Parkanon teknologiakurssi
Artikkeli

Parkanolaisen Supersteelin toimitusjohtaja toivoo, että lukion teknologiakurssi synnyttää kipinän teknologialalle: ”On herättävä taklaamaan tulevaisuuden osaajapulaa”

9.5.2021 klo 22.01
Parkanon kaupungin lukion oppilaat pääsivät tänä keväänä uudella kurssilla opiskelemaan teknologiaa sekä tutustumaan paikallisiin teknologiayrityksiin. Seudulla on jo pitkään tehty tiivistä yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä, mutta lukion teknologiakurssi oli tiettävästi ensimmäinen laatuaan koko Suomessa. Järjestäjien mielestä malli kannattaisi kopioida myös muualle maahan.

Nuorilla ei ole selkeää mielikuvaa siitä, millaista työtä teknologiayrityksissä tehdään ja millaiset näkymät alalla on. Lukiolaisten olisi hyvä tutustua alaan, koska lukion jälkeen moni miettii, hakeutuisiko alan opintoihin, pohti parkanolaisen metalliyritys Supersteelin toimitusjohtaja Janne Holma. Jotain tarttis tehdä.

Hän esitti ajatuksensa Parkanon seudun koulutuksen kehittämisryhmässä, ja Holman idean pohjalta syntyi kurssi nimeltä ”Teknologiassa on KOMEa tulevaisuus”. Kurssi toteutettiin kevään aikana Parkanon kaupungin lukiossa koulutuskuntayhtymä Saskyn ja paikallisten teknologiayritysten yhteistyönä. Supersteelin lisäksi mukana olivat Fennosteel, Suomen Tekojää ja Kopar.

”Rakensimme kurssin lukion uuden opetussuunnitelman mukaiseksi ja suuntasimme sen lukion toisen vuoden opiskelijoille. Mukaan ilmoittautui 12 nuorta”, kertoo Anna Mäkelä Seutukaupunkiverkoston Joustavat koulutusmallit yhdessä yrityselämän kanssa -hankkeesta.

Kurssilta konkreettista kokemusta teknologia-alasta ja kontakteja paikallisiin yrityksiin

Paikalliset teknologiayritykset olivat mukana kurssin suunnittelussa ja tarjosivat lukiolaisille oppimisympäristöjä ja ohjausta. Kurssilla opiskeltiin esimerkiksi 3D-tulostusta, koneiden ohjelmointia ja levytöitä.  Sisältöön kuului myös yritykseen ja erityisesti insinöörin työhön tutustuminen.

Parkanon teknologiakurssi

Opettajina toimivat Parkanon yläkoulun teknisen työn opettaja sekä Ammatti-instituutti Iisakin kone- ja tuotantotekniikan opettajat. Opetusta järjestettiin yritysten lisäksi Koulukampus Kaarnassa ja Ammatti-instituutti Iisakissa. 

”Koronatilanteen takia jouduimme toteuttamaan osan opinnoista etänä, mutta siitä huolimatta palaute sekä nuorilta että yrityksiltä oli hyvää. Tässä olisi mielestäni malli, joka kannattaisi kopioida muuallekin Suomeen”, Mäkelä sanoo.

”Näkisin, että kurssista oli monenlaista hyötyä. Nuoret saivat tietoa alasta, johon ovat ehkä lukion jälkeen hakeutumassa. Nuorten on myös varmasti helpompi hakea paikallisista yrityksistä kesätöitä ja hakeutua töihin opiskelujen jälkeen, kun ne tulivat kurssin aikana tutuiksi”, Mäkelä pohtii.

Supersteelissä lukiolaiset tekivät erilaisia mittauksia mikrometrillä ja tarkastivat kappaleita. Holma kertoi tietoiskussaan opiskelijaryhmälle teknologia-alasta, sen näkymistä ja työmahdollisuuksista.  

”Nuoret sanoivat, että kokemus oli silmiä avaava. Uskon, että tästä oli siinä mielessä paljon hyötyä. Teknologia-alan työstä on vaikeaa saada kuvaa, jos ei ole minkäänlaisia omia kokemuksia”, Holma sanoo.

Osaajapulaa taklataan tiiviillä seutuyhteistyöllä

Parkanon seudulla on jo pitkään tehty tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä. Esimerkiksi kone- ja tuotantotekniikan ammattiopinnot aloittaville ovat lahjoittaneet tietokoneita ja luvanneet kesätyöpaikkoja.

Parkanon teknologiakurssi

Lukion kurssi oli kuitenkin ensimmäinen laatuaan. Sen suunnittelu ja toteutus vaati luonnollisesti useamman työntekijän aikaa Supersteelillä. Miksi yritys silti halusi siihen panostaa?

”Meille on erittäin tärkeää, että saamme kontaktin tulevaisuuden osaajiin ja herätämme kiinnostusta teknologia-alaan. Tarvitsemme myös korkeakoulutettuja osaajia. Toivon, että olemme mukana edesauttamassa sitä, että nuoret hakeutuisivat tälle alalle”, Holma sanoo.  

”Vaikka tällä hetkellä saamme hyvin rekrytoitua osaajia, on katsottava myös tulevaan. Statistiikka näyttää, että tulevina vuosina kohtaamme pahan osaajapulan.”

Teksti: Sini Kaukonen
Kuvat: Hanna Tuuri

 

Artikkeli on mukana toukokuun uutiskirjeessä.