kauppapolitiikka
Uutinen

Tunteet pois politiikasta, EU-päättäjä – Protektionismi on kaikkein myrkyllisintä juuri Euroopalle, varoittaa EK:n Brysselin toimistoa johtava Taneli Lahti

BRYSSEL. Amazonin metsäpalot ovat nostaneet EU:n kauppapolitiikan otsikoihin. Unioni on takonut viime vuosina ennätysmäärän isoja kauppasopimuksia maailman talousjättien kanssa, mutta avoimen ja aktiivisen linjan jatkuminen on nyt suuri kysymysmerkki.

kauppapolitiikka

“Poliittisten johtajien tehtävä on huolehtia siitä, että ihmiset eivät seuraa alempia vaistoja vaan pyrkivät parempaan", sanoo EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti. Kuva: Marjo Koivumäki Studio Apris oy

EU-instituutioiden käytävillä liikkuu toistaiseksi enemmän pölykoiria kuin ihmisiä. Elokuun alkupuolella alkanut Brysselin kesälomakausi päättyy vasta ensi viikolla. Silloin koittaa ”rentrée”, kuten paluuta arkeen EU-pääkaupungissa nimitetään.

Sen sijaan EU-päättäjien ja virkamiesten korvien välissä on tänä kesänä käynyt kuhina. Moni käyttää lyhyen kesälomansa suunnittelemalla EU:n uutta viisivuotiskautta.

Ulkoisille taloussuhteille oma komissaari

Pohdintojen ytimessä on tietysti talous. Globaali talouden toimintaympäristö on nyt ihan erilainen kuin 5–6 vuotta sitten edellisen komission aloittaessa kautensa. Silloin keskityttiin kansainvälisellä tasolla pitkälti makrotason asioihin, kuten finanssikriisin jälkiin. Kauppapoliittisella agendalla ei tapahtunut oikein mitään ja kehityspolitiikka kulki omaa hiljaista tietään.

”Nyt tilanne on täysin toinen. Taloudesta on tullut poliittista”, toteaa komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Hänen uutisoitiin viime viikolla olevan vahvoilla Sitran uudeksi yliasiamieheksi.

Syksyn Katainen jatkaa kuitenkin tehtävässään kasvusta, investoinnista, kilpailukyvystä ja työllisyydestä vastaavana varapuheenjohtajana, kunnes uudet komissaarit ovat myöhemmin syksyllä valittu ja komissio pääsee aloittamaan toimintansa.

Talouden politisoituminen koskee Kataisen mukaan koko reaalitaloutta ja pitää sisällään myös kauppapolitiikan ja kehityspolitiikan. Uusi tilanne vaatii myös EU:ta uudistamaan toimintaansa.

”EU toimii nyt isossa kuvassa hyvin hyväntahtoisesti, ei aina loogisesti ja järkevästi. EU:n on päästävä eroon liiasta höveliydestä taloudellisissa ulkosuhteissa”, sanoo Katainen, jonka panos oli viime kaudella keskeinen usean EU:n kauppasopimuksen synnyssä.

EU rahoittaa tällä hetkellä hyvin avokätisesti EU:n ulkopuolisten maiden tutkimushankkeita. Sen sijaan Kiina ei anna tukea eurooppalaisille tutkimushankkeille.

”Kipuilemme Kiinan kanssa siitä, että ei ole vastavuoroisuutta. Nykymeno ei ole kestävä tie”, huomauttaa Katainen.

Tilanne on sama kehityspolitiikan puolella. Kiina ja Yhdysvallat ovat kumpikin kääntäneet katseensa Afrikkaan. Kataisen mukaan kyse ei ole ainoastaan siitä, kuka kisan voittaa, vaan myös siitä, millä arvoilla kilpailu investoinneista Afrikassa voitetaan. Eurooppa ei voi jäädä tässä sivustaseuraajaksi.

Vaikea globaali kauppapoliittinen tilanne vaatii EU:lta sekin Kataisen mukaan aivan uudenlaista seikkaperäistä paneutumista. Kolmas esimerkki koskee kansainvälisiä foorumeita. G20 on kasvattanut asemaansa ja on entistä voimakkaampi päätöksentekijä. Lisäksi G20-maat vastaavat yhdessä 80 prosentista maailman kasvihuonepäästöjä.

”On selvää, että EU:n on oman etunsa nimissä panostettava jatkossa enemmän aktiiviseen G20-yhteistyöhön. Yksi syy on ilmastotaistelu”, evästää Katainen.

Näiden syiden takia uusi komissio tarvitsee Kataisen mukaan henkilön, joka vastaa taloudellisista ulkosuhteista kokonaisuutena.

”Taloudellisista ulkosuhteista vastaava komission varapuheenjohtaja pitäisi käsissään EU:n taloudellisten ulkosuhteiden ja taloudellisen diplomatian kokonaisuutta eli kauppapolitiikkaa ja kehityspolitiikkaa sekä vastaisi G20-agendan valmistelusta komissiossa”, kuvailee Katainen.

Samalla henkilö vastaisi Euroopan sisäisestä talouskehityksestä ja esimerkiksi eurooppalaisesta teollisuudesta ja kilpailukyvystä. Rinnalla voisi Kataisen mukaan hyvin toimia erilliset kaupasta ja kehityspolitiikasta vastaavat komissaarit.

EU

Kauppakomissaari Cecilia Malmström ja Jyrki Katainen.

Hyvä ajatus, vaikea toteutus

Moni EU-asiantuntija pitää ajatusta uudesta taloudellisten ulkosuhteiden varapuheenjohtajasta periaatteessa hyvänä. Sen käytännön toteuttaminen on kuitenkin toinen juttu.

Viime vaalikaudella käytännössä jokainen varapuheenjohtaja kamppaili saman ongelman kanssa: heillä ei ollut todellista koordinaatiovaltaa.

Varapuheenjohtajarakenne säilynee uudessakin komissiossa, mutta ajatus kahden kerroksen komissaareista on poliittisesti mahdoton. On vaikea kuvitella, että jotkut jäsenmaat suostuisivat siihen, että heidän oma komissaarinsa olisi vain varapuheenjohtajan alainen.

Sekä EU:n ulkoista että sisäistä valtaa talousasioissa hallussaan pitävä henkilö olisi todellinen superkomissaari. Mutta toisaalta ilman sisämarkkinavastuuta henkilö ei olisi uskottava toimija globaaleilla foorumeilla.

Pitkään itse komissaarin kabineteissa ja muissa komission tehtävissä työskennellyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti väistää kysymyksen.

”Kauppapolitiikka, kilpailupolitiikka ja sisämarkkinat ovat saumatta yhteydessä toisiinsa, ei niitä voi erottaa toisistaan.”

Lahden mielestä on tärkeää, että uusi komissio keskittyy pitämään sisämarkkinat toimivina, kilpailupolitiikan tiukkana ja tasapuolisena kaikille- ja maailmankaupan edes jonkinlaisessa järjestyksessä.

Maailmankaupan painajaisesta totta

Tällä hetkellä kaupan eteen kasataan globaalisti enemmän esteitä kuin mitä saadaan poistettua. Lahti huomauttaa, että protektionismin haitat eivät tule esille heti.

”Mutta nyt kierre on jatkunut ja vahvistunut jo pitkään eri puolilla maailmaa ja samalla kansainvälisen kaupan sääntökehyksen uskottavuus on heikentynyt, niin haittoja on alkanut näkyä.”

Maailmankauppa on hidastunut ja sitä kautta maailman talouskasvu on hidastunut. Hyvinvointia on vähemmän jaettavissa ja talouden näkymät näyttävät heikoilta kaikkialla. Kauppapolitiikan tulehdustila vain pahenee koko ajan.  Viime perjantaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti nostavansa kaikkien kiinalaistuotteiden tulleja.

IMF:n tutkimuksen mukaan tullimaksujen korottaminen iskee työpaikkoihin, tuotantoon ja tuottavuuteen. Globaalin talouden riippuvuussuhteiden takia yhden maan korotuspäätös heijastuu myös muihin valtioihin ja siksi koko maailmantalous kärsii.

”Lisäksi jännitteet ovat olleet myös hyvin näkyviä ja korkealla otsikoissa. Se on luonut entistä enemmän epävarmuutta markkinoille”, lisää Lahti.

_ _ _

INFO
Protektionismi nousussa

Yhdysvaltojen, Kiinan ja EU:n väliset jännitteet vaikuttavat koko maailmantalouteen, ja protektionismi kasvaa ympäri maailman. Kaupan esteiden kuten viranomaismääräysten määrä on nyt ennätyksellisen suuri: yhteensä 425 toimenpidettä 59 maassa. Niistä aiheutuu EU:n yrityksille joka vuosi miljardien eurojen kustannukset. Listan kärjessä on Kiina, joka pitää yllä 37:ää ongelmallista kaupan estettä, ja Venäjä, jolla niitä on 34. EU on toistaiseksi vastannut ongelmiin tiukentamalla kaupan suojatoimia, joilla se puuttuu ulkomaisten yritysten epäreiluun kilpailuun, kuten polkumyyntiin ja valtiontukiin.

_ _ _
 

Samalla EU on myös hyötynyt kansainvälisen kaupan kriisistä. Globaali tilanne on antanut EU:lle tilaa ja tehnyt siitä entistä houkuttelevamman mantereen.

”EU nähdään maailmalla vapaan, sääntöperusteisen kaupan airuena. Maat, jotka näkevät vapaan kaupan edut, ovat tajunneet, että heidän tärkein kumppaninsa on nyt unioni”, toteaa EK:n Lahti.

EU on maailman suurin tavaroiden ja palveluiden viejä ja tuoja. Jäsenmaiden osuus kaikesta maailmankaupasta on yli viidennes, ja kauppa Euroopan ulkopuolelle on useille Suomen kaltaisille vientivetoisille jäsenmaille tärkeä osa taloutta. EU:n ulkopuolelle suuntautuva vienti työllistää nykyään suoraan tai välillisesti yli 30 miljoonaa ihmistä jäsenmaissa.

EU on herännyt siihen, että aiemmin epätodelliselta tuntunut painajainen eli maailma ilman monenkeskisen kaupan välimiestä on pian totta. WTO:n riitojenratkaisutuomioistuimessa on joulukuussa jäljellä enää yksi tuomari, koska Trump jatkaa tuomarinimitysten blokkaamista. Vuoden loppuun mennessä tuomioistuimen toiminta halvaantuu kokonaan.

Mercosurin ihme

Kansainvälisen kaupan syvän kriisin seurauksena unioni on pistänyt viime vuosina töpinäksi ja paaluttanut paikkansa maailman johtavana avoimen, sääntöperusteisen ja kestävän kaupan puolustajana.

Valtaa EU:lta ei puutu, sillä kauppapolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Unionilla on ollut valtaa neuvotella kansainvälisistä tavarakauppasopimuksista jo vuosikymmenet. Komissio neuvottelee sopimukset, kun jäsenmaat ovat ensin antaneet sille neuvottelumandaatin. Jäsenmaat hyväksyvät komission neuvottelemat sopimukset.

Vuoden 2014 jälkeen voimaan on astunut kauppasopimukset EU:n ja viidentoista eri maan välillä. EU:lla on voimassa vapaakauppasopimus jo yli 70 valtion kanssa ympäri maailman.

Pariakymmentä muuta neuvotellaan parhaillaan tai sopimus odottaa allekirjoituksia.

Yksi ihmeistä on Mercosur-sopimus Brasilian, Argentiinan, Uruguayn ja Paraguayn kanssa. Yli 20 vuotta kestäneiden vaikeiden ja jumiutuneiden neuvotteluiden jälkeen harva uskoi, että sopimusta saadaan koskaan aikaiseksi. Vaan toisin kävi.

EU pääsi kesäkuussa sopuun kauppasopimuksesta, joka synnyttää 32 valtiota ja noin 775 miljoonaa ihmistä koskevan kauppa-alueen. Sopimus laskee tulleja ja muita kaupan esteitä monien tavaroiden, palveluiden ja julkisten hankintojen kohdalla. Komission väistyvän puheenjohtajan, Jean-Claude Junckerin laskujen mukaan eurooppalaiset yritykset säästävät Mercosurin ansiosta tullimaksuissa yli neljä miljardia euroa vuodessa.

Sopu saavutettiin juuri ennen tärkeää G20-kokousta Osakassa. Näin EU pystyi näyttämään maailman talousmahdeille, että se ei seiso tumput suorina vaan varautuu aktiivisesti uuteen maailmankaupan todellisuuteen. Ennen Mercosuria EU sai aikaan vähintään yhtä mahdottomalta tuntuneen kauppasopimuksen Japanin kanssa.

EU1

Varustamojätti MSC:n työntekijöitä toivottamassa EU-Kanada-kauppasopimuksen neuvottelijoita tervetulleeksi.

Kouriintuntuvia hyötyjä

Lahden mukaan EU:n uusien kauppasopimusten hyödyt ovat kouriintuntuvia ja ne näkyvät suoraan kaupan kasvuna. Esimerkiksi Etelä-Korean ja EU:n välinen kauppa kasvoi varsin nopeasti kauppasopimuksen solmimisen jälkeen.

Samoin tulee käymään myös Kanadan ja Japanin kanssa. Varsinkin Japanin sopimus on Lahden mukaan suomalaisille viejille erinomainen, koska Japani on ollut tähän asti varsin suljettu markkina. Sopimuksen ansiosta päästään eroon korkeista tulleista ja tiukoista teknisistä tuotevaatimuksista. Etenkin elintarvikesektorin kannalta Japani-sopimus tarjoaa merkittäviä vientimahdollisuuksia.

”Kauppasopimukset avaavat markkinoita suomalaisille viejille, helpottavat kaupankäynnin formaliteetteja ja vähentävät kaupankäynnin kustannuksia”, listaa Lahti.

Tullien poistuminen on toki iso asia, mutta EK:n Brysselin toimiston johtajan mukaan muut kustannukset ovat yrityksille usein suurempi menoerä. Kustannuksia syntyy esimerkiksi pakollisista lisensoinneista, testauksista ja hyväksyntämenettelyistä. Kauppasopimuksen myötä ne joko poistuvat kokonaan tai ainakin pienenevät reippaasti.

_ _ _

INFO
Näin suomalaisyritykset hyötyvät EU:n kauppasopimuksista

EU:n ja Kanadan välinen kauppasopimus (CETA) helpottaa vientiä Kanadaan. Esimerkiksi tavarankuljetukseen tarkoitettujen moottoriajoneuvojen tulli laskee nollaan. CETA avaa suomalaisyrityksille myös laajat mahdollisuudet alue- ja paikallistason hankintakilpailuissa.
EU:n ja Japanin sopimus avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi elintarvikeviennille. Tullit poistuvat tai laskevat merkittävästi esimerkiksi juustoilta, suklaalta sekä sian- ja naudanlihalta.
EU:n ja Etelä-Korean välinen kauppasopimus poistaa tullit merkittäviltä sektoreilta. Esimerkiksi lääketieteessä käytettävien kojeiden ja laitteiden tullit poistuvat, samoin pakastesianlihan.
Mercosur leikkaisi toteutuessaan tulleja 35 prosenttia esimerkiksi autoilta ja autojen osilta, koneilta ja alkoholituotteilta. Maataloustuotteiden tullit laskisivat 28 prosenttia makeisten 20 ja lääkkeiden 14 prosenttia.

Lähde: Euroopan komissio, Joint Research Center

_ _ _
 

Kauppasopimukset luovat myös yritysten peräänkuuluttamaa ennakoitavuutta. Aiemmin vientiyrityksen on pitänyt varautua siihen, että toimintaympäristö voi olla ensi vuonna ihan toinen.

”Tärkeä on myös kauppasopimusten momentum-vaikutus. Kun syntyy iso kauppasopimus, se saa monen miettimään, löytyisikö maasta sittenkin jotain bisnestä. Olisiko markkinoilla meille tilaa?” pohtii Lahti.

Samalla Lahti kumoaa luulon, että kauppasopimukset hyödyttäisivät vain isoja globaaleja jättejä. Pikemminkin asia on hänen mukaansa juuri päinvastoin.
“Eniten hyötyvät pienet ja keskisuuret yritykset, jotka pyrkivät kansainvälistymään. Niillä ei ole ollut mahdollisuutta siirtää tuotantoaan tai käyttää rahaa teknisten vaatimusten täyttämiseen. Kauppasopimus tekee näistä yrityksistä kilpailukykyisiä.”

”Ilman sopimusta ei olisi edes lupausta paremmasta”

Monet näkevät EU:n tehtailevan nyt kauppasopimuksia hinnalla millä hyvänsä. Vihreiden europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala huomauttaa, että kansainvälisessä kaupassa ei ole kyse vain puhtaasta kaupankäynnistä vaan myös keinoista vaikuttaa maailmanlaajuiseen kehitykseen.

Siksi Hautalan mukaan esimerkiksi ihmisoikeuksien ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten kunnioittamisen täytyy olla kauppasopimusten ehto.

”Reilu vapaakauppa ottaa ilmaston ja ympäristön huomioon ja hyödyttää myös paikallisyhteisöjä. Esimerkiksi Mercosur ei näitä kriteereitä täytä”, toteaa Hautala.

Samoilla linjoilla on MTK:n kauppapolitiikasta vastaava johtaja Juha Ruippo.

”Argentiinan tai Meksikon ilmastolupaukset ovat kiltisti sanottuna vaatimattomia EU:n sitoumuksiin verrattuna.”

Ongelmia on myös eläinten hyvinvointivaatimuksia ja biodiversiteetin suojelua koskevissa säännöissä. Ruipon mukaan vähintään yhtä suuri huoli koskee elintarvikkeiden laatua. Komissio on tehnyt Mercosur-maissa tarkastuksia, joissa on paljastunut, että normaalisti hyviä eriä toimittavien yritysten laatu on välillä ihan mitä sattuu. Markkinavalvonta painottuu jatkossa EU:n omaan valvontaan, jolla ongelmatapaukset pitäisi pystyä löytämään.

Komission mukaan EU-alueelle voi jatkossakin tuoda vain sellaista lihaa, joka täyttää EU:n laatuvaatimukset. Kaupan vapauttaminen loisi Ruipon mukaan kuitenkin laajan, kaksien erilaisten tuotantostandardien markkinan EU-alueelle.

”EU:lla on liian positiivinen näkemys siitä, mikä tilanne kokonaisuudessaan on.”

Yksi esimerkki on naudanliha. Kansainvälisen käytännön mukaan lihan jäljitettävyyden on ulotuttava 90 päivän päähän. EU-maissa on sen sijaan tunnettava koko ketju: missä eläin on syntynyt, kasvanut ja teurastettu. Jos näitä tietoja ei lihasta löydy, tavara menee Honkajoen kierrätyslaitokselle tuhottavaksi ja eläinrehuksi.

”Kysymys kuuluu, syökö Mercosur toteutuessaan elintarvikevalvonnan uskottavuutta? Kuinka kuluttaja voi luottaa, että kaikki markkinoilla olevat elintarvikkeet ovat turvallisia ja täyttävät eurooppalaiset standardit? Uudella komissiolla on tässä käsissään pirullinen haaste”, huomauttaa Ruippo.

Kauppasopimus toki avaa markkinoita myös EU-maiden maataloustuotteille, Ruippo jatkaa.

”Mutta jos autojen ja autonosien viennin edistämiseksi myydään eurooppalaiset ruokaturvallisuusstandardit, on vaihtosuhde huono.”

Myös EK:n Lahti myöntää, että Mercosur-sopimus on Euroopan kannalta vaikea. Teollisuuden puolella ollaan turhautuneita siihen, että siirtymäajat tullien poistamiselle ovat vuosikymmenen pituisia.

”Mutta olisiko tilanne ollut parempi ilman sopimusta? Silloin ei olisi ollut edes lupausta paremmasta”, muistuttaa Lahti.

Sama koskee ilmastoa. Kauppasopimukset ovat EU:lle vahva vipuvarsi, jolla se voi sitouttaa sopimuskumppanimaat mukaan ilmastotalkoisiin.

Sitä paitsi kansainvälinen kauppa on Lahden mukaan ilmaston kannalta myönteinen asia. Se on tehostanut tuotantoa, vähentänyt tuhlausta. Ja vaikka kuljetetun tavaran määrä on lisääntynyt, niin tutkimusten mukaan kuljetusten osuus tuotantoon sidotuista päästöistä on pieni.

Lahti uskoo myös kuluttajien voimaan.

”Kun vietnamilaiset tai eteläamerikkalaiset tietävät, että EU-maissa kuluttajat vaativat kestävästi tuotettuja tuotteita, joiden hiilijalanjälki on todennettavissa, ne alkavat kyllä sellaisia valmistamaan. Ja oman kotimarkkinan kuluttajat seuraavat perässä.”

Uusi vaalikausi näyttää vaikealta

Ruiponkin mukaan uuden komission on ongelmista huolimatta jatkettava markkinoita avaavalla tiellä kauppapolitiikassa. EU:lla pitäisi kuitenkin olla valmiina välineet, joilla hoidetaan eteen tulevia ongelmia ja vastataan kauppasopimusten tuomiin muutoksiin EU:n sisämarkkinoilla.

Nyt näin ei ole. Maatalouskomissaari Phil Hoganin mukaan EU:n olisi varattava maataloudelle miljardien tukipaketti Mercosurin seurauksena, mutta sellaisia varoja EU:lla ei ole, saati välineitä.

Katainen puolestaan evästää uutta komissiota keskittymään aktiivisen kauppapolitiikan lisäksi viestintään.

”On perusteltava ihmisille nykyistä paremmin, mikä on EU:n kauppapolitiikan perimmäinen tavoite, miksi tätä tehdään ja mitkä ovat seuraukset, jos emme avaa markkinoida ja puolusta sääntöperusteista kauppaa.”

EK:n Lahti varoittaa, että rajojen sulkeminen ja sisäänpäin kääntyminen on Euroopassa vielä vaarallisempaa kuin muualla.

“Jos Eurooppa alkaa matkia kiinalaista tai yhdysvaltalaista talous- ja kauppapolitiikkaa, talouskasvu hidastuu entisestään ja Euroopan osuus maailmantaloudesta pienenee nykyistäkin nopeammin. Protektionismilla teemme itsestämme vain nopeutetussa tahdissa merkityksettömiä”, linjaa Lahti.

Uusi kausi näyttää vaikealta. Euroopan parlamentti on hajanainen ja uuden komission kokoonpano on yhä iso kysymysmerkki. Lisäksi uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ollut sisämarkkina-asioista, kilpailupolitiikasta ja myös kauppapolitiikasta kovin vaitonainen.

Vaalikausi pääsee toden teolla käyntiin marraskuussa, kun Euroopan parlamentti antaa uudelle komissiolle siunauksensa. Aloitusajankohdan arvellaan kuitenkin viivästyvän, sillä kaikki jäsenmaat eivät ole vielä edes ilmoittaneet komissaariehdokkaansa nimeä. Von der Leyenin on ehdittävä haastatella kaikki ehdokkaat ja parlamentin valiokuntien tentattava jokainen kandidaatti. Lisäksi meppien on myös annettava luottamuksensa koko komissiolle.

Lahden mukaan EU-päättäjien on nyt tärkeää pitää tunteet pois politiikasta.

”Siitä on usein seurauksena lyhytnäköistä politiikkaa, joka vetoaa perusvaistoihin. Kun ihminen alkaa toimia vaistojen varassa ja joukkona, jälki on ihan hirveää, hän sanoo.
“Poliittisten johtajien tehtävä on huolehtia siitä, että ihmiset eivät seuraa alempia vaistoja vaan pyrkivät parempaan.”

_ _ _

Ovatko Brasilian metsäpalot kuolinisku Mercosurille?

Viime viikkoina otsikoihin ovat nousseet Amazonin alueella riehuvat valtaisat metsäpalot. Amazonin sademetsiä kutsutaan maapallon keuhkoiksi, sillä sademetsät ovat suurimpia ilmastonmuutosta hillitseviä hiilivarastoja. Amazonin on laskettu poistavan 20–25 prosenttia ilmakehän hiilidioksidista.

Amazonin sademetsien hakkuut ovat olleet järjestelmällisesti käynnissä jo vuosikymmenet. Viime aikoina hakkuut ovat viime aikoina kiihtyneet, sillä vuoden alussa virkaan astunut Brasilian presidentti, äärioikeistolainen Jair Bolsonaro on sallinut talouskasvun nimissä huomattavasti aiempaa suuremmat hakkuut. Brasilian puolella olevaa Amazonia kaadettiin kesäkuussa 88 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Yksi avaintekijöistä on soijan ja naudanlihan kansainvälinen kysyntä, sillä Amazonia hakataan etenkin pelloiksi ja lihakarjan laidunmaaksi.

Mercosurin myötä lihantuotanto kasvaa sopimusmaissa, ja Brasilia ja Argentiina ovat valmistautuneet soijan ja maissin viljelyalan kasvattamiseen.

Useat EU-johtajat ovat tuominneet Brasilian toiminnan ja ainakin Ranska, Irlanti ja Luxemburg ilmoittavat vastustavansa Mercosur-sopimuksen ratifiointia. Myös monet europarlamentaarikot ovat jo ilmoittaneet, etteivät hyväksy sopimusta.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on samoin linjannut, että on vaikea kuvitella sopimuksen hyväksymistä, ennen kuin Brasilian hallitus lopettaa maapallon vihreiden keuhkojen tuhoamisen.

Myös EU-puheenjohtajamaa Suomi on viheltänyt pilliin. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) tuomitsi viime viikolla Amazonin sademetsien tuhoamisen ja esitti, että EU ja Suomi selvittävät pikaisesti mahdollisuutta kieltää brasilialaisen naudanlihan tuonti, jos Brasilia ei saa metsäpaloja aisoihin. Tällä hetkellä EU-maat tuovat vuodessa noin 120 000 tonnia naudanlihaa Brasiliasta.

”Nyt tarvitaan EU:lta vaikuttavia toimia. Olen talous- ja rahoitusasioiden neuvoston puheenjohtajana valmis nostamaan asian keskusteluun syyskuussa Helsinkiin saapuvien EU:n valtiovarainministerikollegojeni kanssa, jos edistystä ei ennen sitä saada aikaiseksi”, Lintilä totesi tiedotteessa.

EU:n valtiovarainministerit kokoustavat Helsingissä 13.–14. syyskuuta. Sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden on hyväksyttävä Mercosur-sopimus.

_ _ _