Kimmo Alkio
Yritystarina

Tiedon Kimmo Alkio: ”Digitalisaatio onnistuu, jos ihmiset kokevat voivansa olla mukana muutoksessa”

Datakeskeisessä maailmassa pitää pystyä demokratisoimaan maailmaa, tuomaan kaikille yhteiskunnan osa-alueille tasa-arvoisuutta ja ennen kaikkea kutsua ihmiset mukaan tekemään muutosta, sanoo Tieto Oyj:n toimitusjohtaja Kimmo Alkio.

Puhe digitalisaatiosta ja datasta on perustunut julkisuudessa liikaa pelotteluun kannustamisen sijaan, sanoi ohjelmisto- ja palveluyhtiö Tieto Oyj:n toimitusjohtaja Kimmo Alkio Teknologiateollisuus Ry:n ja Tekniikan akateemisten järjestämässä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöforumissa.

”Usein todetaan, että automaatio vie työtehtäviä ja ennakoidaan, että vuoteen 2025 mennessä jopa 30–40 prosenttia työpaikoista poistuu. Samalla ei puhuta siitä, miten paljon niiden tilalle tullaan innovoimaan uusia työtehtäviä”, Alkio sanoo.

Esimerkiksi konsulttitoimisto Boston Consulting Group on arvioinut muutama vuosi sitten, että digitalisaatio voi synnyttää Suomeen jopa kaksi uutta työpaikkaa jokaista menetettyä kohden. Kokonaisvaikutus olisi näin 80 000–100 000 työpaikkaa aiempaa enemmän.

HUOLENA POLARISOITUMINEN

Muutoksesta pitäisi Alkion mielestä puhua siten, että pelon sijaan ihmiset otettaisiin mukaan uuden luomiseen ja tuottamiseen.

”Huomista ei ole ennenkään pystytty ennakoimaan täysin. On kuitenkin lukuisia esimerkkejä teollisesta vallankumouksesta, jonka jälkeen yhteiskunta on aina voinut paremmin. Nyt pitäisi pohtia sitä, kuinka keskustella huomisesta.”

Nyt pitäisi pohtia sitä, kuinka keskustella huomisesta.

Alkio on huolestunut siitä, kuinka paljon maailma polarisoituu.

”Datakeskeisessä maailmassa pitää pystyä demokratisoimaan maailmaa, tuomaan kaikille yhteiskunnan osa-alueille tasa-arvoisuutta ja kutsua ihmiset mukaan muutokseen”, hän sanoo.

Joku saattaa ihmetellä sitä, miksi pörssilistatun, suuren ohjelmisto- ja palveluyhtiön toimitusjohtaja puhuu tasa-arvosta, polarisaatiosta ja demokratiasta. Alkion selitys tähänkin on muutos – sekä yhteiskunnan että hänen itsensä.

”Olen kokenut eri tilanteissa, että olisi tärkeä puhua enemmän pehmeämmistä arvoista ja siitä, miten muutokseen pitäisi suhtautua. Maailma ei tule koskaan enää muuttumaan niin hitaasti kuin tänään. Liiketoimintainnovaatiot eivät tule enää pelkästään johdolta, vaan meidän on saatava ihmiset mukaan innovoimaan ja kehittämään tulevaisuutta yhdessä.”

MUUTOKSEN MALLIA TEOLLISUUDESTA

Muutoksen johtaminen on Alkion mukaan paljon vaikeampaa kuin teknologian johtaminen.

”Vielä neljä vuotta sitten toimialojen murtuminen oli todella abstrakti käsite. Nyt voimme nähdä eri aloilla merkittäviä murroksia, muun muassa vähittäis- ja tukkukaupassa, rahoituspalveluissa, logistiikassa. Keskiössä on kuluttaja, ja kaikki yrittävät tarjota hänelle suurimman mahdollisen arvon.”

Alkion mukaan muutoksessa kohti datakeskeistä yhteiskuntaa voitaisiin ottaa esimerkkiä vaikkapa raskaasta teollisuudesta, jossa datan avulla pyritään mahdollisimman pitkälle ennakoimaan muun muassa tuotannon eri vaiheiden tarpeita ja mahdollisen hävikin taklaamista tai uusiokäyttöä. Näin voitaisiin toimia vaikkapa ennakoivan terveydenhuollon järjestämisessä.

Datakeskeisyys tuo oikein johdettuna lisäarvoa työntekijöille, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyölle, asiakkaiden kokemukselle ja yritysten liiketoiminnan kasvulle.

Kymmenien miljoonien eurojen it-investoinnit eivät enää ole tätä päivää.

”Kymmenien miljoonien eurojen it-investoinnit eivät enää ole tätä päivää. On kuitenkin ymmärrettävä, että datakeskeisyys kulkee läpi koko toiminnan arvoketjun ja että investoinnit ovat pitkä polku”, Alkio toteaa ja huomauttaa, että vaikka Suomessa ollaan jo pitkällä, on datakeskeisyyden yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomessa vielä alkutekijöissään.

”Onneksi päättäjillä on halua ajaa läpi päätökset datakeskeiseen maailmaan siirtymisessä ja tämä agenda on nyt hyvin aktiivinen. Näin ei ollut vielä viisi vuotta sitten, mutta nyt tämä positiivinen näkymä kattaa kaikki Pohjoismaat.”

”Meillä on tähän jo valmiit mahdollisuudet. Jos me emme tee tätä Suomessa, muut tekevät ja monet firmat jäävät jalkoihin. Päättäjät ovat jo tässä hienosti mukana ja aktiivisuustaso on korkea, ja joka päivä voidaan oppia ja tehdä vielä vähän paremmin.”

Teksti: Marjo Ollikainen

 

Teksti on mukana Teknologiateollisuuden lokakuun uutiskirjeessä.