shutterstock_1014319966.jpg
Uutinen

Tekniikan korkeakoulutus vaikuttaa merkittävästi työllisyyskehitykseen - Kansallisen korkeakoulutuksen arviointikeskus kiittää teknillisen koulutuksen vahvuuksia

Tekniikan korkeakoulutuksen kansallisessa arvioinnissa nostetaan esille, että tekniikan korkeakoulutetut työllistyvät erittäin hyvin. Johtaja Laura Juvonen toteaa analyysissään, että tekniikan korkeakoulutusta on määrätietoisesti kehitettävä vetovoimaiseksi kansainvälisille opiskelijoille.

Teknologiateollisuuteen rekrytoitavista 60 prosentilla tulisi olla korkeakoulutus tai sitä vastaava osaaminen. Osaajien saatavuus on noussut kasvuhaluisten yritysten ykköskysymykseksi. Tekniikan korkeakoulutuksen kansallisessa arvioinnissa nostetaan esille, että tekniikan korkeakoulutetut työllistyvät erittäin hyvin. Kansallisella tasolla ei kuitenkaan ole selkeää näkemystä yhteisestä strategisesta suunnasta, vaikka korkeakoulut tunnistavat hyvin tarpeen osaamisen uudistamiseen ja omaan uudistumiseen. 

Kansallisen korkeakoulutuksen arviointikeskuksen Karvin toteuttaman arvioinnin mukaan tekniikan koulutusta antavilla korkeakouluilla on hyvät työelämäyhteydet, mikä varmasti on yhtenä tekijänä vaikuttamassa opiskelijoiden hyvään menestykseen työmarkkinoilla. Korkeakoulujen tiivis yhteistyö yritysten kanssa on paras keino vastata teknologia-alan yritysten nopeassa muutoksessa oleviin osaamistarpeisiin. 

Korkeakoulutettujen osuus teknologia-alan henkilöstöstä on merkittävässä kasvussa.

Arvioinnissa tekniikan alan koulutuksen vahvuutena pidetään substanssiosaamista ja samalla se nähdään monen koulutusohjelman osalta myös tärkeimpänä kehityskohteena. Tämä kertoo tarpeesta ohjelmien jatkuvaan kehittämiseen yhdessä alan työelämän kanssa. 

Teknologiateollisuus työllistää Suomessa suoraan noin 320 000 henkilöä ja välillisesti jopa kolmanneksen suomalaisista. Korkeakoulutettujen osuus alan henkilöstöstä on merkittävässä kasvussa. Vuonna 2007 korkeakoulutettuja oli 30 prosenttia. Tilastokeskuksen uusimmat luvut ovat vuodelta 2016, jolloin korkeakoulutettujen osuus oli kasvanut 43 prosenttiin. Tällä hetkellä rekrytoitavista korkeakoulutettuja on jo 60 prosenttia. OECD:n vertailussa Suomi onkin aivan kärjessä siinä, että meillä työmarkkinoilla kasvaa erityisesti korkean osaamisen tarve.  

Kv-korkeakoulut merkittävä osaajien väylä Suomeen 

Arvioinnissa todetaan, että tekniikan alan korkeakoulut ovat kansainvälisiä ja tarjoavat Suomelle merkittävän mahdollisuuden saada korkeasti koulutettuja osaajia yrityksiin. Samaan aikaan tekniikan alan korkeakoulutuksen vetovoima ei ole riittävä ja esimerkiksi kevään 2019 korkeakoulujen yhteishaussa joka viidenteen tekniikan korkeakoulutuksen hakukohteeseen oli vähemmän kuin yksi ensisijainen hakija aloituspaikkaa kohden. 

Tästä tilanteesta huolimatta vain alle 20 prosenttia korkeakouluista katsoo kansainvälisyyden koulutustarjontansa profiilitekijäksi. Teknologiateollisuus katsoo, että tekniikan korkeakoulutusta pitäisi hyvin määrätietoisesti kehittää vetovoimaiseksi kansainvälisille opiskelijoille ja rakentaa tiiviit kumppanuudet yritysten kanssa, jotta kansainväliset opiskelijat saavat muodostettua yhteydet suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan jo opintojen aikana. 

laura_juvonen-4web.png

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän on yhdessä sitouduttava luomaan jo toisella asteella opiskeleville nuorille mahdollisuuksia harjoitteluun teollisuudessa ja muissa yrityksissä, kirjoittaa johtaja Laura Juvonen.

Kansainvälisten opiskelijoiden osuus tekniikan alan korkeakoulututkinnoista on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2008 kansainvälisten opiskelijoiden osuus suoritetuista diplomi-insinööritutkinnoista oli 11 prosenttia ja vuonna 2018 jo 24 prosenttia. Jos opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelemat koulutusmäärien lisäykset toteutuvat, tarvitaan kansainvälisiä opiskelijoita vielä selvästi nykyistä enemmän. 

Samalla on ensisijaisen tärkeää parantaa kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen. Siinä missä suomalaistaustaisten tekniikan alan korkeakoulutettujen työllistyminen on erinomaista, kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy vain murto-osa. Esimerkiksi DI-opiskelijoista 40-50 prosenttia ja heistäkin vain vähän yli puolet koulutusta vastaaviin tehtäviin. 

Nuorille tietoa monipuolisista mahdollisuuksista  

Arvioinnissa todetaan, että tekniikan korkeakoulutuksen vetovoima ei riitä takaamaan yhteiskunnassa tarvittavaa osaamista ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan pikaisia ja määrätietoisia toimenpiteitä. Syyt ovat kuitenkin syvällä yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kehityksessä, minkä vuoksi vaikuttaminen ei ole mahdollista vain korkeakoulujen omin toimenpitein. 

Suomalaiset nuoret ovat maailman huippua matemaattisluonnontieteellisessä osaamisessa. Emme kuitenkaan luota taitoihimme emmekä suuntaudu näille aloille (PISA 2015, 2018). Viime aikoina kehitykseen on saatu muutama toivoa antava käänne. Teknologiateollisuus ry:n viimeisimmässä alan mielikuvaa selvittäneessä tutkimuksessa nousi esille, että erityisesti nuorten mielikuvat teknologia-aloista ovat muuttuneet selvästi aiempaa positiivisemmiksi. Yhä useampi nuori näkee voivansa työskennellä alan yrityksessä. Samaan aikaan pitkän matematiikan lukijoiden määrä on kääntynyt kasvuun.  

Suomalaiset nuoret ovat maailman huippua matemaattisluonnontieteellisessä osaamisessa.

Teknologiateollisuus yhtyy arviointiryhmän suositukseen, että korkeakoulut ja elinkeinoelämä yhdessä sitoutuvat luomaan jo toisella asteella opiskeleville nuorille mahdollisuuksia harjoitteluun teollisuudessa ja muissa yrityksissä siten, että nuoret korkeakouluihin hakeutuvat saavat nykyistä paremman käsityksen tekniikan alasta.  

Tietoa ja kokemuksia teknologia-aloista nuoret saavat Teknologiateollisuuden MyTech-ohjelmasta, joka on yläkoululaisille ja lukiolaisille suunnattu oppimiskokonaisuus, jossa opettaja saa käyttöönsä laadukkaat oppimateriaalit ja kätevän konseptin. MyTech-konseptiin sisältyy toiminnallinen opintokäynti teknologiayritykseen ja korkeakouluun – maksutta kaikkialla Suomessa. 

Arviointiryhmä suosittaa myös, että naisten kiinnostusta tekniikan alaa kohtaan tulee kannustaa jo koulupolun varhaisessa vaiheessa esimerkiksi opinto-ohjauksen avulla. Lisäksi tarvitaan alan mahdollisuuksista innostavalla tavalla kertovaa toimintaa, kuten Women in Tech ja Shaking up Tech

Yritysten ja korkeakoulujen kumppanuudet avainasemassa 

Jotta tavoitteissa onnistuttaisiin, tulee myös yritysten asettaa osaaminen strategiansa keskiöön ja panostaa määrätietoisesti monimuotoisuuden lisäämiseen. Teknologiateollisuus kannustaa jäsenyrityksiään rakentamaan pitkäjänteisiä kumppanuuksia korkeakoulujen kanssa. Tämän vauhdittamiseksi järjestämme kevään aikana sarjan kumppanuustilaisuuksia eri alueilla, yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. 

Hyvä ensiaskel on tarjota kesätöitä ja harjoittelupaikkoja kiinnittäen erityistä huomiota mahdollisuuksien tarjoamiseen myös kansainvälisille opiskelijoille.  

Kirjoittaja/Lisätietoja

Johtaja Laura Juvonen, Teknologiateollisuus ry, puh: 040 589 6263, @Laura_Juvonen 

Koulutuksen kansallisen arvioinnin tekniikan alan arviointiryhmän jäsen 

Lisää aiheesta:

Korkeakoulutuksen kansallinen arviointi, tekniikan alan arviointiraportti (Karvi, 2020) 

Tekniikan korkeakoulutuksen arvointi (Karvi, 2020)

Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus: 9 ratkaisua Suomelle 

Selvitys 2019: Työtä on – mistä osaajat? Teknologiateollisuuden näkökulmia tekniikan korkeakoulutukseen  

mytech.fi –sivustolta löytyy tietoa teknologiateollisuuden yritysten tarjoamista kesätyö- ja harjoittelupaikoista