jukka_palokangas-10hires_carousel.jpg
Uutinen

Työpaikkojen pelastamisessa tarvitaan vastikkeettomia tukia ja niiden ripeää jakamista

Kun yrityksiä ja työpaikkoja halutaan pelastaa koronakriisissä, tukitoimien on oltava ennen kaikkea vastikkeettomia avustuksia. Tarve on useita miljardeja. Lisäksi on satsattava siihen, että tuet saadaan ripeästi perille yrityksiin.

Sanna Marinin hallitus on ottanut käyttöön useita toimenpiteitä, joilla tuetaan koronakriisissä vaikeuksiin joutuneita yrityksiä. Tilanne on nyt erityisen haastava, koska kriisi koskee hyvin laajasti eri toimialoja. Vuosien 2008 - 2009 finanssikriisissä ongelmiin joutuivat erityisesti vientiteollisuuden ja sen liiketoimintaverkostoihin läheisesti kuuluvat yritykset. Kokonaisuudessaan yksityiset palveluyritykset pääsivät vähemmällä.

Finanssikriisin seurauksena teollisuudesta hävisi työpaikkoja vuosina 2009 - 2010 kaikkiaan 60 200 eli 14,4 prosenttia henkilöstöstä. Yksityisissä palveluyrityksissä työpaikkoja katosi 21 300 eli 2,3 prosenttia.

Koronakriisin kourissa on laaja joukko toimialoja ja yrityksiä. Yksityiset palvelut työllistävät Suomessa jopa 1,1 miljoonaa ihmistä. Teollisuus työllistää noin 335 000 ihmistä ja rakennusala 170 000 ihmistä. Kaikkiaan yritykset työllistävät runsaat 1,6 miljoonaa ihmistä.  

Tässä artikkelissa vertailen koronakriisissä käytettäviä yritysten tukimuotoja finanssikriisin aikaan käytössä olleisiin tuki-instrumentteihin. Vertailu on mielekästä ennen kaikkea sen takia, jotta Suomessa ei pääsisi toistumaan sen kaltainen työpaikkojen väheneminen, mikä tapahtui teollisuudessa finanssikriisin aikaan. Finanssikriisi vei mukanaan noin viidenneksen teollisuuden tuotantokapasiteetista useita vuosia eteenpäin. Nyt vaarassa on jotakin vastaavaa, mutta paljon laajemmassa joukossa toimialoja ja yrityksiä.

Valtion toimet finanssi- ja koronakriiseissä: huomioita ja johtopäätöksiä

1) Koronakriisissä valtiovalta on päättänyt käyttää finanssikriisiä enemmän vastikkeettomia avustuksia, kun finanssikriisissä yrityksiä autettiin pikemminkin lainoina, takuina ja pääomasijoituksina. Finanssikriisissä poikkeuksena oli työnantajien kansaneläkemaksun poisto, josta aiheutui valtiolle noin 800 miljoonan euron tulomenetys.

2) Koronakriisissä käytössä olevien tukitoimien kokonaisuus antaa sen mielikuvan, että valtio velkaantuu niiden takia jopa useilla miljardeilla euroilla. Mielikuva on väärä. Valtio on tähän mennessä lupautunut finanssipoliittisiin toimenpiteisiin, joiden kokonaisvaikutus valtion budjettiin on tänä vuonna suuruusluokkaa 1,5 miljardia euroa. Huhtikuun puoliväliin mennessä näistä määrärahoista on käytetty vasta noin 200 miljoonaa euroa. Yrityksille myönnettäviä lainoja, takauksia ja muita pääomasijoituksia ei lueta tässä budjettimenoiksi, koska niistä mahdollisesti aiheutuvista takuu- ja luottotappioista ei ole varmuutta. Esim. Finnvera pysyi koko finanssikriisin ajan voitollisena rahoituksen tarjoajana.

3) Koronakriisissä valtio on päättänyt antaa pk- ja midcap-yrityksille takauksia ja lainoja yhteissummalla, joka vastaa noin 11 miljardia euroa. Huhtikuun puoliväliin mennessä rahoituspäätöksiä oli tehty kaikkiaan noin 450 miljoonan euron arvosta. Yritykset ovat lähtökohtaisesti varovaisia lisäämään lainataakkaansa, koska lainojen takaisinmaksu on haastavaa kannattavuuden heikentyessä ja talouskasvun käynnistymisen ajankohta on epävarma.

4) Koronakriisissä mahdollisuus verotilitysten lykkäykseen on kolme kuukautta eteenpäin. Takaisinmaksuerät voi jaksottaa 24 kuukaudelle. Helpotetun maksujärjestelyn piiriin kuuluvat 31.8.2020 mennessä erääntyvät verot. Näköpiirissä on, että koronakriisin aiheuttamat maksuvaikeudet osuvat teollisuusalan yrityksiin laajemmassa mittakaavassa vasta myöhemmin. Siksi helpotetun maksujärjestelyn piiriin tulisi lukea 31.12.2020 mennessä erääntyvät verot. Finanssikriisissä vastaavia maksuviivästyksiä ei ollut käytössä.

Vastaavasti työnantajien eläkemaksua on mahdollista lykätä kolmella kuukaudella eteenpäin.  

5) Työnantajien kansanelämaksun poisto finanssikriisin aikoihin oli pysyvä muutos ja alensi yritysten työvoimakustannuksia noin 800 miljoonaa euroa vuositasolla. Koronakriisissä käyttöönotettava yksityisen sektorin työnantajan työelämaksun alennus on tilapäinen ja suuruudeltaan 2,6 prosenttiyksikköä. Alennus merkitsee yksityisen sektorin työnantajille 910 miljoonan euron kevennystä, jos voimaantulo on 1.6.2020. Maksun alentamiseen käytetään työeläkejärjestelmän EMU-puskuria, joka on tällä hetkellä noin 7 miljardia euroa. Puskuri kartutetaan uudestaan korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022-2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan.

Mitä meidän pitäisi oppia takavuosien finanssikriisistä?

Ainakin se, että yritysten ja työpaikkojen pelastamisessa tukitoimien on oltava ennen kaikkea vastikkeettomia avustuksia. Hintana on valtion väliaikainen velkaantuminen, mutta taloudelle koituvia iskuja ja velkaantumista on mahdollista jälkeenpäin korjata vain kilpailukykyisellä ja kasvavalla yritystoiminnalla.

Marinin hallitus on tehnyt paljon oikeita asioita ja sillä on ollut vilpitöntä tahtoa auttaa yrityksiä. Tähän mennessä tehdyt tukitoimet painottuvat kuitenkin aivan liikaa lainoihin, takauksiin ja pääomasijoituksiin. Tämä ei riitä. Tarvitaan suoraa, vastikkeetonta tukea, jonka mittaluokan tulee olla useita miljardeja euroja. Talouden ja suomalaisen hyvinvoinnin kannalta on hälyttävää, että myös vientiyritysten tilanne on pahenemassa kovaa vauhtia.  

Samaan aikaan tukien jakamiseen tarvitaan lisäpotkua. Jakamisen tehokkuutta voidaan epäillä, jos avustusten perillemenossa on huhtikuun alkupuoliskon kaltaista viipymää. On aiheellista esimerkiksi kysyä, voisivatko tukitoimet kanavoitua yrityksille tehokkaammin veronpalautusten muodossa? Toinen vaihtoehto on olennaisesti yksinkertaistaa Business Finlandin, ELY-keskusten ja kuntien kautta jaettavien avustusten haku- ja myöntöprosesseja.

*******

Yritysten tukitoimet koronakriisissä

Tässä vielä yksityiskohtaisempi kuvaus toimista, joilla Marinin hallitus on päättänyt tähän mennessä auttaa yrityksiä koronakriisissä. Kyse on kuluvan vuoden ensimmäisessä ja toisessa lisätalousarviossa  päätetyistä toimista sekä käynnissä olevista lainsäädäntömuutoksista. Toimet voidaan luokitella viiteen ryhmään.

1. Takuutuetut yrityslainat

Kaikkein suurin paino elvytystoimissa on ainakin toistaiseksi annettu Finnveran takaamille pk-yritysten yrityslainoille. Finnveran myöntövaltuudet on nostettu 4,2 miljardiin euroon ja ollaan nostamassa kaikkiaan 12 miljardiin euroon lähiviikkojen kuluessa. Näitä valtuuksia on käytetty vuoden alusta huhtikuun puoliväliin mennessä noin 450 miljoonaa euroa. Rahoitusta on kysytty runsaan miljardin euron arvosta.

Myönnetyn rahoituksen vähäisyys kertoo siitä, että yritykset ovat varovaisia lisäämään lainataakkaansa, koska pelkäävät sen kasvamista. Epätietoisuus tulevan talouskasvun alkamishetkestä ja voimasta on suurta.

Uutena lainainstumenttina on tulossa käyttöön Business Finlandin lanseeraama tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (t&k&i) lainaohjelma. Huhtikuun aikana näitä määrärahoja ollaan korottamassa 300 miljoonalla eurolla. Yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää t&k&i-lainoja nykyistä joustavammin muutostilanteensa hallinnassa. Lainat on tarkoitettu uuden liiketoiminnan selvittämiseen ja kehittämiseen työvoimaintensiivisillä aloilla, joiden liiketoimintaan koronavirus on tuonut vaikeuksia.  

Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) ollaan siirtämässä 6,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Lisärahoituksella varaudutaan rahaston varoista myönnettävien valtiontakausten takausvastuiden lisääntymiseen ja mahdollisesti lisääntyviin takaustappioihin.

Huoltovarmuuskriittisen rahtiliikenteen liikennöintiin ja ylläpitämiseen ollaan siirtämässä valtion takausohjelmasta yhteensä enintään 600 miljoonan euron takauksia varustamoyhtiöille.

2. Vastikkeettomat avustukset

Toinen tukimuoto koostuu vastikkeettomista budjettiavustuksista, joita jakamaan on valjastettu ennen kaikkea Business Finland, ELY-keskukset sekä jatkossa myös kunnat.

Business Finlandin avustusmäärärahat kohdistetaan pk-yrityksille, jotka työllistävät 6 - 250 henkilöä. Avustukset koskevat myös midcap-yrityksiä, joissa voi olla yli 250 työntekijää, mutta vuosiliikevaihdon tulee jäädä alle 300 miljoonan euron. Business Finlandin avustusmäärärahat ollaan nostamassa lähiviikkoina 800 miljoonaan euroon. Huhtikuun puoliväliin mennessä näitä avustuksia oli myönnetty kaikkiaan 175 miljoonaa euroa.

ELY-keskusten kautta myönnettävät avustukset kohdistuvat 1 - 5 henkilöä työllistäville pk-yrityksille. Avustusmäärärahat ollaan nostamassa lähiviikkoina 400 miljoonaan euroon. Huhtikuun puoliväliin mennessä näitä avustuksia oli myönnetty 18 miljoonan euron arvosta.

Yksinyrittäjille on tarjolla 2 000 euron toimintatuki koronavirustilanteessa. Tämän avustusohjelman määrärahat ollaan nostamassa 250 miljoonaan euroon lähiviikkoina. Yksinyrittäjät voivat hakea tätä tukea yrityksen sijaintikunnasta. Kuntien on tarkoitus avata tukihaku yksinyrittäjille mahdollisimman pian. Tuki myönnetään yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen. Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa, mukaan lukien freelanceryrittäjät.

Usean yrittäjän yritykset kuuluvat ELY-keskusten palveluiden piiriin. Business Finlandista tukea voivat hakea osakeyhtiöt sekä kommandiittiyhtiöt, avoimet yhtiöt ja osuuskunnat, jotka työllistävät vähintään kuusi työsuhteessa olevaa henkilöä. Avustuksen myöntämisen ehtona on yksinyrittäjän osoittama merkittävä heikentynyt taloudellinen tilanne ja liikevaihdon alenema koronaviruksen takia 31.12.2019 jälkeen. Avustusta voidaan maksaa 1.3.2020 - 31.8.2020 välillä aiheutuneisiin kustannuksiin. Tuki on määräaikainen ja sitä voi hakea 30.9.2020 saakka.

Vastikkeettomia tukia annetaan yrittäjille myös väliaikaisen työttömyysturvan muodossa. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja olla voimassa 30.6.2020 asti. Tavoitteena on turvata yrittäjien toimeentulo. Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta siitä, harjoitetaanko yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai yhtiömuodossa.

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti. Työmarkkinatuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista, yrittäjien eläkelain mukaisesta vakuutuksesta luopumista tai yrityksen lopettamistoimia. Opinnot eivät estä oikeutta työmarkkinatukeen.

Maaseudun yritystoimintaa harjoittaville yrityksille ollaan myöntämässä 30 miljoonaa euroa ja kalatalouden yritystoimintaa harjoittaville yrityksille 10 miljoonaa euroa avustusta. Kyseessä on väliaikainen tuki koronavirusepidemian kielteisten vaikutusten ehkäisemiseen ja hallittuun poikkeustilanteeseen sopeutumiseen.  

3. Yritystodistusten ostot ja pääomasijoitukset

Kolmas yritysten tukimuoto koostuu Valtion eläkerahaston (VER) ja Suomen Pankin sijoituksista yritysten liikkeeseen laskemiin velkapapereihin sekä pääomasijoitusyhtiö TESin sijoituksista keskisuuriin yrityksiin.

Osana Euroopan Keskuspankin osto-ohjelmaa Suomen Pankki käynnisti yritystodistusten ostamisen 17.3.2020. Osto-ohjelma koskee kotimaisia yrityksiä, jotka ovat laskeneet liikkeeseen yritystodistuksia. Osto-ohjelman laajuus on tällä hetkellä enimmillään miljardi euroa. Vastaavasti VER on lisännyt sijoituksia suomalaisten yritysten yritystodistuksiin enimmillään miljardin euron arvosta.

Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi käynnisti 14.4.2020 uuden rahoitusohjelman keskisuurille yrityksille. Valtio suuntaa ohjelmaan 150 miljoonaa euroa. Vakautusohjelmasta sijoitetaan yrityksiin, joilla on edellytykset selvitä viruksen aiheuttamista taloudellisista ongelmista lisärahoituksen voimin. Ohjelma täydentää Tesin toimia yritysten maksuvalmiusongelmien ratkaisemiseksi. Väliaikaisesta ohjelmasta tehdyt sijoitukset tarjoavat nopeutetulla aikataululla apua yritysten maksuvalmiuskriisiin.

Tesi rahoittaa ohjelmasta keskisuuria yrityksiä, joilla on merkittävää työllisyysvaikutusta ja liikevaihtoa Suomessa (liikevaihto vähintään 10 miljoonaa euroa, henkilöstömäärä yli 50, liiketoiminta on ollut kannattavaa ennen kriisiä ja edellytykset siihen ovat olemassa myös jatkossa). Sijoitukset ovat kooltaan 1–10 miljoonaa euroa.

4. - 5. Määräaikaiset verotilitysten sekä TyEL- ja YEL-maksujen lykkäykset ja eläkemaksujen alennukset

Neljäs tukimuoto koostuu väliaikaisista maksujen lykkäyksistä ja alennuksista. Yritykset voivat hakea verotilitysten maksuihin kolmen kuukauden lykkäystä. Takaisinmaksuerät voi jaksottaa 24 kuukaudelle. Helpotetun maksujärjestelyn piiriin kuuluvat 31.8.2020 mennessä erääntyvät verot. Verohallinto lisää maksujärjestelyyn automaattisesti kaikki 31.5.2020 mennessä erääntyvät verot, joita ei ole maksettu eräpäivänä.

Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorko alenee 7 prosentista 4 prosenttiin. Alennettua korkoa sovellettaisiin vain 1.3.2020 jälkeen erääntyneisiin maksujärjestelyn veroihin. Maaliskuusta alkaen käsittelyssä oleviin maksujärjestelypyyntöihin liittyviä veroja ei lähetetä ulosottoon eikä yrityksen verovelkaa julkaista verovelkarekisterissä tai protestilistalla.

TyEL-maksua lykätään kolmella kuukaudella työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla.

Vastaavat muutokset koskevat myös YEL-, MyEL- ja MEL-maksuja. STM antaa eläkelaitoksille luvan poiketa vakavaraisuusvaatimuksista.

Yksityisen sektorin työnantajan työeläkemaksun tilapäinen alennus toteutetaan työmarkkinajärjestöjen esityksen mukaisesti. Tilapäinen alennus on 2,6 prosenttiyksikköä. Se

toteutetaan mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.6.2020, ja on voimassa 31.12.2020 saakka. Alennus merkitsee yksityisen sektorin työnantajille 910 miljoonan euron kevennystä, jos voimaantulo on 1.6.2020.

Maksun alentamiseen käytetään työeläkejärjestelmän EMU-puskuria, joka on tällä hetkellä noin 7 miljardia euroa. Puskuri kartutetaan uudestaan korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022 - 2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan.

Yritysten tukitoimet finanssikriisissä

Finanssikriisin aikaista taantumaa hoidettiin laajalla toimenpidekokonaisuudella useassa eri vaiheessa elokuun 2008 budjettiriihestä alkaen aina vuoden 2010 neljänteen lisätalousarvioon saakka. Näiden toimenpiteiden sisältöä ja laskennallista suuruutta on arvioitu Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa vuonna 2012 (Mika Kuismanen ja Mikko Spolander, nro 1/2012).

Yksittäisistä yritysten tukitoimista suurimpia olivat yritysrahoituksensaatavuuteen liittyvät lisäpanostukset, kuten lainavaltuudet viennin ja pk-yritysten rahoitukseen, Teollisuussijoituksen ja Suomen Vientiluoton pääomitukset, työnantajien kansaneläkemaksun poisto sekä Valtion eläkerahaston sijoitukset yritystodistuksiin.

Vastikkeettomiin avustuksiin kuului lähinnä työnantajien kansaneläkemaksun poistaminen, josta aiheutui valtiolle noin 800 miljoonan euron vuotuinen tulonmenetys.

Kuismasen ja Spolanderin laskelman mukaan valtiontalouden elvyttävät toimenpiteet (määräaikaiset ja pysyvät) olivat kansantalouden tilinpidon käsittein arviolta noin 1,8 % vuonna 2009 ja noin 1,6 % vuonna 2010 suhteessa kokonaistuotantoon. Vuosina 2009 - 2010 päätetyt kertaluonteiset elvytystoimet ja -hankkeet jatkuivat osin myös vuonna 2011 mittaluokaltaan arviolta 0,5 %:n suuruisina suhteessa kokonaistuotantoon. Laskelmassa ovat mukana sekä yrityksille suunnatut tukitoimet että kaikki muutkin tukitoimet palkansaajille, kunnille, asuntomarkkinoille jne.

 

Tekstiä on muokattu hieman 6.5.2020 verotilitysten lykkäystä koskevista kohdista.

TEKSTI:
Johtava ekonomisti Jukka Palokangas, Teknologiateollisuus ry, puh. 040 750 5469