Sweco-biosiversiteetti
Yritystarina

Swecon asiakkaiden tilauksissa näkyvät kestävän kehityksen tavoitteet: Biodiversiteetin huomioiminen alkaa jo suunnittelupöydällä

16.12.2020 klo 19.54
Kaupungeilla on tulevaisuudessa merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä. ”Hyvällä kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja siihen, miten ekosysteemipalvelut tukevat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia”, toteaa biologi Tarja Ojala Swecosta.

Sweco on rakennetun ympäristön ja teollisuuden asiantuntija, joka suunnittelee tulevaisuuden kaupunkeja ja kestävämpää yhteiskuntaa. Se on alansa johtava konsultointiyritys Euroopassa.

Swecon johtava asiantuntija, biologi Tarja Ojala kertoo, että paras tulos luonnon monimuotoisuuden kannalta syntyy, kun alueen luonnon ominaispiirteet ja arvokas lajisto huomioidaan jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa ja otetaan osaksi kaupunkirakenteen kokonaisuutta.

”Olisi hyvä, kun heti kaavan alkuvaiheesta lähtien olisi selvät sävelet, mikä on tavoite luonnon monimuotoisuuden kannalta.”

Tarja Ojala, Sweco

Biologi Tarja Ojala on Swecon johtava asiantuntija.

Näin pystytään säilyttämään alueelle alkuperäistä lajistoa ja turvaamaan luonnon ekosysteemi. Toimintamalli vaatii maankäyttösuunnittelun, infrastruktuurin ja arkkitehtuurin kytkemistä toisiinsa.

Mallista voi olla valtavia hyötyjä. Kaupunkikasvillisuus vähentää melua, antaa suojaa auringolta, vähentää helleaaltojen vaikutuksia ja ehkäisee ilmastonmuutosta. Viheralueet imevät tulva- ja hulevesiä ja parantavat ilmanlaatua. Puiden sijoittelu oikein rakennusten ympärille voisi vähentää ilmastointilaitteiden käyttöä kolmanneksella ja pienentää energiankulutusta 20–50 prosenttia.

Luontokadon estämisellä on jo kiire

Ojalan mukaan suunnittelussa on nyt kiire herätä asiaan. Maankäyttö on muuttunut ja maatilat vähentyneet, mikä uhkaa tiettyjä kasvi- ja eläinlajeja.

Mitä yksipuolisempi luonto on, sitä huonommin se kestää mitään poikkeavia olosuhteita.

”Jos ajattelemme ilmastonmuutosta, eihän meillä ole tulevaisuudessa muita kuin poikkeavia olosuhteita.”

Se tietää esimerkiksi sateiden ja hulevesien lisääntymistä, mikä vaatii uudenlaista suunnittelua tie- ja infrastruktuurin rakentamiseen.

”Yritysten lisääntynyt yhteiskuntavastuu-ajattelu ja kestävän kehityksen tavoitteet näkyvätkin Swecon asiakkaiden toiveissa ja tilauksissa enenevässä määrin”, Ojala sanoo.

Kaupunkiluonnolla monia mahdollisuuksia

Vasta kymmenen viime vuoden ajan on ymmärretty, että kaupunkialueilla on hyvinkin runsaita, omia eläin- ja kasvilajistoja. Monia, biodiversiteettiä tukevia asioita voidaan toteuttaa myös kaupungissa.

Jo rakennettuun ympäristöön voidaan rakentaa monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja. Tulevaisuudessa vihreä virkistyskeidas voi yhä useammin sijaita talon katolla.

Sweco-biosiversiteetti_havainnekuva

Swecon havainnekuva kuvaa, miltä monimuotoinen urbaani luonto voi näyttää: nurmikentät ovat kukkaketoja ja hulavesikosteikoista on tehty lampia, jotka ovat suotuisia elinpaikkoja muun muassa linnuille.

”Viherseinät eivät ole olleet Suomen ilmasto-olosuhteissa menestys, mutta esimerkiksi Suomessa on jo nyt paljon maksaruohokattoja”, Ojala kertoo.

Maksaruohokatot auttavat muun muassa hallitsemaan hulevesiä, parantavat ilmanlaatua ja säästävät energiaa.

Teollisuusalueilla huomattava potentiaali

Ojalan mukaan teollisuusalueilla olisi huomattava potentiaali. Esimerkiksi teollisuudelle kaavoitetuilla alueilla on paljon joutomaata, joissa voisi tukea luonnon monimuotoisuutta.

Jo valmiiksi rakennetussa kaupunkiympäristössä olisi huolehdittava, että kaupungissa on luontoalueita, jotka ovat kytköksissä kaupungin ulkopuolella olevaan luontoon.

Eläinten tulisi pystyä kulkemaan kaupunkimetsistä kaukaisemmille metsäalueille, jolloin geenien vaihto eri populaatioiden välillä pysyy yllä. Kaupunkeihin pitäisi jättää myös luonnonmukaista metsää.
Urbaanin luonnon monimuotoisuutta tuetaan rakentamalla linnuille ja lepakoille pönttöjä.

Myös kaupunkilaismehiläispesät ovat tarpeen. Jo rakennetuille pihoille voi suunnitella kukkaniittyjä, hulevesikosteikoita ja suosia kasvilajeja, jotka hyödyttävät pölyttäjiä, Ojala listaa.

”Jos suinkin vain mahdollista, rakentamaan ryhtyessä olisi hyvä säilyttää olemassa olevia puita, koska uusien puiden kasvattaminen on huomattavasti työläämpää”, Ojala toteaa.
Isokokoisilla puilla on myös suuri merkitys: ne sitovat hiiltä, suojaavat paahteelta, ottavat hulevettä talteen latvustoon ja juuristoon.

”Joensuussa näin asemakaava-alueen, jonne on jätetty isoja puuta. Kyllä rakentaminen niinkin onnistuu, jos halutaan.”

Luontoa voi auttaa rakennetussa ympäristössä monin tavoin. Ojala on esimerkiksi menneenä kesänä kerännyt talteen erään ison rakennushankkeen alueelta paikallisia ketokasvien siemeniä. Nämä alueen alkuperäiset lajit viedään alueelle takaisin, kun hanke valmistuu.

”Tämä on sellaista uutta ja hienoa – monella tasolla ratkotaan, miten luontoa voi auttaa myös kaupungeissa. Jotta voisimme tällä maapallolla elää ja menestyä, monimuotoisuuden tukeminen on välttämätöntä.”

Teksti: Marjo Vuorinen

Kuvat: Sweco

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden biodiversiteettiohjelma: Tavoitteena turvata ja lisätä luonnon monimuotoisuutta

Teknologiateollisuuden vähähiilitiekartta: Ratkaisuja ilmastohaasteeseen 

Artikkeli: Outokummun terästehdas on Euroopan suurin materiaalien kierrätyslaitos

 

Teksti on mukana tammikuun uutiskirjeessä.