Akseli Koskela

EU-puheenjohtajakaudella täytyy kysyä, miten tavoitteet saavutetaan

Suomen EU-pj-kausi on täällä! Vähemmän sirkushuveja ja krääsää, tuttuja teemoja ja jonkinlainen kotoinen epävarmuus siitä, mitä meistä tämän kaiken jälkeen muistetaan. Jos minulta kysytään, odotan tältä puheenjohtajuudelta ainoastaan kädenjälkeä, joka näkyy tulevan komission työohjelmassa teollisuuspolitiikan keinovalikoimana, ehkä jopa valmiina ratkaisupakettina kysymysten sijaan. Odotan myös innovaatiomyönteisyyttä monivuotuisissa rahoituskehysneuvotteluissa. Mistään muusta meitä ei tarvitse muistaa.

Kolmannen puheenjohtajakauden alkuun Suomessa kokoontuivat Euroopan kilpailukykyministerit kaksipäiväiseen epäviralliseen kokoukseensa viime viikolla. Samaan aikaan Suomessa jäähyväisvieraili toimintansa päättävän Junckerin komission vajaalukuinen komissaaritiimi. ”Tehokkaat sisämarkkinat ja ilmastoneutraali talous”, ”sisämarkkinoiden, teollisuuspolitiikan ja digitalisaation liittymäkohdat”. Näillä mahtipontisilla hybridikäsitteillä hallitus on markkinoinut kiertävää puheenjohtajavuoroaan elinkeinopolitiikan osalta.

Odotan tältä puheenjohtajuudelta ainoastaan kädenjälkeä, joka näkyy tulevan komission työohjelmassa teollisuuspolitiikan keinovalikoimana.

Tässä ajassa on tarve keskustelunavauksille, joilla kuvaillaan isoa muutosta. Olemme väsyksiin asti kuulleet, kuinka elämme uuden ajan murrosta, olipa kyse sitten työnteosta tai elinkeinoelämän eri osa-alueista aina energiantuotannosta kuluttajamarkkinoihin. Tämä Euroopan carpe diem -vuosi vaatii tekoja, ei puhetta. Odotamme konkreettisia avauksia niistä keinoista, joilla uuteen aikaan astutaan sen enempää yritysten kuin kuluttajienkaan menestymismahdollisuuksia talsimatta. Tarvitsemme lukuisia mahdollisuuksia ja tilaa kokeilla, innovoida. Poliittisen keskustelun on ehdottomasti johdettava keinovalikoimaan, jolla kunnianhimoisia tavoitteita voidaan saavuttaa. On ilmiselvää, että tähän päästään vain yhteistyöllä, jossa eri sidosryhmiä kuunnellaan ja kuultua myös ymmärretään. Tarvitsemme avointa, tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja sellaisia porkkanoita, joilla yritykset voivat vastata omien odotusten lisäksi myös ulkopuolelta tuleviin odotuksiin.

Yksi konkreettinen aihealue on EU:n oma budjetti, monivuotinen rahoituskehys, jonka seuraavaa kautta on neuvoteltu jo pitkään. Monivuotisen rahoituskehyksen rahankäytön painopisteitä täytyy muuttaa uudistavaan suuntaan. Erityisesti kannan huolta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, jonka avulla yhteiskunta ja yrityskenttä pystyisi uudistumaan ja luomaan digitaalisia ratkaisuja ja sitä kautta uudenlaista kasvua. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma hyödyttäisi myös niitä yrityksiä, jotka vasta pyrkivät muuttamaan toimintaansa digitaalisemmaksi. Samaan hengenvetoon on todettava, että myös rakennerahastoja ja maataloustukia on ehdottomasti uudistettava, jotta innovaatiot ja älykkäät ratkaisut toteutuvat.

Suomen pj-kaudella korostuu säästöliekki. Kierrätys näkyy myös valituissa prioriteeteissä: Sekä itämeripolitiikka että sisämarkkinoiden tiivistäminen ovat molemmat hyvin suomalaisia EU-politiikan aiheita, joista valitettavan harva innostuu EU-tasolla. Oikea kysymys on, miten näillä politiikanaloilla pitäisi toimia? Olemassaolevan sääntelyn tehokkaampi toimeenpano ei ole riittävä vastaus kunnianhimoiseen sisämarkkinoiden rakentamiseen. Uskon, että sääntelyä tulee purkaa ja harmonisoida, jotta voimme saavuttaa edes jonkinasteisen sisämarkkinan, jossa kuka tahansa voi kokea elinkeinotoiminnan yhtä helpoksi Itämeren kuin Mustanmerenkin rannalla. Tällaisella hyvin toimivalla markkina-alueella myös innovaatiot ovat ratkaisevassa roolissa ja innovaatiorahoitukseen suhtaudutaan suurella intohimolla eri alueilla. Tulevan komission täytyy jatkaa Refit-verkoston työtä ja jopa tiivistää sen tahtia. Muitakin ideoita ideapankistani löytyy: Digitaalisen sisämarkkinan erilaiset kokeilualueet ja datan hyödyntämisen lisääminen, autonomisen liikennöinnin vahva tukeminen sekä reaaliaikatalouden (RTE) integroiminen osaksi pääoman vapaata liikkuvuutta ja EU:n sisämarkkinoita.

 

Akseli Koskela

EU-vaikuttamisen asiantuntija

Kommentit (0)