Kiertotalous tarjoaa keinon vahvistaa omavaraisuutta

Helena Soimakallio

Kiertotalous tarjoaa keinon vahvistaa omavaraisuutta

22.3.2022 klo 6.00 |
Helena Soimakallio

Valtioneuvosto päätti vuonna 2021 strategisesta kiertotalousohjelmasta, jonka visiona on rakentaa hiilineutraalista kiertotalousyhteiskunnasta Suomen menestyvän talouden perusta vuoteen 2035 mennessä. Ohjelman avulla hallitus haluaa vahvistaa Suomen vientivetoista taloutta ja hakea kilpailuetua samalla kun luonnonvaroja käytetään kestävästi ja luodaan uutta hyvinvointia.

Teknologiayritykset ovat kansallisen vision saavuttamisessa merkittävässä roolissa kahdella tapaa: alan yritykset edustavat noin puolta maamme koko viennistä ja niiden tuottama arvonlisä talouteemme on vuosittain yli 55 miljardia euroa, mikä vastaa yli 28 prosenttia Suomen BKT:stä. Lisäksi suomalaisella teknologiateollisuudella on pitkät perinteet energia- ja materiaalitehokkuudessa sekä hukan välttämisessä. Yrityksillä on myös maailmaluokan osaamista erilaisten palveluiden tuottajina, olipa sitten kyse huollosta, kunnossapidosta tai digitaalisista kaksosista.

Helmikuussa julkaistu teknologiateollisuuden kiertotalousohjelma rakentuu näille vahvuuksille. Suomen ensimmäisen toimialakohtaisen ohjelman tavoitteena on auttaa kansallisen ohjelman toimeenpanoa sekä vauhdittaa kiertotalousratkaisujen kysyntää ympäri maailmaa.

Heti alkuun on syytä muistuttaa, että kiertotalousohjelmien laatimisen jälkeen maailma on muuttunut merkittävästi. Venäjän kaikin tavoin järjetön hyökkäys Ukrainaan synnyttää päivä päivältä yhä suuremmaksi kasvavaa inhimillistä kärsimystä ja valtavia aineellisia tuhoja, joiden korjaaminen tulee viemään pitkän ajan.

Sota Euroopassa on pakottanut meidät myös arvioimaan uudelleen asioiden tärkeysjärjestystä. Maailmanpelastusta pohtivat ohjelmat tai kilpailukyvystä murehtiminen tuntuvat toissijaisilta ihmishenkien ja vapauden ollessa uhattuina.

Myös ympäristö kärsii sodasta ja tarvitsee rauhaa toipuakseen. Turvallisuus onkin perustellusti noussut tärkeimpien yhteiskunnallisten tavoitteiden joukkoon.

Turvallisuuden rinnalla on tunnistettu omavaraisuuden ja resilienssin kasvava merkitys.

Energian ohella Eurooppa on ollut riippuvainen venäläisistä mineraalisista raaka-aineista ja kemikaaleista, joiden saatavauus on nyt rajoittunut tai jopa estynyt Venäjään kohdistuneiden välttämättömien pakotteiden takia. Esimerkiksi noin kolmannes Eurooppaan tuotavasta nikkelistä, alumiinista, kuparista ja palladiumista on lähtöisin Venäjältä. Sieltä tulee myös 80 prosenttia muun muassa lannoitteiden raaka-aineena käytettävästä ammoniakista.

Tässä kohtaa tarina kiertyy takaisin alkuun, sillä kiertotalous on olennainen osa kokonaisuutta, jolla EU ja Suomi pystyvät tulevaisuudessa irtautumaan raaka-aineissa Venäjä-riippuvuudesta, vahvistamaan omavaraisuutta ja parantamaan iskunkestävyyttään. Lisäksi se tuo yrityksille merkittäviä liiketoimintahyötyjä, mikä puolestaan vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa.

Kiertotalousohjelma

 

Kiertotalouteen linkittyvien liiketoimintahyötyjen saavuttaminen edellyttää muutoksia niin toimintaympäristössä kuin yrityksissäkin. Onnistumisen keskiössä ovat Teknologiateollisuuden ohjelman mukaan riittävät resurssit ja rahoitus muutoksen tukemiseen, erilaisten yhteistyömallien ja kiertotalousekosysteemien kehittyminen, kiertotalousajattelun ja -osaamisen vahvistuminen sekä yleisesti kiertotaloudelle suotuisan toimintaympäristön kehittyminen.

Kiertotalouden vaatimukset toimintaympäristölle ovat itse asiassa täsmälleen samat kuin kaikelle muullekin liiketoiminnalle: tarvitsemme selkeää, reilua ja ennustettavaa lainsäädäntöä. Mitä laajempi maantieteellinen kattavuus yhtenäisellä sääntelyllä saavutetaan, sen paremmat eväät se luo markkinoiden synnylle ja toiminnalle.

Tällä hetkellä kestävää kehitystä pyritään edistämään lainsäädännön avulla niin EU:ssa kuin Suomessakin. Tulevissa muutoksissa täytyy huolehtia erityisesti jäte-, kemikaali- ja tuotesäädösten yhteensopivuudesta ja siitä, että olemassa olevien säädösten mahdollisesti sisältämät esteet kiertotalouteen siirtymiselle on tunnistettu ja saadaan poistettua.

Esimerkkejä tällaisista tarpeettomista pullonkauloista ovat EU:n jätedirektiivin vanhentunut jätteen määritelmä, jätteiden kansainvälisiä siirtoja koskevat rajoitukset sekä materiaalin jätestatuksen päättymiseen liittyvien, ns. End of Waste eli EoW-menettelyjen raskaus ja arviointiperusteiden puute. Jätedirektiivin ja kansallisen jätelain uudistamisen yhteydessä on näihin aiheisiin tehty pieniä tarkistuksia, mutta perusongelmat ovat säilyneet ennallaan.

Komission tulisi pyrkiä yhdenmukaistamaan kirjavia kansallisia menettelyitä sekä kehittää uusia, koko EU:n laajuisia EoW-kriteereitä. Tämä olisi tärkeä edistysaskel, koska se poistaisi useiden hyödyntämiskelpoisten jätelajien osalta eri jäsenmaissa tällä hetkellä olevia erilaisia tulkintoja esimerkiksi jätteensiirrossa.

Tarvitsemme myös toimivia taloudellisia kannustimia ja riittävää rahoitusta muutoksen tueksi.

Käytännössä yksittäisen yrityksen siirtymä lineaarisesta taloudesta voi olla vaikea ja vaatia investointeja. Siksi tarvitsemme myös toimivia taloudellisia kannustimia ja riittävää rahoitusta muutoksen tueksi. Kiertotaloustoimien, kuten vaihtoehtoisten materiaalien ja materiaalivirtojen hyödyntämismahdollisuuksien, edistämiseksi on tärkeää, että yrityksille on saatavilla myös sellaista innovaatiotoimintaa tukevaa rahoitusta, joka ei suoraan edellytä uuden liiketoiminnan syntymistä.

On vahvistettava etenkin TKI- ja ekosysteemitoiminnan sekä demonstraatio- ja laiteinvestointien rahoitusta valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Alueellisen kiertotaloustyön ja teollisten symbioosien synnyttäminen, julkisten hankintojen edistäminen sekä sektorisuunnitelmien laatiminen edellyttävät arviolta 12–15 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta. Myös pienten ja startup-yritysten kehitysavustus sekä hiilineutraalin kiertotalouden TKI-ohjelma tulisi toteuttaa viipymättä. 

Kehysriihessä hallituksella on jälleen oiva tilaisuus tehdä viisaita päätöksiä ja rakentaa kestävää ja turvallisempaa tulevaisuutta Suomelle.

Lisätiedot:

Johtaja Helena Soimakallio (kestävä kehitys), puh: 040 550 7706, twitter: @HSoimakallio

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuudelta Suomen 1. koko toimialan kiertotalousohjelma: 57 % jäsenyrityksistä näkee kiertotalouden joko mullistavana tai merkittävänä liiketoimintamahdollisuutena

Nosturivalmistaja Konecranesille kiertotalous on arkinen osa päivittäistä liiketoimintaa: ”Kiertotalous ei ole pelkkä kilpailuvaltti, vaan ainoa tapa, jolla mennä eteenpäin”

Nyt olisi kysyntää digi-, vähähiilisyys- ja kiertotalousosaamiselle: Nämä ovat lähivuosien tärkeimmät osaamistarpeet

Jätteenkäsittelyn uudistaja ZenRobotics on uuden kasvuloikan edessä: ”Älykkään jätteenkäsittelyn markkinapotentiaali on valtava”

Kiertotalousprojektista syntyi jätteiden Tinder – Kestävä kehitys on Solitalle strategisesti merkittävä megatrendi

”Mualiman parraitten mehtäkonneitten” valmistaja Ponsse on myös kiertotalouden edelläkävijä