Hätiköinnin sijaan harkintaa toisen asteen uudistamiseen – Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyys vaarassa

Milka Kortet, Teknologiateollisuus

Hätiköinnin sijaan harkintaa toisen asteen uudistamiseen – Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyys vaarassa

16.3.2022 klo 10.33 |
Milka Kortet

Ammatillisen koulutuksen uudistamisen tahti on ollut hurja ja vauhti vain kiihtyy. Vuonna 2018 astui voimaan tarpeellinen reformi, joka ravisteli koulutuksen toteutusta osaamisperusteiseksi ja työelämälähtöiseksi. Jo pari vuotta myöhemmin Suomen koulutusjärjestelmään ajettiin keskellä koronakriisiä oppivelvollisuuden pidentäminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön uusin ponnistus on toisen asteen kehittämishanke, joka on tarkoitus viedä läpi ennätysvauhdissa (työryhmä asetettu 11/2021 ja hanke päätöksessä 6/2022). Hankkeen on määrä antaa hallitukselle esitys rahoitusjärjestelmän muutoksista jo tänä keväänä. Ministeriötä ei voi todellakaan syyttää valtiohallintoa yleisesti kritisoidusta vitkastelusta. Vauhtisokeudessa on kuitenkin se vaara, että hätäilemällä tulee tehtyä ”sutta ja sekundaa”.

Toisen asteen uudistamisen tavoitteet ovat hyviä, mutta ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyys uhkaa vaarantua.

Kehittämishankkeen perusteluksi on esitetty tarve varmistaa toisen asteen koulutuksen laadukas toteuttaminen ikäluokkien supistuessa. Tavoitteena on yksinkertaistaa mahdottomaksi koettua ammatillisen koulutuksen rahoitushimmeliä sekä kehittää niin sanottuja lukioiden ja ammatillisten koulutuksen yhdistelmäopintoja. Hankkeessa luvataan myös joustoa järjestämislupiin sekä kehitetään koulutuksen sisältöjä.

Hyvistä aikeista huolimatta ehdotetut toimet antavat viitteitä siitä, että uudistusta ajetaan nyt härkäpäisesti maaliin oppivelvollisuuden pidentämisen pulmien ratkaisemiseksi, työelämän osaamistarpeita palvelevan ammatillisen koulutuksen roolia horjuttaen. Aiemmista uudistuksista maitohapoilla olevaa ammatillisen koulutuksen kenttää sekoitetaan vain lisää harkitsemattomilla muutoksilla.

Teknologiateollisuus tulee tarvitsemaan yli 50 000 ammattiosaaja vuoteen 2030 mennessä. Työelämää palvelevan, ammatillisen koulutuksen kentän uudistamisen tapa on yrityksillemme tärkeä kysymys. Ammatillisen koulututuksen perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot ovat jatkuvan oppimisen näkökulmasta äärimmäisen tärkeä jatkumo. Tekniikan alojen ammatillisessa koulutuksessa esimerkiksi vuonna 2020 opiskelijoista 62 prosenttia oli yli 20-vuotiaita. Valtaosa oli siis muita kuin oppivelvollisuuden piirissä olevia.

Työllistymisen ja työelämäpalautteen painoarvoa rahoituksessa tulee lisätä – ei poistaa.

Teknologiateollisuus on peräänkuluttanut jo vuosia alueen yritysten ja koulutuksen järjestäjien kumppanuuksia keinona lisätä ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta. Eräs ohjausvaikutukseltaan tärkeä elementti kumppanuuksiin kannustamisessa on työelämäpalautteen vaikutus koulutuksen järjestäjän saamaan rahoitukseen. Palaute otettiin käyttöön vuonna 2021 ja sen painoarvoa on tarve lisätä.

Viestimme on selkeä: työelämää palvevaa ammatillisen koulutuksen järjestelmää ei saa uhata pintapuolisilla uudelleen kohdennuksilla oppivelvollisuuden kohderyhmille tai siirtämällä välillisesti resursseja lukiokoulutukseen. Työelämäpalautetta ei saa poistaa rahoituksesta vaan pikemminkin sen painoarvoa tulee lisätä. Ammatillisen koulutuksen ydintehtävä on tuottaa ammattiosaamista työelämän tarpeisiin sekä turvata ammattilaisena kehittymisen jatkuvan oppimisen polku.

Sota Euroopassa lisää ammatilliseen koulutukseen kohdentuvaa painetta.

Ukrainan sodan pakolaisvirta tulee haastamaan koulutusjärjestelmäämme. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat keskeisessä roolissa tulijoiden osaamisen tunnistamisessa, osaamisen nopeassa ja tarvelähtöisessä kehittämisessä sekä työelämän tukemisessa. Nyt olisikin viisautta ottaa aikalisä toisen asteen kehittämishankkeelle, antaa työrauha koulutuksen järjestäjille sekä varmistaa, että kentällä on mahdollisuudet vastata uuteen tilanteeseen yhteiskunnassa.

Teknologiateollisuus ehdottaa, että kehittämishanketta jatketaan, mutta kokeilujen ja pilottien avulla ja että näiden vaikutuksia arvioidaan. Itse päätökset – erityisesti rahoitusjärjestelmän osalta – tulisi siirtää kokonaan seuraavalle hallituskaudelle, jolloin myös vertailutietoa aiempien uudistusten vaikutuksista on saatavilla.

Lisätiedot:

Johtava asiantuntija Milka Kortet, (koulutus ja osaaminen), puh. 050 569 7856, milka.kortet@teknologiateollisuus.fi, twitter: @KortetMilka