Maria Volanen

Digitalisaatiota ja toimivaa EU-sisämarkkinaa ei edistetä digiverolla

EU:n komissio ja OECD valmistelevat samanaikaisesti esityksiä digitaalisen talouden verottamisesta.  Esitykset julkistetaan maalis–huhtikuussa. Komissio on virallisesti asettanut tavoitteekseen[1] oikeudenmukaisen ja ennustettavan verojärjestelmän, joka edistää EU:n kilpailukykyä sekä toimivia sisämarkkinoita.

Nyt komission direktiiviehdotus on vuotanut julkisuuteen. Ensisijaisesti komissio esittää pidempiaikaista ratkaisua, joka ideaalitilanteessa otettaisiin mukaan OECD:n malliverosopimukseen.

Komission tarkoituksena on myös yhdistää digitalouden verouudistukset osaksi komission laajempaa yritysverotuksen uudistamishanketta CCCTB-mallia (Common Consolidated Corporate Tax Base, yhteinen yhdistetty yritysveropohja). Jotta muutos saadaan nopeammin liikkeelle, komissio ehdottaa ensin erillistä direktiiviä ja suositusta jäsenvaltioille. Lisäksi mukana on lyhytaikainen, nopeasti käyttöönotettava veroehdotus.

Millainen pidempiaikainen malli?

1) Direktiivillä luotaisiin digitaalisen kiinteän toimipaikan määritelmä ja verotettavan tulon allokointisäännöt, joissa huomioitaisiin kuluttajien tuottaman datan arvo. Direktiivi koskisi tilanteita EU-maiden välillä sekä EU-maiden ja verosopimuksettomien kolmansien maiden välillä.

2) Lisäksi komissio antaisi suosituksen jäsenmaille liittää digitaalisen kiinteän toimipaikan ja sitä koskevien tulon allokointisäännösten määritelmät omiin verosopimuksiinsa. Tällä keinoin katettaisiin vähitellen myös kolmannet maat, joiden kanssa EU-mailla on verosopimus.

Millainen lyhytaikainen malli?

Komissio ehdottaa myös lyhytaikaista ratkaisua, jossa vero kohdistuisi vain osaan digitaalisista palveluista ja olisi tasavero bruttoliikevaihdosta, n. 1–5 % . Näitä palveluita olisivat:

1) käyttäjädatan hyödyntäminen, esim. mainostilan tarjoaminen ja käyttäjiltä kerätyn datan myyminen (esim. Facebook, Twitter)

2) digitaalisten alustojen ja kauppapaikkojen tarjoaminen käyttäjille (esim. Airbnb, Über).

Täyttyvätkö tavoitteet?

Komission ehdottamat verouudistukset eivät valitettavasti näytä toteuttavan asetettuja tavoitteita. Voitaneen kysyä, kuinka voimakkaasti digitalouden veroehdotustyötä on ohjannut tavoite saada verotettua yhdysvaltalaisia digijättejä, varsinkin GAFA-yhtiöitä (Google, Apple, Facebook ja Amazon).

Komissio katsoo, että alustantarjoajat eivät maksa saman verran veroa kuin perinteiset yritykset ja siksi verojärjestelmää tulee muuttaa. European Centre for International Political Economy (ECIPE) julkaisi helmikuun 2018 alussa tutkimuksen, jossa komission ehdottamia verouudistuksia tarkastellaan todellisten taloustietojen valossa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että digitalouden yritysten keskimääräinen yhteisöverokanta ylitti Euroopan komission arvion 20 % - 50 % :lla. 

Komission malli ei edistä liiketoiminnan digitalisoitumista

Pitkäaikaiseen ehdotukseen liittyy moninaisia ongelmia. Keskusteluissa komission kanssa on käynyt selväksi, että he katsovat kuluttajien raakadatan (esim. ostokäyttäytyminen, kiinnostuksen kohteet) muodostavan suuren osan digitalouden yritysten arvosta. Arvonmuodostuksen tekijöiksi otettaisiin esim: 1) kuluttajan osallistuminen ja alustan kehittämiseen tehdyt panostukset 2) asiakkailta kerätty data 3) käyttäjämäärä ja 4) käyttäjän luoma sisältö.

Komission ajatus yksinkertaistaen: jos Facebookilla ei ole kuluttajista kerättyä tietoa, se ei voi myydä dataa ja siihen liittyviä palveluita yrityksille. Siten yritysten kehittämillä ohjelmistoilla, t&k-toiminnalla, liiketoimintariskin kantamisella, tiedon käsittelyllä ja palveluiden kehittämisellä ei olisi suurta merkitystä arvonmuodostuksessa. Tämä ei juuri innosta yrityksiä kehittämään, tehostamaan ja digitalisoimaan liiketoimintaansa.

Komissio erehtyy uskomaan, että vain alustantarjoajat saavat toiminnasta tuottoa, jota tulisi nyt verottaa. Tosiasiassa digitalous muodostaa useiden toimijoiden ekosysteemeitä, jotka kokonaisuudessaan hyötyvät ekosysteemin toiminnasta. On mahdotonta eristää ekosysteemin yksi osa, kohdistaa siihen ylimääräinen vero ja väittää, etteivät ekosysteemin muut osat kärsi siitä.

Voi myös olla vaikeaa neuvotella verosopimuksia esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa uusiksi niin, että verotettavaa tuloa kohdistuisi enemmän EU-alueelle. Siten uudistus jäisi suppeaksi. Ja jos Euroopassa otetaan käyttöön malli, jossa suurimman arvon katsotaan muodostuvan kuluttajan datan perusteella, miksi suurempien kuluttajamarkkinoiden (Kiina, Intia, Yhdysvallat) maat eivät vaatisi samalla perusteella verotettavan tuoton kohdistamista maahansa. 

Digivero vähentäisi investointeja EU-alueelle.

Lyhytaikaisen mallin suurimpia ongelmia ovat uuden, muusta maailmasta poikkeavan veron kohdistuminen vain digitalouden yrityksiin. Tämä aiheuttaa kaksinkertaista verotusta sekä kalliita veroriitoja, jotka sitovat investointeihin tarvittavia varoja. Lisäksi liikevaihtoon perustuva vero kohdistuisi myös tappiota tekeviin, kuten voimakkaasti investoiviin yrityksiin.

Lyhytaikaisilla ratkaisuilla on aina negatiivisia vaikutuksia. Ennakoimaton verolainsäädäntö ja verotusmenettely heikentävät halua investoida EU-alueelle. Lyhyen aikaa voimassa olevat säädökset aiheuttavat suuria kuluja myös käytännössä : yritykset ja veroviranomaiset joutuvat tekemään toistuvasti muutoksia järjestelmiinsä, kouluttamaan henkilökuntansa sekä palkkaamaan ulkopuolisia asiantuntijoita selvitäkseen alati vaihtuvista pykälistä.

Pyrkimys kohdistaa verotus vain tietynlaisiin liiketoimintamalleihin aiheuttaa määritelmäongelmia, ja käsitteet ovat usein vanhentuneita jo ennen kuin veromalli vahvistetaan. Kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi ehdotettu ratkaisu saattaisi lisäksi hiertää valtioiden välillä: veronmaksu voisi tapahtua eri maahan kuin missä vero hyvitettäisiin katsomalla se kuluksi.

Globaali liiketoiminta – globaali ratkaisu

Kansainvälinen yhteistyö on ainoa mahdollisuus päivittää verojärjestelmä vastaamaan nykyliiketoimintaa. Yritysten liiketoiminta on globaalia.

Komissio taas esittää, että digitalouden verottamiseksi tulee saada EU-tason ratkaisu, jotta vältetään EU-jäsenmaiden toisistaan poikkeavat kansalliset veroratkaisut ja niiden aiheuttamat negatiiviset vaikutukset kilpailukyvylle ja investoinneille. Ironista kyllä, komissio ehdottaa itse muusta maailmasta täysin poikkeavia yritysveromalleja. OECD korostaakin kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä ja varoittaa EU:ta kiirehtimästä omiin ratkaisuehdotuksiinsa.

Verotuksella tulee edistää digitalisaatiota.

Teknologiateollisuus ry vaikuttaa aktiivisesti siihen, millaisiksi verotusehdotukset muodostuvat. Useat jäsenyrityksemme ovat antaneet arvokasta aikaansa ja osaamistaan käyttöömme. DIGITALEUROPE:n veroryhmän puheenjohtajuuden myötä Teknologiateollisuus on läheisessä keskusteluyhteydessä komission ja OECD:n kanssa.

Suomalaisyritykset ovat voimakkaasti digitalisoitumassa. Suomi saa näiltä yrityksiltä paljon verotuottoja, jotka komission uudistushankkeet uhkaavat ohjata suuriin jäsenmaihin. Lisäksi suomalaiset yritykset muodostavat ekosysteemejä, joiden toimivuus on tärkeää.

Veromuutosten vaikutukset voisivat olla tavoitteidensa vastaisia: globaalisti poikkeava ja digitaloutta eri lailla kohteleva verojärjestelmä olisi omiaan vahingoittamaan EU:n kilpailukykyä sekä sisämarkkinoiden toimivuutta. Verojärjestelmä olisi epävarma ja huonosti ennustettavissa pitkän aikaa. Lisäksi vain digiyrityksiä koskeva erillinen vero ei ole oikeudenmukainen eikä tasapuolinen. 

Ajatus luoda digitalouden yrityksille oma uusi vero on ristiriidassa EU:n muiden digitalouden linjausten kanssa. Tavoitteena tulisi olla, että Eurooppaan saadaan lisää digitalisaatiota ja digitalouden yrityksiä, kuten alustantarjoajia. Toimivan digitaalisen sisämarkkinan (DSM, Digital Single Market) luominen on  EU:n komission kymmenen tärkeimmän tavoitteen listalla. Se toisi EU-alueelle merkittävän määrän lisää talouskasvua ja työpaikkoja. Komission arvion mukaan jo kolmannes koko teollisuuden kasvusta johtuu digitalisoitumisesta.

Valitettavasti komission veroehdotukset eivät tue tavoitetta digitaalisen talouden kasvusta. Saattamalla voimaan muusta maailmasta poikkeava verojärjestelmä ei edistetä toimivan sisämarkkinan aikaansaamista eikä EU-alueen kilpailukykyä.

Maria Volanen

@MariaVolanen


[1] Communication from the Commission on a Fair and Efficient Tax System in the European Union for the Digital Single Market COM(2017) 547, 21 September 2017

Kommentit (0)