Uutinen

Suomalaiset ovat Euroopan sairainta kansaa ja terveysmenot sen kun kasvavat – Löytyisikö OECD:ltä lääkkeitä Suomen sote-ongelmiin?

PARIISI. Suomi ei ole terveyskysymyksissä mikään OECD:n mallioppilas mutta kuitenkin monella mittarilla oikealla tiellä. OECD:n asiantuntijoiden mukaan nyt tarvitaan lisää rohkeutta uudistaa koko terveydenhuoltojärjestelmä ihmislähtöisemmäksi ja kustannustehokkaammaksi.

 

https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/mustread/2019/11/19184154/hospital-strike-911x421.png

Terveydenhuoltojärjestelmä on lakkoilevien sairaanhoitajien mielestä Ranskassa romahtamisen partaalla. Kuva: Force Ouvrière / Flickr

Pariisissa lakkoillaan. Ranskalaisten sairaanhoitajien mitta on tullut täyteen. Syy kuulostaa tutulta: Sairaaloissa on aivan liian vähän hoitohenkilökuntaa ja hoitajat ovat ylikuormittuneita.

Etenkin Pariisin kaltaisissa suurkaupungeissa avoimia työpaikkoja ei saada täytettyä, koska sairaanhoitajan pienellä palkalla ei vuokrata saati osteta asuntoa järkevän työmatkan päässä kaupungista.

”Järjestelmä on romahtamisen partaalla ja potilasturvallisuus vakavassa vaarassa”, kommentoi eräs mieltään osoittava ranskalainen sairaanhoitaja tv-uutisissa.

”Tohtori tietää parhaiten”

Mielenilmauksen äänet eivät kantaudu Pariisin seesteisen suurlähetystöalueen kortteleihin. Täällä sijaitsee kansainvälisen taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n päämaja.

Muutama järjestön politiikkaosasto sijaitsee erillään päärakennuksesta, ja yhdessä niistä toimii OECD:n terveyspolitiikan osasto. Sisällä rakennuksessa tutkijat sujahtelevat käytävillä huoneesta toiseen. Henkilökunta näyttää OECD:n jäsenistöltä pienoiskoossa.

Jokaisen tutkijan äänestä kuultaa ylpeys omaa työtään kohtaan. Eikä ihme, OECD:n merkitys luotettavan tiedon tuottajana on tänään yhä tärkeämpi.

”Autamme päättäjiä kehittämään lakeja, yhteiskuntajärjestelmiä ja toimintatapoja. Fasilitoimme valtioiden oppimista ja kehitystyötä luotettavan tiedon avulla. Tieto on meille kaiken toiminnan perusta”, selittää OECD:n terveysosastoa johtava Francesca Colombo.

INFOBOKSI
OECD
”Better policies for better lives” – Paremmalla politiikalla parempaa elämää

Historia: Euroopan taloudellisen yhteistyön järjestö perustettiin vuonna 1948 Yhdysvaltojen Marshall-avun koordinointia varten.
Työ: Nykyään järjestö keskittyy taloudellisen kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, tekee analyyseja ja maakatsauksia sekä antaa politiikkasuosituksia.
Jäsenet: EU-maiden lisäksi Yhdysvallat, Australia, Kanada, Chile, Islanti, Norja, Israel, Japani, Etelä-Korea, Meksiko, Uusi-Seelanti, Sveitsi ja Turkki.

 

Yksi sektoreista, jonka kehittämiseen jäsenmaat eniten kaipaavat apua, on terveys. 1,5 vuotta sitten OECD-maiden ministerit pyysivät järjestöä auttamaan heitä muuttamaan terveydenhuoltojärjestelmiä ihmiskeskeisemmiksi.

”OECD-maiden terveydenhuoltojärjestelmät tuottavat paljon hyvää, mutta ne perustuvat siihen, mitä alan ammattilaiset on koulutettu tekemään. Ihmisten tarpeet ovat kuitenkin nykyään toiset”, toteaa Colombo.

Colombo huomauttaa, että lähes kaikki talouden sektorit ovat kokeneet viime aikoina isoja muutoksia. Harva meistä menee enää esimerkiksi pankkikonttoriin hoitamaan asiaansa.

Mutta terveydenhuoltojärjestelmät ovat säilyneet maailman muutoksesta huolimatta samanlaisina.

”Terveydenhuoltojärjestelmät ovat uskomattoman jäykkiä. Valtiontasolla ajattelu perustuu valtaosin yhä siihen, että tohtori tietää parhaiten ja kun ihminen huolestuu terveydestään, hän menee ensimmäisenä lääkärin vastaanotolle tai sairaalaan”, kuvailee Colombo.

Colombon mukaan terveydenhuoltokoneistot on luotu vakavien, akuuttien sairastapausten kuten sydänkohtausten hoitoon, ja kaiken keskipisteenä on sairaala. Tilastojen mukaan sydänkohtausten ja halvausten määrät ovat kuitenkin laskusuunnassa ja entistä pienempi osa väestöstä kaipaa äkillistä sairaalahoitoa.

”Siksi yritämme nyt auttaa valtioita vastaamaan uusiin tarpeisiin, kuten kroonisten sairauksien hyvään hallintaan, kasvaviin mielenterveysongelmiin, vanhenevan väestön pitkäaikaiseen hoitoon ja kokonaisvaltaisen tuen tarjoamiseen kansalaisille”, terveyspääosaston johtaja luettelee.

Colombo muistuttaa, että vuoteen 2050 mennessä yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä enemmän kuin tuplaantuu nykyisestä. Jo nyt keskimäärin joka toinen ihminen kärsii mielenterveyden ongelmista. Ihmiset haluavat ottaa myös aiempaa aktiivisemman roolin oman terveytensä hoidossa.

Terveydenhuollon palvelut pitää OECD:n mukaan organisoida uudelleen sekä perusterveydenhuollon että pitkäaikaisen hoidon osalta.

”Ihmisten pitäisi päätyä terveyskeskuksiin tai sairaaloihin vain silloin, kun siihen on aito tarve. Ei sen takia, että heidän krooninen sairautensa ei ole kunnolla hallinnassa.”

https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/mustread/2019/11/19185723/46974757625_b2414e6574_c.jpg

OECD yrittää nyt auttaa valtioita vastaamaan muuttuneisiin terveydenhuollon tarpeisiin, sanoo terveyspääosaston johtaja Francesca Colombo. Kuva: OECD.

Lisää panostusta ennaltaehkäisyyn

Yksi marraskuussa julkistetun uuden ”Health at a Glance” -raportin  mielenkiintoisimmista tilastoista koskee sitä, miten OECD-maiden terveydenhuoltojärjestelmät onnistuvat välttämään kuolemantapaukset.

”Suomi pärjää huomattavasti OECD-keskiarvoa paremmin tarkasteltaessa, minkä verran ihmisiä menehtyy hoidettavissa oleviin sairauksiin. Kuolleisuus on 20 prosenttia pienempi kuin OECD-keskiarvo”, huomauttaa Colombo.

Se osoittaa, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä toimii tehokkaasti ja pystyy tuloksellisesti pelastamaan ihmiset hengenvaarallista tilanteesta.

Sen sijaan ennaltaehkäistävissä olevan kuolleisuuden osalta tulos on huonompi.

”Tämä tarkoittaa, että Suomen olisi syytä investoida enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn. Se paitsi vähentäisi ennenaikaisia kuolemantapauksia, myös kasvattaisi odotettavissa olevan eliniän odotetta”, toteaa Colombo.

Suurin osa estettävissä olevista kuolemantapauksista aiheutuu Suomessa keuhkosyövästä, alkoholismista, sydänsairauksista, onnettomuuksista ja itsemurhista.

Suomalaisten tekemät itsemurhat ovat vähentyneet huomattavasti, mutta suhdeluku on yhä OECD-keskiarvon yläpuolella. 100 000 asukasta kohden itsemurhia tehtiin Suomessa 13,9 ja OECD-maissa keskimäärin 11,6.

Terveydenhuoltomenot kasvussa kaikkialla

Yksi asia on tuoreiden tilastojen mukaan varmaa: terveysmenot ylittävät bruttokansantuotteen kasvun seuraavan 15 vuoden aikana melkein jokaisessa OECD-maassa.

Asukaskohtaiset terveysmenot kasvavat OECD-maissa keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa ja nousevat 10,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä.

Viime vuonna jäsenmaat käyttivät terveydenhuoltoon keskimäärin 8,8 prosenttia bruttokansantuotteestaan.

Näin paljon valtiot käyttävät terveydenhuoltoon

Valtio

Terveysmenojen osuus BKT:stä vuonna 2018

Yhdysvallat

16,9 %

Sveitsi

12,2 %

Ranska

11,2 %

Belgia

10,4 %

Suomi

9,1 %

OECD-keskiarvo

8,8

Latvia

5,9 %

Turkki

4,1

Terveydenhuoltomenot ovat Suomessa hiukan OECD-keskiarvoa korkeammat, mutta alemmat kuin esimerkiksi länsinaapuri Ruotsissa.

Colombon mukaan Suomen terveysmenot kasvavat lähivuosina vähän OECD-keskiarvoa enemmän, mutta mitään radikaalia kasvua ei ole Suomessa odotettavissa.

OECD arvioi, että terveysmenojen osuus BKT:stä nousee Suomessa vuoteen 2030 mennessä 11,6 prosenttiin BKT:stä. Eniten terveydenhuollon menot kasvavat lähivuosina Yhdysvalloissa, Sveitsissä, Kanadassa, Koreassa, Australiassa ja Norjassa.

”Kaikista suurin terveysmenojen kasvuun vaikuttava tekijä on BKT:n kasvu. Maan tulotason ja terveydenhuoltomenojen välillä on vahva korrelaatio”, huomauttaa Colombo.

Muita keskeisiä syitä ovat luonnollisesti väestön ikääntyminen, teknologinen muutos sekä yleisen talouden tuottavuuskehityksen vaikutukset palkkoihin ja hintoihin terveydenhuollossa.

Terveydenhuolto on ala, jolla on perinteisesti saavutettu alhaisemmat tuottavuuden lisäykset verrattuna muuhun talouteen.

Vastuuta pois lääkäreiltä

Terveydenhuoltojärjestelmien taloudellinen kestävyys on koetuksella kaikkialla.

”Siksi joka maassa olisi tärkeää kiinnittää nyt huomio siihen, mikä aiheuttaa menojen jatkuvan kasvun. Tämä ymmärrys on välttämätöntä, jotta voimme löytää tapoja, joilla menojen kasvua voidaan hillitä kestävällä tavalla”, toteaa OECD:n terveyspääosaston johtaja.

Colombo huomauttaa, että iso osa menojen kasvusta johtuu BKT:n kasvusta ja väestön ikääntymisestä. Niihin eivät oikein tehostamistoimet pure.

Siksi päättäjien pitää keskittyä tekijöihin, joihin voidaan vaikuttaa poliittisilla keinoilla. Colombon mukaan on olemassa paljon poliitikkoja ja välineitä, jotka voivat auttaa terveydenhuoltojärjestelmää toimimaan tehokkaammin ja tuloksellisemmin.

Terveys- ja sosiaalijärjestelmät työllistävät nyt enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Noin joka kymmenes kaikista OECD-maiden työpaikoista löytyy terveydenhuollosta tai sosiaalihuollosta.

Tilastoja johtavat Pohjoismaat: Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa yli 15 prosenttia työvoimasta työskentelee näillä aloilla.

Myös henkilöstö tarjoaa säästömahdollisuuksia. OECD ei kuitenkaan ehdota, että valtiot ryhtyvät repimään lisää tehoja terveydenhoitoalan ammattilaisten selkänahasta. Sen sijaan alan ammattilaisten vastuualueet voitaisiin määritellä uudelleen.

”Esimerkiksi tehtävien siirtäminen lääkäreiltä sairaanhoitajille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille nykyistä rohkeammin voi lievittää kustannuspaineita ja parantaa tehokkuutta. Ja ilman, että potilasturvallisuus vaarantuu”, ehdottaa Colombo.

Suomi on tässä Colombon mukaan oikealla tiellä: sairaanhoitajat ovat jo ottaneet uusia, vastuullisempia rooleja. Tehtävänjakoa kannattaisi silti miettiä uudelleen vielä kattavammin sekä perusterveydenhuollossa että muissa terveyspalveluissa.

Lääkäri-sairaanhoitajasuhde OECD-maissa

Valtio

Sairaanhoitajia yhtä lääkäriä kohti

Irlanti

4,5

Suomi

4,4

Belgia

3,6

OECD-keskiarvo

2,7

Ruotsi

1,6

Kreikka

1

Suomessa on yksi OECD-maiden korkeimmista sairaanhoitaja-lääkäri-suhdeluvuista. Toisin sanoen Suomessa on OECD-keskiarvoa enemmän sairaanhoitajia, mutta lääkäreitä on selvästi keskiarvoa vähemmän. Esimerkiksi Itävallassa, Kreikassa ja Portugalissa lääkäreitä on 1 000 ihmistä kohden enemmän kuin viisi, Suomessa vain kolme.

Colombon mukaan tilastojen valossa on selvää, että Suomessa ei ole tarpeeksi lääkäreitä. Pula on etenkin terveyskeskuslääkäreistä, ja liian moni suomalainen lääkäri erikoistuu.

”Kun näitä terveyskeskusten ‘portinvartijoita’ ei ole tarpeeksi, tuloksena ihmiset päätyvät liian usein erikoislääkärien vastaanotolle tai jopa sairaalaan, vaikka tarvetta ei olisi. Tämä maksaa enemmän ja se on myös erikoislääkärien resurssien tuhlausta,” kiteyttää Colombo Suomessa paljon puhutun ongelman.

Tätä terveyskeskusten lääkäripulaa hallitus yrittää parhaillaan poistaa sote-hallintouudistusta nopeammalla aikataululla. Onnistuuko yritys, on kuitenkin kokonaan toinen kysymys.

Suomella on OECD:n tilastojen mukaan parantamista muihin maihin verrattuna myös julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyössä ja ylipäätään potilaan hoidon koordinoinnissa.

Monikanavainen ja siiloinen rahoitus on johtanut siihen, että terveydenhuollon saatavuus on Suomessa tunnetusti epätasa-arvoista: terveet työssäkäyvät pääsevät työterveyshuoltoon, muut jonottavat aliresursoituihin terveyskeskuksiin.

Monikanavaisen rahoituksen purkamista pohtivalla työryhmällä on edessään visainen tehtävä. Colombo loisi toimijoille lisää kannustimia tehdä yhteistyötä.
”Nykyiset rahoitusmekanismit eivät tarjoa riittäviä kannustimia sille, että hoidon koordinointia vahvistettaisiin tarjoajien välillä.”

Tehostamiskeinoja löytyy

Eivätkä OECD:n tarjoilemat terveydenhuollon tehostamiskeinot jää tähän.

OECD:n tutkijat huomauttavat, että esimerkiksi lääkkeiden osalta hintaa, markkinoillepääsyä ja reseptien kirjoittamista koskevat lakimuutokset ovat kaikki auttaneet lisäämään geneeristen lääkkeiden käyttöä ja siten kutistaneet kustannuksia.

Geneeriset eli rinnakkaislääkkeet ovat lääkkeitä, joiden alkuperäinen patentti on umpeutunut. Rinnakkaislääkkeet ovat usein patenttisuojattuja lääkkeitä halvempia. Merkittävä osa geneeristen lääkkeiden vaikuttavista aineista tulee Kiinasta ja Intiasta.

Tällä hetkellä vain puolet OECD-maissa myytävistä lääkkeistä on geneerisiä. Maiden välillä on tosin isoja eroja: Chilessä, Saksassa, Uudessa-Seelannissa ja Britanniassa geneeristen lääkkeiden osuus on yli kolme neljäsosaa myytyjen lääkkeiden määrästä.

Sen sijaan Luxemburgissa ja Sveitsissä rinnakkaislääkeiden osuus on alle neljännes. Suomessa osuus on Fimean mukaan vajaa puolet.

INFOBOKSI
OECD-maiden väestön suurimmat terveysongelmat

  • 18 prosenttia aikuisista tupakoi edelleen päivittäin.
  • Alkoholin kulutus on OECD-maissa keskimäärin yhdeksän litraa puhdasta alkoholia henkeä kohti vuodessa, mikä vastaa lähes 100 pulloa viiniä eli melkein 2 pulloa viikossa.
  • Ylipainoisten osuus väestöstä kasvaa. 56 prosenttia aikuisista on ylipainoisia tai lihavia ja lähes kolmannes 5–9-vuotiaista lapsista ylipainoisia.
  • Ilman pilaantuminen aiheuttaa noin 40 kuolemaa vuodessa 100 000 ihmistä kohden OECD-maissa.
  •  

Lääkkeiden lisäksi toinen toimiva tehostamiskeino ovat Colombon mukaan terveysteknologian arvioinnit (Health Technology Assessment, HTA). Arviointien avulla voidaan ehkäistä kalliiksi käyvät teknologiakokeilut, varmistaa, ettei uutta tehotonta teknologiaa oteta käyttöön ja lopettaa nykyiset tehottomat järjestelmät.

”Teknologisen kehityksen hyödyntämisessä kannattaa olla ennakkoluuloton mutta keskittyä siihen, millä on paras potentiaalia lisätä tuottavuutta.”

Esimerkiksi digitalisaatio voi tuoda mukanaan uusia, rahaa säästäviä jakelutapoja. Robotiikka puolestaan voi auttaa suorittamaan tiettyjä toimenpiteitä ihmisen puolesta. Samoin digitalisaatio voi parantaa terveysdatan laatua ja hyödyllisyyttä.

Ennen kaikkea jos ihmisille annetaan oikeus käyttää omaa terveystietodataansa, he voivat Colombon mukaan ottaa helpommin vastuuta omasta kokonaisterveydestään.

”Samoin potilasturvallisuuden parantaminen ei vain paranna ihmisten terveyttä vaan voi myös säästää rahaa. Lähes viidellä prosentilla OECD-maissa sairaalahoidossa olevista potilaista oli terveydenhuoltoon liittyvä infektio vuosina 2015–2017”, huomauttaa Colombo.

Colombo muistuttaa, että Suomi ei ole ongelmiensa suhteen mitenkään uniikki.

”Kaikilla on sama tarve uudistaa terveydenhuoltojärjestelmäänsä juuria myöten.”

OECD:n tutkijat lohduttavat, että reformit ovat aina vaikeita, mutta terveydenhuollon reformien vaikeuskerroin on tunnetusti aivan omaa luokkaansa.

Ylipaino ja krooniset sairaudet Suomen vitsaus

OECD panostaa parhaillaan myös entistä parempien mittareiden kehittämiseen. Tavoitteena on saada luotettavammin selville se, miten maiden terveydenhuoltojärjestelmät pärjäävät todellisuudessa eli silloin, kun asiaa kysytään potilailta itseltään.

”Todella harvoin ihmisiltä kysytään heidän kokemuksiaan hoidosta ja sen tuloksista tai siitä, mitkä asiat ovat heille tärkeitä, vaikka nämä kysymykset ovat todella keskeisiä terveydenhuollon tuloksellisuuden ja kehittämisen kannalta”, toteaa Colombo.

OECD:n kroonisten sairauksien hoitoa koskevan selvityksen mukaan esimerkiksi polvileikkaus paransi potilaiden ilmoituksen mukaan elämää 22 prosentissa tapauksista ja lonkkaleikkaus melkein joka toisen kohdalla.

Eli vaikka lonkkaleikkaus maksaa yhteiskunnalle paljon, myös sen hyödyt ovat suuret.

Kroonisten sairauksien ja oireyhtymien määrä

Valtio

Väestön osuus, jolla kaksi tai useampi krooninen sairaus

Suomi

48,1 %

Portugali

42,2 %

Ranska

34,5 %

OECD-keskiarvo

31,3 %

Ruotsi

30,8 %

Belgia

27,7 %

Norja

23,2 %

Lähde: Health at a Glance 2019: OECD Indicators

Mitä tulee kroonisten sairauksien yleisyyteen, listan kärjessä komeilee tuttu maa.

”Suomi johtaa kroonisten sairauksien tilastoa Euroopassa”, vahvistaa Colombo.

Puolella suomalaisista on kaksi tai jopa useampi krooninen sairaus tai oireyhtymä, kuten diabetes tai muistisairaus. Se on selvästi enemmän kuin OECD-keskiarvo, joka on on noin yksi kolmesta.

Yksi selkeä syy kroonisten sairauksien lisääntymiseen on tunnetusti eliniän kasvu.

”Suomi ei ole tässä yksin, krooniset sairaudet ovat kasvava ongelma kaikkialla OECD-maissa”, huomauttaa Colombo.

Muutkin Colombon luettelemat riskitekijät ovat tuttuja: tupakointi, lihavuus ja liiallinen alkoholin käyttö.

”Suomessa sekä tupakointi että alkoholin käyttö ovat laskeneet viime vuosina. Etenkin tupakoivien aikuisten osuus väestöstä on selvästi OECD-keskiarvon alapuolella.”

Sen sijaan ylipainoisten aikuisten ja lasten osuus näyttää tilastojen valossa kasvavan Suomessa entisestään.

”68 prosenttia suomalaisista on ylipainoisia. Se on Euroopan korkein prosentti, samaan yltää vain Portugali.”

Lasten osalta ylipainoisten osuus on sen sijaan OECD-keskiarvoa hieman alhaisempi. Monessa entisen itäblokin maassa vuonna alle 10 prosenttia lapsista oli ylipainoisia vuonna 1990, mutta nyt prosenttiosuus on näissä maissa samaa luokkaa Suomen kanssa eli noin 30 prosenttia.

Colombo muistuttaa, että lihavuuden ja kakkostyypin diabeteksen välillä on selvä korrelaatio. Ei siis mikään uutinen, että Suomi johtaa OECD:n mukaan myös diabeteslääkkeiden kulutustilastoja.

”Suomessa myös syödään vähemmän vihanneksia ja hedelmiä kuin muissa OECD-maissa. Eli ihmisten ruokavaliossa ja liikunnallisessa aktiivisuudessa olisi Suomessa vielä paljon parantamisen varaa. Tätä tahtia kroonisten sairauksien taakka vain kasvaa Suomessa lähitulevaisuudessa”, varoittaa OECD:n terveysosaston johtaja.

https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/mustread/2019/11/19192022/organisation-for-economic-co-operation-and-development.jpg

Ongelmista huolimatta moni OECD:n indikaattori näyttää Suomen suhteen positiivista kehitystä. Kuva: OECD.

Positiivista kehitystä monella mittarilla

Tutkijat muistuttavat, että moni OECD:n indikaattori näyttää Suomen suhteen kuitenkin positiivista kehitystä.

Yksi esimerkki ovat leikkausjonot: leikkaukseen pääsyä joutuu odottelemaan OECD:n tilastojen mukaan Suomessa huomattavasti vähemmän aikaa kuin 15 vuotta sitten, kiitos etenkin uuden hoitotakuun.

Myös suomalaisten keskimääräinen elinikä on OECD-keskiarvon yläpuolella, vaikkakin Norjaa ja Ruotsia alhaisempi. Eliniänodote myös kohoaa Suomessa OECD-keskiarvoa nopeammin.

Lisäksi miesten ja naisten välisen eliniänodotteen välinen kuilu on Colombon mukaan pienentynyt Suomessa viime vuosina.

”Tämä on hyvä uutinen ainakin suomalaisille miehille.”
 

Teksti: Heli Satuli / MustRead