Rautaporras, Petteri
Uutinen

Vientikysyntään voidaan vaikuttaa kotimaisin lääkkein

Voiko vientiyritysten kysyntää vauhdittaa kotimaisin päätöksin? Kyllä. Ennen kaikkea tekemällä kilpailukykyä parantavia ratkaisuja niin työmarkkinoilla kuin poliittisessa päätöksenteossa.

Pääekonomisti Petteri Rautaporras, Teknologiateollisuus ry
 

Koronakriisi runtelee maailmantaloutta, ja myös suomalaisten vientiyritysten tilauskirjat ohenevat. On syytä pohtia, mitä kysynnälle voi tehdä.

Erityisesti koronakriisin alkuvaiheessa oli selvää, että kysynnän nopea ja voimakas romahdus johtui koronan aiheuttamasta epävarmuudesta ja muista pandemiaan liittyvistä syistä. Epävarmuus voi kuitenkin jatkua pitkään, ja samalla nostavat päätään talouden vanhat heikkoudet. Taloudellisen toiminnan aktiivisuus voi jäädä heikoksi pitkäksi toviksi.

Eri tilanteissa tarvitaan erilaisia lääkkeitä. Jos kysyntä romahtaa äkisti, runsaasti ja yllättäen, Suomessa on käytettävissä erinomainen työkalu: lomautusmenettely. Myös koronakriisin aikana järjestelmä on tukenut kiitettävällä tavalla yritysten ja työpaikkojen selviämistä.

Kilpailukyky = Kysyntää

Lomautusmenettely on toki tärkeä keino työvoiman määrän sopeuttamisessa, mutta sen avulla ei luoda kysyntää. Mikäli heikko kysyntä jää vaivaamaan pidemmäksi aikaa, kasvun ja työllisyyden parantaminen edellyttää erityisiä toimia yritysten kysynnän vauhdittamiseksi.

Monet tuntuvat nyt koronakriisin keskellä ajattelevan, että kädet voidaan nostaa toimettomana ilmaan, kun kysyntää ei tule riittävästi eikä asialle muka voitaisi tehdä mitään. Tässä on ajatusvirhe.

Kokonaiskysyntää voidaan kasvattaa esimerkiksi lisäämällä julkisia menoja ja löysäämällä rahapolitiikkaa. Juuri tähän pyritään EU:n jättimäisillä elvytysrahastoilla ja Suomen ennätyksellisillä valtiontalouden alijäämillä. Suomen mahdollisuudet vaikuttaa viennin kannalta olennaiseen maailmantalouden kehitykseen tai edes Euroopan tilanteeseen ovat kuitenkin varsin rajalliset.

Voimme sen sijaan vaikuttaa merkittävästikin vientiyritysten kysyntään kilpailukykyä parantamalla. Kysyntä ja kilpailukyky kulkevat rinta rinnan. Mitä parempi on yritysten kilpailukyky, sitä suuremman siivun saamme kulloisestakin kokonaiskysynnästä tehtäväksi Suomessa.

Kilpailukyky muodostuu – ei vaan työn hinnasta vaan myös muista kustannuksista, työmarkkinoiden joustavuudesta, paikallisen sopimisen mahdollisuuksista, työvoiman saatavuudesta, osaamisesta ym. ym. Kyse on myös yritysten kyvystä luoda uusia houkuttelevia tuotteita ja palveluita eli kyvystä investoida ja innovoida.

Kilpailukyvyn ja kysynnän työkalupakissa on siis runsaasti samoja asioista, joista keskustellaan juuri nyt, kun puhutaan työllisyyttä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantavista toimista. Näitä päätöksiä odotetaan maan hallitukselta parin viikon kuluttua.

Tulossa suurimmat tes-korotukset lähes kymmeneen vuoteen.

Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat työehtosopimuksista ja ovat keskeisessä roolissa, kun puhutaan työn hinnasta, työmarkkinoiden toimivuudesta ja tätä kautta määräytyvästä kustannuskilpailukyvystä.

Suomen Pankki arvioi, että Suomen kustannuskilpailukyky todennäköisesti heikkenee jälleen tuntuvasti muutaman suotuisamman vuoden jälkeen. Erityisen hyvää tasoa emme ennättäneet ennen koronakriisiä edes saavuttaa.

Palkoista sovitaan Suomessa pitkälti liittojen pöydissä keskusjohtoisesti, ja palkankorotukset on yleensä jaettu kaikille samansuuruisina yleiskorotuksina. Vaikka maailma ympärillä romahtaisi ja toimintaympäristö muuttuisi täysin, on aiemmin sovitusta pidetty työmarkkinapöydissä tiukasti kiinni. Tämä on toki tuonut ennustettavuutta kustannusten kehittymisestä, mutta kovin seurauksin. Monissa kilpailijamaissa palkkaus sen sijaan reagoi huomattavasti herkemmin reaalitalouden muutoksiin, mikä lisää kilpailukykyä.

Viennin päänavaussopimukset tehtiin Suomessa tammikuussa 2020, jolloin koronan vaikutukset eivät olleet vielä näköpiirissä. Teknologiateollisuuteen onkin tulossa helmikuussa 2021 suurimmat työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset lähes kymmeneen vuoteen − ja todennäköisesti pahimpaan mahdolliseen aikaan.

Heikentyvä kilpailukyky on myrkkyä suomalaisten hyvinvoinnille ihan riippumatta siitä, miten kysyntä maailmalla kehittyy. Suhteellinen kilpailuasemamme heikkenee.

Nyt jos koskaan tarvitaan paikallista sopimista.

Ensi talvena on edessä työmarkkinatoiminnan ja paikallisen sopimisen happotesti. Teknologiateollisuudessa palkankorotuksista voidaan sopia paikallisesti. Jos yrityksessä löydetään yhteisymmärrys, palkantarkistuksista voidaan siis sopia mitä vain (pl. palkkojen alentaminen).

Elämme yhtä taloushistorian vakavimmista kriiseistä. Lukuisissa yrityksissä on nyt hälyttävän suuri tarve ratkaisuille, jotka vahvistavat kilpailukykyä, auttavat tilausten saannissa, parantavat työllistämismahdollisuuksia ja luovat täten edellytyksiä tulevaisuuden hyvälle palkkakehitykselle. Tällaiset ratkaisut ovat arkipäivää monissa kilpailijamaissamme, Suomessa olemme ottamassa vasta ensimmäisiä askeleita.