tunnelin päässä näkyy onneksi ainakin hiukan valoa. EU:n yhteinen syyttäjänvirasto EPPO aloittaa operatiivisen toiminnan vuoden 2021 alussa. EPPOlla on toimivalta tutkia EU-rahoihin kohdistuvia rikoksia ja nostaa syytteitä niiden perusteella yhdessä jäsenmaiden nimeämien syyttäjien kanssa.

Tähän saakka ongelmana on ollut Itälän mukaan se, että kun OLAF saa jutun valmiiksi ja lähettää sen kansallisille syyttäjille, ei ole lainkaan takuuta, että tapaus päätyy jäsenmaassa ikinä oikeuden eteen.

”Prosenttimäärä on todella heikko.”

Tähän saakka vain kansalliset viranomaiset ovat voineet tutkia rikoksia, eikä petostentorjuntavirasto ja EU:n oikeudellisen yhteistyön yksikkö ole voineet aloittaa rikostutkintaa tai nostaa syytteitä jäsenmaissa.

”Nyt kun saamme pääsyyttäjän, niin tämä tilanne paranee huomattavasti”, uskoo Itälä.

Vaikka EPPOn toimivalta koskee vain osallistuvia jäsenmaita, se tekee yhteistyötä niiden EU-maiden kanssa, jotka eivät osallistu sen toimintaan.

EPPOn toimintaan on toistaiseksi sitoutunut 22 jäsenmaata, Suomi mukaan lukien. Sen sijaan länsinaapuri Ruotsi, Tanska, Puola, Unkari ja Irlanti eivät ole yhteistyössä mukana. Virastoa johtaa romanialainen Laura Codruta Kövesi.

Asetus EPPOn ja OLAFin yhteistyöstä on tarkoitus saada hyväksyttyä ennen EPPOn toiminnan käynnistymistä.

”Mutta oli laki mikä tahansa, haluan, että ensimmäisestä päivästä lähtien tämä yhteistyö toimii”, vakuuttaa Itälä.

Itälän mukaan EU:ssa tapahtuu helposti niin, että instituutiot ryhtyvät suojelemaan liikaa omaa mandaattiaan ja yhteistyö ei toimi.

”Mutta meillä on molemmilla on valtava halu näyttää ja yhteinen päämäärää: saada rikolliset nykyistä paremmin vastuuseen.”

Hän huomauttaa, että ihmisille jää helposti ihmisille näistä asioista negatiivinen kuva: EU-toiminta on pelkkää vedätystä ja huijausyrityksiä.

”Näinhän asia ei toki ole. Päinvastoin tämähän on positiivista: EU:lla on keinot suojella veronmaksajien rahoja ja ihmisten hyvinvointia.”

Vaikka OLAF pystyy yhteistyössä jäsenmaiden viranomaisten kanssa paljastamaan rikoksista vain osan, Itälä uskoo, että petoksentorjuntavirasto toimii pelotteena ja antaa ihmisille signaalin, että heistä välitetään.

”Monessa jäsenmaassa minulle sanotaan, että OLAF edustaa toivoa. Autamme niitä, jotka ovat heikommassa asemassa ja valvomme, että rahat todella menevät oikeaan osoitteeseen.  Pelkästään sen takia tämän organisaation olemassaolo on niin tärkeää” summaa Itälä.

Teksti: Heli Satuli / MustRead